24 vuotias ei koskaan seurustellut??

  • Viestiketjun aloittaja idontgetmyself
  • Ensimmäinen viesti
Mupsa
Sinun kohdallasi ei taida olla normaalia, jos kerran sulla on jotain sitoutumisongelmaa/pelkoa ja kärsit asiasta? Mä en ole koskaan seurustellut, mutta en pidä sitä mitenkään ihmeellisenä, ettei vaan ole löytynyt sopivaa ihmistä. Ihastun erittäin harvoin. Oudompaa on mun mielestä seurustella ihan vaan seurustelun vuoksi jonkun "ok-tyypin" kanssa.
Näin viiskymppisenä olen ilahtunut, että on nuoria, jotka jaksavat odottaa "sitä oikeaa".
Se oikea kun on niin vaikea löytää.

Tosin myös itseäni (kaksi kertaa eronneena) miettien, voisiko sitä kynnystä vähän alentaa. Täydellistä ei tosiaankaan voi löytää.
En kyllä kaipaa puolisoa, mutta silti näitä mietin.. :D
 
Mun paras kaveri on 24 eikä ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä tai suudellut. Mä en kyllä pidä tätä kaveria mitenkään outona. On kyllä kiinnostunut miehistä, mutta omien sanojensa mukaan ei oo ollu aikaa keskittyä poikaystävän löytämiseen. Harrastaa paljon ja viihtyy myös hyvin itsekseen. Nätti urheilullinen opiskelija..

Itse aloin tosissani seurustelemaan ekan kerran 15 vuotiaana (eihän se suhde kauan kestäny), aviomieheni kanssa aloin seurustelemaan 17 vuotiaana :)
 
pian 65
Hulvatonta tekstiä. Ihan tosissaanko uskot, että on noista luettelemistasi asioista kiinni, jos ei 24-vuotiaana ole vielä ikinä seurustellut (seurusteluksi ei lasketa säätöjä ymv.)? :D
juu oikein, ei ole mikään hölmö vaikka ei viittä seurustelusuhdetta olekaan vielä 15 vuotiaana eikä kahta muksua 18 vuotiaana
jokainen saa olla sinkkuna niin kauan kuin haluaa ( naurettava sana vanhapiika)
ite pian 65 enkä aio vieläkään ruveta seukkaamaan
 
"Sikke"
[QUOTE="tla";30687420]Käytännössä se on rooli, jos käyttäytyy tuolla yllä kuvaamallasi tavalla. Jos vaikka ei pätkääkään viihdy "viihteellä", mutta antaa miesten olettaa, että viihtyisi niin eihän se ole kestävällä pohjalla.

Ei normaali mies tai nainen myöskään hae mitään kaunista kumppania vaan sellaista, joka luonteeltaan ja olemukseltaan on kokonaisuutena puoleensavetävä. Kauneus toki liittyy tähän puoleensavetävyyteen, mutta ei se ole yksistään määräävä. Tai jos joku kuvittelee, että on, niin sille suhteelle ei voi ennustaa kovin pitkää ikää.

Aika paljon isompi prosenttiosuus kuin 1% on myös sitä mieltä, että joku klassisen malliulkonäön omaava ihminen ei ole ulkonäöllisesti mitenkään järkyttävän puoleensavetävä.[/QUOTE]

Käytännössä "se rooli" ei ole nykyistä roolia kummempi. Mutta en ala tätä jankkaamaan. Ymmärrät tai et, se ei mun murhe ole.
 
......
Minä olen myös 24-vuotias enkä ole ikinä seurustellut ja sen lisäksi olen vielä neitsyt. Nykyään hävettää oma kokemattomuus niin paljon, etten usko enää pystyväni edes aloittamaan parisuhdetta.
 
"tla"
[QUOTE="Sikke";30687955]Käytännössä "se rooli" ei ole nykyistä roolia kummempi. Mutta en ala tätä jankkaamaan. Ymmärrät tai et, se ei mun murhe ole.[/QUOTE]

Ei ihminen voi muokata mieltymyksiään millaisiksi tahansa. Toki uusiin asioihin voi totutella, voi olla aiheettomia ennakkoluuloja tai vaikka joku riippuvuus tai mielenterveysongelma voi sitoa asiaan, joka oikeasti ei ole kovin tyydyttävä. Mutta silti mieltymyksillä ja persoonalla on selkeät rajansa.
 
"jjk"
Eihän seurustelujen määrällä ole väliä vaan laadulla...? Mukavaahan se on, mutta ei väärän ihmisen kanssa. Seurustelusta tulee enemmän rasite helposti ja sitä en pidä homman ideana...
 
jomfru
Minä olen myös 24-vuotias enkä ole ikinä seurustellut ja sen lisäksi olen vielä neitsyt. Nykyään hävettää oma kokemattomuus niin paljon, etten usko enää pystyväni edes aloittamaan parisuhdetta.
Jos neitsyys on sinulle noin iso ongelma, niin mikset hankkiutuisi siitä eroon? Se on nimittäin helppoa. Sinun tarvitsee vain toimia seuraavalla tavalla:

1) Luo profiili suomikaksnelosen treffipalstalle, missä ilmoitat olevasi 24-vuotias neitsyt, joka haluaa yhden illan suhteen avulla eroon neitsyydestään. Edellytä miehiltä ainakin 300 sanan mittaisia ja kuvallisia vastauksia/profiileita.
2) Odottele muutama viikko ja karsi saamistasi sadoista vastauksista se potentiaalisin.
3) Kutsu mies luoksesi panemaan.
 
germo
Jos nainen ei ole koskaan seurustellut 24v mennessä niin jotain on pielessä!! Tod.näk. läski tai hieltä haiseva mursu. Sillä kysyntää noin yleisesti ottaen nin NIIIIIIIIIIN paljon.
 
"..."
[QUOTE="Sikke";30687278]Voisin kirjoittaa sinulle, että ”sinussa ei ole mitään vikaa”, ”kyllä se oikea aikanaan löytyy” ja vaikka että ”hyvää pitääkin odottaa”. Tosiasia on se, että tuo on valetta. Ihmisen evoluutiojärjestelmä on jo sellainen, että viimeistään 15-16v tytöt ovat ”kysyttyä tavaraa”. Yleensä sitä on jos jonkin näköistä kollia yrittämässä pyytää treffeille.

Jokin on kohdallasi kuitenkin vinossa. Oletko jostain syystä todella ujo ja syrjäänvetäytyvä, vaiko ylipainoinen tai muuten epäviehättävä. Sillä se nyt on 1000% selvää, että ”koulun kaunein kisu” et ole. Se ei ole mahdollista. Et kuulu mitenkään edes lähelle sitä.

Itsepetos kannattaa lopettaa. Se että ”en halua seurustella vain seurustelemisen takia” tai ”ei ole tullut kohdalle sitä oikeaa” eivät ole muuta kuin tekosyitä. Käytätkö alkoholia? Todennäköisesti et kyllä ainakaan tarpeeksi. Milloin olit viimeksi viihteellä, vai vastaatko tähänkin: ”en tykkää meluisista yökerhoista ja humalaisista ihmisistä”? Jos kyllä, niin mitä tähän nyt sanoisi… katso peiliin. Miten minä sinua tuntemattomana voisin näitä luetella, siis kohdalle osuvia juttuja, jos se ei oikeasti olisi yleensä näistä kiinni. Mietihän!

Laihduta, urheile, syö terveellisesti, MEIKKAA, ole sosiaalinen ja juo sitä alkoholia. Mutta jos luet mieluummin sitä hevoshullua vanhempien omistaman asunnon sohvalla ja syöt vaahtokarkkeja... niin olet muuten vanhapiika vielä 10v kuluttuakin. Sen jälkeen se naapurissa asuva lapsuutesi kaveri Marko on ehtinyt jo erota. Se on nykyisin siis rekkamies Tuusulasta. Se tulee ”hurmaamaan” sut puhumalla pakoputken tehoväännöistä… Sitten saat vaihtoehdon, ottaa Markon tai olla ikuisesti yksin.

Tee päätös ja muutu vähän aikaisemmin.[/QUOTE]
Heh, melko ahdasmielistä tekstiä. Itse olen ja olin nuorena selvästi keskimääräistä paremman näköinen ja kroppakin ihan ok, mutta silti seurustelin ensimmäisen kerran vasta 23 vuotiaana. Kävin toki treffeillä monien kanssa, mutta mitöän ihmeempää ei näistä syntynyt. Eikä kyllä kovin moni ikätovereistanikaan vielä yläasteella seurustellut, muistaakseni kahdella tytöllä oli poikakaveri. Mielestäni on ihan hullua seurustella 14-15- vuotiaana, ehkä joskus siinä 17-18-vuotiaana olisi "hyvä ikä" aloittaa.
 
"Sikke"
[QUOTE="...";30688290]Heh, melko ahdasmielistä tekstiä. Itse olen ja olin nuorena selvästi keskimääräistä paremman näköinen ja kroppakin ihan ok, mutta silti seurustelin ensimmäisen kerran vasta 23 vuotiaana. Kävin toki treffeillä monien kanssa, mutta mitöän ihmeempää ei näistä syntynyt. Eikä kyllä kovin moni ikätovereistanikaan vielä yläasteella seurustellut, muistaakseni kahdella tytöllä oli poikakaveri. Mielestäni on ihan hullua seurustella 14-15- vuotiaana, ehkä joskus siinä 17-18-vuotiaana olisi "hyvä ikä" aloittaa.[/QUOTE]

Niin mä puhuin 15-16 milloin YLEENSÄ seurustelu alkaa... sinä 17-18v. Anna anteeksi tuo yhden vuoden heitto. Mites itse asia? :D Vai saivarrellaako lisää?
 
"..."
[QUOTE="Sikke";30688320]Niin mä puhuin 15-16 milloin YLEENSÄ seurustelu alkaa... sinä 17-18v. Anna anteeksi tuo yhden vuoden heitto. Mites itse asia? :D Vai saivarrellaako lisää?[/QUOTE]

Saivartele niin paljon kun lystäät.
En edes lukenut viestistäsi tuota kohtaa, vaan kommentoin siihen, kun tässä ketjussa useampi on kertonut aloittaneensa seurustelun noin aikaisin. Mielestäni se oli outoa, tosin voin olla vähän vanhanaikainen, kun omasta teini-iästä on niin kauan.
 
muahi
No minä, ensimmäinen seurustelusuhde siis 24 (ekalla sivulla kerroin), kävin baareissa, meikkasin, urheilin ja tiedän ulkonäköni olleen keskivertoa parempi. Ja olevan.

Syyt oli tosiaan ne mainitut. Aikuisiän alku oli poikiin ja miehiin tutustumista, ja minulla on todella paljon miespuolisia kavereita.Luulen että minua pidettiin nirsona, mutta toisaalta sain myös suitsutusta siitä, että en koskaan harrastanut mitään yhdenyön juttuja. Mutta heti jos juttu meni jotenkin intiimiksi, niin torjuin kaikki.

Opin harjoittelematta, minkälaisen miehen kanssa minun on hyvä olla. Sellaisen kun löysin, niin panostin siihen täysillä. Ja hänkään ei koskaan ollut seurustellut, ja oli vielä neitsyt.

Mä luulen, että koskaan ei ole liian myöhäistä jos uskaltaa olla rehellinen. Oma mieheni kertoi heti, että oli kokematon, mutta ei antanut sen vaikuttaa mihinkään käytöksessään. Ei siis ollut epävarma, eikä myöskään esittänyt varmaa vaan oli vaan, normaali ihminen. Minun ongelmani oli pitkään kaikki oman pään sisäiset epävarmuudet, pelit ja leikit. Nyt olen huomannut että rehellisyys yllättää yllättävätkin ihmiset. Ei se ole mitään turhaa puhetta, että ole oma itsesi ja anna sen kantaa. Hutejakin voi tulla, kuten kaikille elämässä, mutta eipä tarvitse ajatella, että itsellä on jotain hävettävää. Olkaa avoimia, niin sitten ei tarvitse myöhemmin pohtia, että oliko kaikki vain siitä kiinni kun en uskaltanut.
 
"Happyhappy"
Ensimmäinen (ja viimeinen) seurustelusuhteeni alkoi ollessani 25 v . "Haku " oli ollut kyllä päällä koko ajan, eikä ketään vaan löytynyt... Juuri kun olin lyönyt hanskat tiskiin ja ajatellut eläväni vanhana piikana loppuelämän,tuli hän ja se oli siinä. 5 kk seurustelun jälkeen kihloihin , vuoden päästä siitä naimisiin, nyt kohta 27 onnellista avioliittovuotta takana :)
 
muhah
[QUOTE="Sikke";30687278]Voisin kirjoittaa sinulle, että ”sinussa ei ole mitään vikaa”, ”kyllä se oikea aikanaan löytyy” ja vaikka että ”hyvää pitääkin odottaa”. Tosiasia on se, että tuo on valetta. Ihmisen evoluutiojärjestelmä on jo sellainen, että viimeistään 15-16v tytöt ovat ”kysyttyä tavaraa”. Yleensä sitä on jos jonkin näköistä kollia yrittämässä pyytää treffeille.

Jokin on kohdallasi kuitenkin vinossa. Oletko jostain syystä todella ujo ja syrjäänvetäytyvä, vaiko ylipainoinen tai muuten epäviehättävä. Sillä se nyt on 1000% selvää, että ”koulun kaunein kisu” et ole. Se ei ole mahdollista. Et kuulu mitenkään edes lähelle sitä.

Itsepetos kannattaa lopettaa. Se että ”en halua seurustella vain seurustelemisen takia” tai ”ei ole tullut kohdalle sitä oikeaa” eivät ole muuta kuin tekosyitä. Käytätkö alkoholia? Todennäköisesti et kyllä ainakaan tarpeeksi. Milloin olit viimeksi viihteellä, vai vastaatko tähänkin: ”en tykkää meluisista yökerhoista ja humalaisista ihmisistä”? Jos kyllä, niin mitä tähän nyt sanoisi… katso peiliin. Miten minä sinua tuntemattomana voisin näitä luetella, siis kohdalle osuvia juttuja, jos se ei oikeasti olisi yleensä näistä kiinni. Mietihän!

Laihduta, urheile, syö terveellisesti, MEIKKAA, ole sosiaalinen ja juo sitä alkoholia. Mutta jos luet mieluummin sitä hevoshullua vanhempien omistaman asunnon sohvalla ja syöt vaahtokarkkeja... niin olet muuten vanhapiika vielä 10v kuluttuakin. Sen jälkeen se naapurissa asuva lapsuutesi kaveri Marko on ehtinyt jo erota. Se on nykyisin siis rekkamies Tuusulasta. Se tulee ”hurmaamaan” sut puhumalla pakoputken tehoväännöistä… Sitten saat vaihtoehdon, ottaa Markon tai olla ikuisesti yksin.

Tee päätös ja muutu vähän aikaisemmin.[/QUOTE]

En jaksa ottaa muuhun kantaa, mutta olet siis todella sitä mieltä, että ap:n potetiaalinen "liian vähäinen" alkoholin käyttö on osasyy hänen tilanteeseensa? "Ole sosiaalinen ja juo sitä alkoholia..."

Heheh, kiitos*tästä :D Tyrskähti vähän kahvia näppäimistölle. Eipä ihme, että on niin juoppoa tämä kansa. Mitenköhän minä alkoholia juomattomana olen onnistunut "pääsemään" naimisiin asti 23 vuoden iässä. Ja oli useampia seurustelusuhteita sitä ennen, nekin viinattomia.
 
"Sikke"
En jaksa ottaa muuhun kantaa, mutta olet siis todella sitä mieltä, että ap:n potetiaalinen "liian vähäinen" alkoholin käyttö on osasyy hänen tilanteeseensa? "Ole sosiaalinen ja juo sitä alkoholia..."

Heheh, kiitos*tästä :D Tyrskähti vähän kahvia näppäimistölle. Eipä ihme, että on niin juoppoa tämä kansa. Mitenköhän minä alkoholia juomattomana olen onnistunut "pääsemään" naimisiin asti 23 vuoden iässä. Ja oli useampia seurustelusuhteita sitä ennen, nekin viinattomia.
Ole vain huvittunut. Kumma kansa, mutta kansa silti. Ole rauhassa sitä mieltä, että miehen löytää parhaiten kirjakerhosta, keskustelufoorumilta tai kirkosta... keppanalta ne on suurin osa löydetty silti. Ja parempi jos ei löydä keppanalta, vaan kuukkeleita kuvaamassa. Mutta jos ei miestä löyjä niin kapakkaan mars. Ei kotia kannata jäähä.
 
"Carelia"
Eikö tuo lie yksilöllistä, jossain 14 ja 40 ikävuoden välillä. Oleellisinta on se, että tuntuuko se sinkkuus ookoolta vai onko oikeasti ongelma tutustua potentiaalisiin kumppaneihin ja päätyä seurustelusuhteeseen. Ulkonäkö ei kyllä taatusti ole este. Hapan ilme naamalla voi ollakkin. Oleellisinta on se, että tykkää itsestään. Jos tuntuu, että kumppanin löytäminen ja siihen suhteeseen pääseminen ei onnistu niin ei varmaan olisi haittaa jos vaikka pientä itsetutkiskelua harrastaisi, terapeutin kanssa tai ilman. Itsellä on voimakas hylätyksi tulemisen pelko ja sen vuoksi en ole onnistunut parisuhteen rakentamisessa.
 

Yhteistyössä