*

hautajais muisto runo adressiin?
+ Vastaa ketjuun
Näytetään tulokset 1 - 24. Osumia 24

Ketju: hautajais muisto runo adressiin?

  1. #1
    surullinen
    Vierailija

    hautajais muisto runo adressiin?

    minulta kuoli läheinen ihminen tänään,haluaisin jonkun kauniin runon häntä muistamaan,onko täällä ketään jolla olisi ehdotusta?

  2. #2
    sh-äiti
    Vierailija
    Itse laitoin tämän hyvän tuttavani adressiin. Hän halusi itse päättää päivänsä, ja tämä tuli kaikille aivan yllätyksenä.
    "Jos joku kysyy minulta, tiedänkö miltä enkeli näyttää,
    voin kertoa hänelle, että tunsin kerran yhden."

  3. #3
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja surullinen
    minulta kuoli läheinen ihminen tänään,haluaisin jonkun kauniin runon häntä muistamaan,onko täällä ketään jolla olisi ehdotusta?
    koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän,yhtäkkiä huomaa,se päättyikin tähän.

  4. #4
    ei aikaa tiedä,ei paikkaa kukaan,milloin on lähdettävä noutajan mukaan.
    ( kyseisen värssyn laitoin vuosi sitten isälleni..)

  5. #5
    vieras
    Vierailija
    Väsynyt matkaaja rannalla himmeän maan, astui aurinkolaivaan, suureen, valkeaan.

    Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi.

    Kerran viimein rantaan rakkauden saaren maininki niin levollinen vie.

    On ikävää, jota ei voi ilmaista, on kaipuuta, jota mitkään teot eivät voi täyttää ja on rakkautta, joka ei vaadi muuta kuin sydämen hiljaisuutta.

    Katsohan noita tähtiä, jotka loistavat tuolla. Ne loistavat, vaikka jotkut niistä ovat ehtineet jo kuolla. Ne loistavat, loistavat aina vaan, evät sammu, ei sammu rakkauskaan.


  6. #6
    äiti täälläkin
    Vierailija
    Laulun sanoja lainaisin; Herra kädelläsi, uneen painan pään. Kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään.

  7. #7
    vieras
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja vieras
    Väsynyt matkaaja rannalla himmeän maan, astui aurinkolaivaan, suureen, valkeaan.

    Ei mikään voi kuolla, ei kukat, ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi. Ohi polku vain kulkee ja kukat jää taakse ja muualla tuuli soi.

    Kerran viimein rantaan rakkauden saaren maininki niin levollinen vie.

    On ikävää, jota ei voi ilmaista, on kaipuuta, jota mitkään teot eivät voi täyttää ja on rakkautta, joka ei vaadi muuta kuin sydämen hiljaisuutta.

    Katsohan noita tähtiä, jotka loistavat tuolla. Ne loistavat, vaikka jotkut niistä ovat ehtineet jo kuolla. Ne loistavat, loistavat aina vaan, evät sammu, ei sammu rakkauskaan.
    todella kaunis

  8. #8

    Nyt olen vapaa
    ja mukana tuulen
    saan kulkea rajalla ajattomuuden.
    Olen kimallus tähden,
    olen pilven lento,
    olen kasteisen aamun pisara hento.
    En ole poissa
    vaan luoksenne saavun
    mukana jokaisen nousevan aamun.
    Ja jokaisen tummuvan illan myötä
    toivotan teille hyvää yötä.

    Eino Leino

  9. #9
    vieras
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja äippä77
    ei aikaa tiedä,ei paikkaa kukaan,milloin on lähdettävä noutajan mukaan.
    ( kyseisen värssyn laitoin vuosi sitten isälleni..)
    otan osaa,minulta myös kuoli isä

  10. #10
    vieras
    Vierailija
    otan osaa suruusi.

    mä otan aina tästä hectorin luossan kerjäläisestä jotain kohtaa joka sopii edesmenneeseen ja koko tilanteeseen. tää on mun pelastus aina surun hetkellä.




    |--------------------------------------|
    |- Dan Andersson - Luossan kerjäläinen |
    |- Hectorin levyltä Ruusuportti (-79) -|
    |-------- säv. Gunde Johansson --------|
    |- suom. san. Tommy Tabermann & Hector |
    |--------------------------------------|

    Luossan kerjäläisen ympärillä väki piirissä
    tulen loimutessa häntä kuunteli.
    Kerjäläisistä ja ihmeistä ja kulkijoista maan,
    kaipuustaan hän lauloi koko pitkän yön.

    On jotain tuolla puolen vuorten, kukkasten ja laulun,
    jotain tuolla puolen tähden, tämän kuuman sydämen.
    Kuulkaa, jokin kiertää, kuiskaa. Mua kutsuen se pyytää:
    "tule luoksemme, ei sua varten ole tämä maa."

    Olen kuullut aallon levollisen nousun rannalle
    ja villin meren nähnyt tyynenä.
    Ja mielessäni rientänyt päin avaria maita,
    missä kaikki meille rakkain unohtuu.

    Tähän villiin kaipaukseen meidät äidit synnyttivät
    ja synnystä murheen nousi ensihuutomme.
    Kukkoloilla, niityillä me päivät temmelsimme
    milloin perhosina, jumalina, kerjäläisinä.

    Kun mä istuin hänen kanssaan, jonka sydän on kuin mun,
    pehmein käsin järjesti hän pesäämme.
    Kuulin sydämeni huudon: "omista et omaaskaan!"
    ja henkeni mun vihdoin rauhan sai.

    Kaipaamani kätketty on kauas yön hämäryyteen
    ja mun tieni on niin ylväs, ihana.
    Ja kesken melun tekee mieleni mun Herraa rukoilla:
    "ota maallinen pois, tahdon vain sen salatun."

    Seuraa veli taakse vuorten, kulje virtaa viileää.
    Siellä meri hiljaa uinailee vuorten vuoteessa.
    Jossain tuolla puolen taivaan koti on veljeni,
    missä kultakaste peittää vaippaansa.

    Anna mustan, kylmän veden poskiani vilvoittaa.
    Oi, jos kauas ehtisimme ennen aamunkoittoa.
    Enhän ollut tästä maailmasta, tuskaa loputonta
    kärsin levoton mä aina vuoksi kuuman rakkauden.

    Luona simpukkaisen merenrannan ruusuportti on,
    jossa hylyt maatuvat ja uupuneilla rauha on.
    Siellä jousten kaiun lailla soivat laulut ylistyksen
    noille ikuisille lapsille suuren autuuden.

  11. #11
    vieras
    Vierailija
    Siellä missä olet nyt kukkii kaunein maa, siellä tuuli lempeä puhaltaa.

  12. #12
    vieras
    Vierailija
    Eino Leinoa. Sillä on muutakin hautajaisvärssyksi sopivaa kuin tuo mukana tuulen.

    Semmosta vaan, että itse etsin mummon hautajaisiin kauniin runon, enkä kerta kaikkiaan kyennyt sitä hautajaisissa lukemaan. Eli älä ota mitään pitkää, kun läheinen ihminen kyseessä.

  13. #13
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja vieras
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja äippä77
    ei aikaa tiedä,ei paikkaa kukaan,milloin on lähdettävä noutajan mukaan.
    ( kyseisen värssyn laitoin vuosi sitten isälleni..)
    otan osaa,minulta myös kuoli isä
    huomena menen haudalla käymää,pahalle tuntuu edelleen..se oli niiiin yllättävä juttu..

  14. #14
    vieras
    Vierailija
    Tuo Mukana tuulen jne. ei ole Eino Leinon vaan vaan sen on kirjoittanut Helsinkiläinen Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen.

  15. #15
    ........
    Vierailija

    samoilla ajatuksilla

    kirjoitin läheiselleni tuon herra kädelläsi uneen painan pään.kutsut ystäväsi lepäämään,käsi minut kantaa uuteen elämään ikirauhan antaa valoon jään. se on niin kaunis.voimia sinulle.

  16. #16
    Omissa hautajaisissani haluan että jossain puskassa lukee seuraava teksti:

    Ota syliisi, olen loppuun väsynyt
    Ota syliisi, en muuta pyydä nyt
    Ota hiljaa kämmenelles Jumala
    Niin hyvä väsyneen on siihen nukkua

  17. #17
    äiti täälläkin
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja raparperitaivas
    Omissa hautajaisissani haluan että jossain puskassa lukee seuraava teksti:

    Ota syliisi, olen loppuun väsynyt
    Ota syliisi, en muuta pyydä nyt
    Ota hiljaa kämmenelles Jumala
    Niin hyvä väsyneen on siihen nukkua
    Kaunis.

    Minun hautajaisissani, toivottavasti joku muistaa; Silloin kun en itse ,jaksa ollenkaan. Kun on kaikki voima, poissa kokonaan.Tule sinä Jeesus, tällaisena jään. Pienen lapsen lailla, syliin lepäämään.

    Tämän kirjoitin eräälle kuolevalle ystävälleni korttiin muutamia päiviä ennen hänen kuolemaansa. Tämäkin laulusta.

  18. #18
    Ei syki enää sydän lämpöinen
    On poissa rakas, läheinen
    Kuvasi kultaisen, painan kätköihin sydämen.

    Äitille laitoin noin.

  19. #19
    vieras
    Vierailija
    nostin, kun näitä taas kyseltiin..

  20. #20
    Seymor
    Vierailija

    Ja kun ääni sortuu...

    Nää kauniit värssyt on sellaiia "siruunapusertimia" että jollei joku muuten murru hautajaisissa niin näitä lukemalla (ääneen) viimeistään. Minä haluan jättää jäähyväiset sanomalla "Rakkaan..muistoa kunnioittaen." Ja vieressä on joku runonikkari, jonka PITI laatia ja lukea runonsa ja eikös se koko seurakunnan edessä sano minulle: en mä pysty, lue sinä..." eli sitten mulla on kädessäni tuo sitruunapuserrin...

  21. #21
    "vieras"
    Vierailija
    "Ken tulkita vois kaiken tarkoituksen,
    me jäämme hiljaa, vaiti nöyrtyen"


    "On lähdön hetki saapuva, sen kaikki kohtaa kerran,
    vaan milloin millä tavalla se tiedossa on Herran"

  22. #22
    "totta"
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Seymor Näytä viesti
    Nää kauniit värssyt on sellaiia "siruunapusertimia" että jollei joku muuten murru hautajaisissa niin näitä lukemalla (ääneen) viimeistään. Minä haluan jättää jäähyväiset sanomalla "Rakkaan..muistoa kunnioittaen." Ja vieressä on joku runonikkari, jonka PITI laatia ja lukea runonsa ja eikös se koko seurakunnan edessä sano minulle: en mä pysty, lue sinä..." eli sitten mulla on kädessäni tuo sitruunapuserrin...
    Mahdollisimman tiivistetty ja lyhyt, ainakin läheisen hautajaisiin.

  23. #23
    Itse kirjoitin tämän kun ystäväni kuoli (itse keksin siis) ja se oli kukkalaitteen kortissa ja haudalla luettiin:

    Alkukesän päivä oli elämäsi viimeinen
    tänne me jäimme kaivaten
    Jospa sinun nyt jossain parempi on
    on elo kivuton, huoleton

    Kunpa paranisit, sitä toivoimme niin
    mutta nyt silmät kostuvat kyyneliin
    Ei auttanut rukous, ei pyyntö hiljainen
    poissa on ihana ihminen
    ---
    Ja tässä toinen itse keksimäni:

    Enkeli tuli luoksesi,
    sanoi: nyt lähdetään
    Itkeneet olemme vuoksesi
    kun lähdit enkelin kanssa lentämään

    Irrotit otteesi elämästä
    sairaus viimein voitti
    Kuljit Taivaan veräjästä
    ennen kuin uusi aamu koitti

    Ilta kauniin kesäisen
    vasta kukkaan puhjennut maa
    Saatteli pois väsyneen ihmisen
    nyt hän rauhassa levätä saa

    Suuri suru täällä yhä,
    sydämen valtaansa saa.
    Vaan muisto sinusta, kaunis ja pyhä
    joka päivä lohduttaa.

    Niin kuin pappi kertoi, sinä olet maa,
    Ja jokainen meistä maaksi kerran
    vielä tulla saa.
    Mutta vielä joskus suru, murhe kaikilta meiltä jää,
    koska viimeisenä päivänä Hän meidät kaikki herättää.

  24. #24
    "vieras"
    Vierailija

    ihania nämä!

    ite kirjotin 13 vuotiaana isän kuoleman jälkee tän runon, (mikä oli kuolinilmoituksessakin)

    En kerennyt sanoa heihei,
    kun enkeli sinut jo taivaaseen vei.
    Parempi sinun on olla siellä,
    enkelten ohjaamalla tiellä.
    Onneksi minulla on ystävät hyvät,
    minun rakkaat kultajyvät.
    He auttavat minua eteempäin tässä,
    minulle tärkeässä elämässä.
    Tämä tuli niin yllättäen minulle,
    mutta taisi olla parempi sinulle <3

    (isäni oli alkoholisti, ja kuoli sydämenlaajentumaan )

Pikavastaus Pikavastaus

Asiakaspalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
Verkkopalvelu
Ilmoitushinnat ja mainosmuodot
Tekniset tiedot

Toimitus

Yhteystiedot ja palaute