Kuka käyttää vielä 4v rattaita?

  • Viestiketjun aloittaja "ihmettelen"
  • Ensimmäinen viesti
"Weera"
ei ihme että lasten ylipaino on yleistynyt kun palstamammojen tenavat ei edes 4vanhana jaksa kävellä
Mä ainakin kirjoitin, että kyllä lapsi jaksoi kävellä, mutta muutenkin aikaisen herätyksen takia pidän järkevämpänä että hoitoon mennään mahdollisimman nopeasti eli mun kävelyvauhdilla. Sitten iltapäivällä oli aikaa kävellä kaikessa rauhassa kotiin.

Eikä mun lapsi ole ikinä ollut ylipainoinen vaikka mä olenkin. Lapsi itseasiassa oli yhdessä vaiheessa alipainoinen ja oli painoseurannassa sen takia.

Jotenkin kyllä huvittavaa kun joku ajattelee, että jos lapsi esim. viedään hoitoon rattailla niin lapsi ei liiku tarpeeksi päivän aikana. :D Mutta sä tietysti halusitkin vain provota ja ärsyttää. :D
 
  • Tykkää
Reactions: Ciervo
Vier ras
Kyllä mun lapset on jaksaneet 4- vuotiaana kävellä pitkiäkin matkoja. Mutta se neljävuotiaan vauhti ei aina riitä, jos aikaa on rajallisesti. Eli hyvin satunnaisesti olivat rattaissa.
 
Puolitoista vuotta sitten lomamatkalla ollessamme lapseni oli 4,5 vuotias, eikä todellakaan istunut rattaissa. Vaikka kävelimme paljonkin, niin ei kertaakaan edes valittanut ettei jaksa enää kävellä. Poika onkin aina ollut tosi reipas ja energinen. Olisi varmasti suuttunut ja nolostunutkin, jos olisin edes yrittänyt tunkea rattaisiin.
 
viera.s
Mä taas ajattelen, että tuollaisten kaupunkilomien aika on vähäksi aikaa ohi. Nyt kun lapset ovat vähän aikaa pieniä, voidaan ottaa rennosti ja saa riittää joku 5 h kävelyä päivässä. Koko perhehän sitä lomailee.

Ja jos lapset vie sen kaupunkikierroksen jälkeen puistoon, huomaa kyllä että eivät ne lapset liikkumiseen väsy, vaan nimenomaan siihen "aikuisten tahtiin" ja aikuisten ehdoilla lomailuun.
Totta, niin se taitaa olla. Meidän lasta kyllä sinänsä kiinnostaa museot ja nähtävyydet, joten kiva olisi niitä hänelle näyttää. Mutta ne tylsät siirtymät tasatahtia kävellen on lapselle kurjia, joten rattaita käyttämällä olisi ehkä mahdollista lomailla kaikille mieluisalla tavalla.

Lapset on tietysti erilaisia. Joku sanoi, ettei voi kävellä lapsen kanssa esim. arkiaamuina hoitoon, koska lapsen kävelytahti on niin hidas. Meidän lapsi liikkuu kyllä mieluiten juoksujalkaa ja lapsen juoksu ja aikuisen reipas kävely satunnaisilla juoksuaskelilla menee ihan hyvin yksiin. Mutta ei lapsi kilometritolkulla jaksa juosta, ja sitten kun väsähtää ei vaan hiljennä tahtia, vaan on taipuvainen jämähtämään paikoilleen huutaen "En jaksa enää!". ;) Näin siis varsinkin tutussa ympäristössä, jossa ei ole mitään ihmeempää katseltavaa. Lapsen voi saada suosiolla kävelemään ja siten jaksamaan pidempiä matkoja niin, että yhdessä ihmetellään uusia juttuja ja/tai leikitään kävellessä, mutta ei se koko päivää taitaisi toimia.

Matkakohteet on aika usein jakaantuneet selvästi ranta- ja kaupunkilomiin, pitäisi koittaa löytää kohteita joissa tosiaan voisi päivittäin 5 tuntia kävellä ja katsella nähtävyyksiä ja lopun aikaa viettää rannalla tai altaalla, mutta ei sellaisia oikein ole tuntunut löytyvän. Pelkkä altaalla tai rannalla hengailu on kaikille tylsää.
 
Ehkä heitä on sitten kertynyt enemmälti tähän ketjuun. Miten teillä 4v itse kokee tilanteen?
Veikkaan, että otanta on tällä foorumilla isompi, kuin mitä "omissa ympyröissäni"...täällä kun vissiin on satoja, ellei jopa tuhansia vanhempia :)

4v kokee tilanteen pelkästään positiivisena, sillä rattaat ovat mahdollistaneet hänelle poistumisen neljän seinän sisältä. Lapsi siis sairastui syksyllä vakavasti, menettäen kävelykykynsä. Ilman rattaita hän ei olisi päässyt ulos, saati sitten lastenkonserttiin.

Lapsen sairastumista ei näe päällepäin, joten kukaan ohikulkija ei tiedä sitä, ettei lapsi ole terve. Mutta ikinä, koskaan, eikä milloinkaan eteen ole kuitenkaan tullut tilannetta, jossa lapseni rattaissa istumista oltaisiin paheksuttu. Mutta niinhän se taitaa mennäkin, että puskista on helppo huudella...kasvotusten ei kuitenkaan uskalleta sanoa sanaakaan :D
 
Tota
Opettamiskysymys nimenomaan. En näe, että "annan liekaa" jos ajattelen, että kohta nelivuotias saa kävellä omin jaloin. Toki minun on oltava kaksin verroin varuillani (varsinkin kun se alle kaksivuotias kävelee) mutta näen sen yhdenlaisena lapsen oikeutena, johon toki liittyy myös velvollisuuksia.

Pohjimmiltaan tässä on kyse siitä, että millaisia me haluamme lastemme olevan. Tai millaisia yhteiskunta haluaa lasten olevan. Niin klisee kuin se onkin, oli rattaissa istuva nelivuotias aika paljon harvinaisempi näky 30 vuotta sitten.
Niin sähän istutat niitä lapsia siirtymien ajan autossa rattaiden sijasta.... 300 metriä kävelis yksivuotiaskin suuntaansa mut 3 kilsaa on jo vähän eri juttu. Aika pitkä kauppamatka tulis jos pitäis 2 ja 4 vuotiaiden kanssa lähteä asioille 6 kilsan matkalla. Et aika huvittavaa kommentoida "millaisia haluamme lasten olevan" :D sun tapauksessa autossa matkustavia vaikka kävellen ja pyörälläkin pääsisi. Aika laiskalta kuulostaa ;)
 
Hmm...
Totta, niin se taitaa olla. Meidän lasta kyllä sinänsä kiinnostaa museot ja nähtävyydet, joten kiva olisi niitä hänelle näyttää. Mutta ne tylsät siirtymät tasatahtia kävellen on lapselle kurjia, joten rattaita käyttämällä olisi ehkä mahdollista lomailla kaikille mieluisalla tavalla.

Lapset on tietysti erilaisia. Joku sanoi, ettei voi kävellä lapsen kanssa esim. arkiaamuina hoitoon, koska lapsen kävelytahti on niin hidas. Meidän lapsi liikkuu kyllä mieluiten juoksujalkaa ja lapsen juoksu ja aikuisen reipas kävely satunnaisilla juoksuaskelilla menee ihan hyvin yksiin. Mutta ei lapsi kilometritolkulla jaksa juosta, ja sitten kun väsähtää ei vaan hiljennä tahtia, vaan on taipuvainen jämähtämään paikoilleen huutaen "En jaksa enää!". ;) Näin siis varsinkin tutussa ympäristössä, jossa ei ole mitään ihmeempää katseltavaa. Lapsen voi saada suosiolla kävelemään ja siten jaksamaan pidempiä matkoja niin, että yhdessä ihmetellään uusia juttuja ja/tai leikitään kävellessä, mutta ei se koko päivää taitaisi toimia.

Matkakohteet on aika usein jakaantuneet selvästi ranta- ja kaupunkilomiin, pitäisi koittaa löytää kohteita joissa tosiaan voisi päivittäin 5 tuntia kävellä ja katsella nähtävyyksiä ja lopun aikaa viettää rannalla tai altaalla, mutta ei sellaisia oikein ole tuntunut löytyvän. Pelkkä altaalla tai rannalla hengailu on kaikille tylsää.
Mitenkäs ois kaupunki, jossa on hyvä metroverkosto?
 
Hmm...
Veikkaan, että otanta on tällä foorumilla isompi, kuin mitä "omissa ympyröissäni"...täällä kun vissiin on satoja, ellei jopa tuhansia vanhempia :)

4v kokee tilanteen pelkästään positiivisena, sillä rattaat ovat mahdollistaneet hänelle poistumisen neljän seinän sisältä. Lapsi siis sairastui syksyllä vakavasti, menettäen kävelykykynsä. Ilman rattaita hän ei olisi päässyt ulos, saati sitten lastenkonserttiin.

Lapsen sairastumista ei näe päällepäin, joten kukaan ohikulkija ei tiedä sitä, ettei lapsi ole terve. Mutta ikinä, koskaan, eikä milloinkaan eteen ole kuitenkaan tullut tilannetta, jossa lapseni rattaissa istumista oltaisiin paheksuttu. Mutta niinhän se taitaa mennäkin, että puskista on helppo huudella...kasvotusten ei kuitenkaan uskalleta sanoa sanaakaan :D
Mutta olet säkin varmasti nähnyt elämässäsi satoja ellet tuhansia lapsia ja vanhempia. Kun sähän nimenomaan kirjoitit, että olet nähnyt vain kolme kertaa noin ison lapsen rattaissa :) Ja täällä taas moni koki, että se on tosi yleistä.

En tiedä. Ehkä tää on niitä asioita, joihin kiinnittää huomiota vähän sen mukaan, onko asia itselle ajankohtainen.

Hyvä että 4v tykkää rattaista. Onko teillä edessä siirtyminen johonkin apuvälineeseen?
 
Hmm...
Niin sähän istutat niitä lapsia siirtymien ajan autossa rattaiden sijasta.... 300 metriä kävelis yksivuotiaskin suuntaansa mut 3 kilsaa on jo vähän eri juttu. Aika pitkä kauppamatka tulis jos pitäis 2 ja 4 vuotiaiden kanssa lähteä asioille 6 kilsan matkalla. Et aika huvittavaa kommentoida "millaisia haluamme lasten olevan" :D sun tapauksessa autossa matkustavia vaikka kävellen ja pyörälläkin pääsisi. Aika laiskalta kuulostaa ;)
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin, usko tai älä: lasten kanssa voi liikkua muuallakin kuin kaupoissa ;) Koeta joskus ja ylläty.
 
Käytän jonkun verran, koska rattaisiin mahtuu hyvin tavaraa (esim. kauppakassi, harrastustavarat jne.), lapsi nukkuu päivällä liikenteessä ollessamme päiväunet rattaissa hyvin ja liikkuminen on sujuvampaa, kun ei tarvitse väsynyttä lasta raahata ja kanniskella ympäri kaupunkia.
Joskus otan rattaat mukaan ihan vaan siksi, että lapsi niin pyytää.

Ihan hyvin toi vielä rattaissa menee, mutta se kanniskelu ottaa voimille, mikä siis on aina edessä, jos tuntikausia ollaan liikenteessä.
Pahimmassa tapauksessa kannan tuota lasta sekä useampaa kauppakassia, eli tosiaan: mielummin otan rattaat himasta suosiolla mukaan.
 
Hmm...
Sanoo kuka? :D eiköhän sekin ole ihan lapsikohtaista, ei kulttuurikohtaista... lapset on erilaisia. Toiset on ihan nätisti 2 veenä siellä shoppailureissullakin ilman rattaita, toiset ei. Toisista on apua kauppareissulla 2 veenä, toisista lähinnä haittaa vaikka kuinka opettaisi miten äitiä autetaan. Esim. oma 2 v kyllästyy tosi nopeasti siihen tavaroiden hakuun ja kärryyn laittamiseen, ja sitten alkaa muu höösäys...

Mutta jos 2 vee ei koskaan ole kaupassa saanut tulla rattaista pois, hän tod.näk. ei sitä samalla tapaa protestoi kuin se jonka on annettu ottaa ne pikkukärryt jne...
Ajattelen tässä lähinnä sellaista shoppailua, jota useimmat harrastavat: kuljetaan ympäri kauppakeskusta, hiplaillaan vaatteita ja mietitään että mitä ihmettä sitä tarttis tai halvalla sais... Siinä on lapsen aika vaikea auttaa :D

Joskus esikoisen ollessa pieni harrastin sitä itsekin. Oli aika huvittavaa kun poika alkoi samalla tavalla haahuilla ja hiplailla vaatteita. Sen jälkeen olen mennyt kauppaan selvin sävelin ja kertonut lapsillekin, että nyt mennään ostamaan maitoa ja leipää tai etsimään sulle uusia kumisaappaita. Sellaisessa pystyy parivuotias putkiaivo auttamaan tosi hyvin ilman rattaita.
 
kajfjk
Mulla on lapsi, joka ei todellakaan jaksaisi kävellä 20 kilometriä ja ikää lapsella on jo 6-vuotta. Ei tuo missään rattaissakaan kulje, mutta ei myöskään kamalan pitkiä matkoja kävele, kun ei huvita ja hermot siinä menisi jokaisella jos olisi pakko kävellä. Lapsi ei todellakaan ole ylipainoinen vaan todella laiha ja tykkää enempi kiipeillä ja temppuilla, mutta käveleminen on pakkopullaa. Toisaalta en itsekkään haluaisi kävellä 20 kilometriä, minusta käveleminen on äärettömän tylsää puuhaa, työkseni poljen polkupyörää useamman kilometrin päivässä ja se on mulle riittävästi.
 
heh, heh
Miten mä arvasin jo tuon uutisen nähdessäni että täällä kiinnitetään huomioa ainoastaan siihen että 4v istuu rattaissa! :D

Mun mielestä jokainen saa itse päättää missä vaiheessa jättää ne rattaat pois, lapsia ja tarpeita on erilaisia ja harvassa taitaa olla ne lapset joita kouluun tai edes eskariin kuskataan rattailla. Meillä 4v lapsi istuu välillä rattaissa. On erityislapsi jonka erityisyys ei näy päällepäin enkä halua sitä enempää mainostaa, eli kaikki puolitututkaan eivät asiasta tiedä. Kyllä hän voi kävellä pidempiäkin matkoja kun on sopivasti aikaa, mutta kiireisillä reissuilla tai aikasina aamuina sekä tiettyjen hoitojen jälkeen on lapselle itselleen parempi saada istua rattaissa.

Mitä syöttöporsaisiin tulee niin lapsi on oikeastaan turhankin hoikka, yksi asia minkä kanssa saamme tehdä töitä.

Toi chefin kirjoitus oli hyvä. Mikä sitten onkaan kenelläkin tekosyynä sille ettei se 4v lapsi lue tai osaa uida?
 
.....
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin, usko tai älä: lasten kanssa voi liikkua muuallakin kuin kaupoissa ;) Koeta joskus ja ylläty.
Niin, mutta ihan samalla tapaa sen toisen äidin lapset voi liikkua kävellen muualla, kuin siellä kaupassa :) eli siis miksi juuri se rattaissa istuminen kaupassa on niin pahasta, ja tekee lapsesta "sellaisen kuin me haluamme"? tai miten ylipäätään rattaissa istuminen eroaa siitä että kuljettaa lasta autolla tai pyörän takatarakalla. ?
 
noooh
Varmaan osa synnynnäisesti tai myöhemmin sairastuneista lapsista, jos sairaus vaikuttaa jaksamiseen. Leikkausta odottavat lapset, leikkauskessa olleet lapset jne. Kyllä näitä löytyy.
 
hankkikaa elämä
"Kyllä meidän mussukka ainakin kävelee jo itse.." "Meillä ei todellakaan lapsella enää käytetä rattaita" "Kyllä myö ja kyllä työ ja kyllä hyö ainakin" ja v*ttu ihan oikeasti työ äidit ootte oksettavia. Mitä se kenenkään p*rsettä kaivaa jos joku istuu rattaissa vaikka kymmenen vuotiaana. Miksi näette maailman niin mustavalkoisena? Ihan oikeasti elämää on teidän navan ulkopuolellakin, ihmisiä ja tilanteita on erilaisia. Olette ehkä itse laiskoja, kun ette jaksa työntää niin painavia lapsia enää rattaissa. Vai köyhiä, kun ette osta vahvoja isoja rattaita?

Meidän 3v istuu rattaissa kun minä haluan käydä kunnollisella hikivaunulenkillä tunnin ajan ylämäkeen. Tämän jälkeen ulkoillaan vielä kauan lapsen ehdoilla. Lapsi juoksee, kiipeilee ja mitä vaan aktiviteettiä haluaakin.

T. Hyvässä timmissä oleva kotiäiti, ja paras sellainen tietenkin kun meidän lapsi syö kaikki vihannekset ja osaa pukea itse ja käydä pöntöllä ja osaa kertolaskut ulkoa
 
vieras..
no meillä 4,5-v on ajoittain rattaissa, jaksaa kävellä pitkiäkin matkoja muttei aina ja välillä vain haluaa istua rattaissa. ja ymmärrän että kun koiraa lähdetään lenkittämään niin silloin vauhti kuitenkin yleensä on sen verran nopeaa että ainakin osan matkasta saa istuakin kyydissä :) huvittaa kun tästäkin (asiasta) pitää tehdä ongelma...
 
Hmm...
Niin, mutta ihan samalla tapaa sen toisen äidin lapset voi liikkua kävellen muualla, kuin siellä kaupassa :) eli siis miksi juuri se rattaissa istuminen kaupassa on niin pahasta, ja tekee lapsesta "sellaisen kuin me haluamme"? tai miten ylipäätään rattaissa istuminen eroaa siitä että kuljettaa lasta autolla tai pyörän takatarakalla. ?
Olisi hirveän kiva jos joku kertoisi, mihin perustuu se ajatus että olen väittänyt rattaissa istumisen olevan pahasta. Olen todennut, että tämä asia vaihtelee eri aikakausina ja eri yhteiskunnissa (ja siihenkin mulle kerrottiin että ei, lapset ne vaan on erilaisia). Ja olen todennut myös, että omasta mielestäni melkein neljävuotiaalla on oikeus kävellä kaupassa ja velvollisuus olla hölmöilemättä. Mulla taas on velvollisuus tehdä niistä kauppareissuista sellaisia, että ne ovat lapselle mielekkäitä. Näin siis meidän terveen lapsemme kohdalla.

Täällä on monikin maininnut, että vanhemmalle on helpompaa kun lapsi on rattaissa. Monissa tilanteissa onkin. Sitten on taas tilanteita, joissa on helpompaa kun lapsi kävelee. Mutta ylipäänsä molempiin suuntiin pitäisi olla suvaitsevainen. Ei paheksuta niitä kärryissä istuvia nelivuotiaita mutta ei myöskään niitä kaupassa käyttäytymistä opiskelevia puolitoistavuotiaita.
 
Hmm...
Alkuperäinen kirjoittaja hankkikaa elämä;30595498:
"Kyllä meidän mussukka ainakin kävelee jo itse.." "Meillä ei todellakaan lapsella enää käytetä rattaita" "Kyllä myö ja kyllä työ ja kyllä hyö ainakin" ja v*ttu ihan oikeasti työ äidit ootte oksettavia. Mitä se kenenkään p*rsettä kaivaa jos joku istuu rattaissa vaikka kymmenen vuotiaana. Miksi näette maailman niin mustavalkoisena? Ihan oikeasti elämää on teidän navan ulkopuolellakin, ihmisiä ja tilanteita on erilaisia. Olette ehkä itse laiskoja, kun ette jaksa työntää niin painavia lapsia enää rattaissa. Vai köyhiä, kun ette osta vahvoja isoja rattaita?

Meidän 3v istuu rattaissa kun minä haluan käydä kunnollisella hikivaunulenkillä tunnin ajan ylämäkeen. Tämän jälkeen ulkoillaan vielä kauan lapsen ehdoilla. Lapsi juoksee, kiipeilee ja mitä vaan aktiviteettiä haluaakin.

T. Hyvässä timmissä oleva kotiäiti, ja paras sellainen tietenkin kun meidän lapsi syö kaikki vihannekset ja osaa pukea itse ja käydä pöntöllä ja osaa kertolaskut ulkoa
Näin on! Ei se saa ketään haitata, vaikka lapsi olisi rattaissa kymmenvuotiaana, kunhan äiti on timmi ja paras! Sori, oli ihan pakko ;)
 
..-..
Meillä on kerhomatka 4 km suuntaansa ja kestäisi lapsen kävelyvauhdilla liian kauan. Siksipä siis rattaat, autoa ei ole ja näin talvella lumessa en pysty pyöräillä lapsi kyydissä. Lumettomana aikana lapsi kulkee pyörällä.
 
viera.s
Mitenkäs ois kaupunki, jossa on hyvä metroverkosto?
Metrot on vaan jotenkin ahdistavia ja ahtaita usein, paljon mieluummin sitä kävelisi. Oltiin Roomassa kun lapsi oli vauva ja siellähän on tosi laaja metroverkosto. Metroa käytettiin vain kerran, muuten käveltiin koko kaupunki ja kaikki nähtävyydet läpi. Vauva Manducassa ja matkarattaatkin oli mukana, mutta niissä kuskattiin lähinnä tavaroita.

Mutta siis toki voisi metroa käyttää, jos se olisi lapsen kannalta parempi. Mutta edelleen jää ongelmaksi, mitä sen muun ajan tekee, kun ei kierrä katsomassa nähtävyyksiä. Kaupunkikohteiden hotelleissa ei yleensä edes ole uima-altaita.

No Rooma olisi kyllä voinut olla tämänkin ikäisen lapsen kanssa ihan hyvä, kun siellä on paljon niitä puistoja, joissa lapsi voisi vapaammin liikkua ja leikkiä.
 

Yhteistyössä