Ei kohta jaksa enää, tarvitsisin pari kuukautta lomaa

  • Viestiketjun aloittaja väysynytäiti
  • Ensimmäinen viesti
väysynytäiti
Kohta kamelin selkä katkeaa. En vaan enää jaksa pyörittää tätä arkea. Mies osallistuu, mutta käy vuorotöissä, joten minulle kaatuu jotka toinen viikko kaikki ja joka toiselle viikolle myös iso osa lapsiin liittyvistä jutuista.

Käyn kokopäivätyössä ja illat on täynnä ohjelmaa. Lapset harrastavat. PItää kuskata harrastuksiin, leipoa seurojen varainkeräyksiin, myydä tuotteita koulun leirikoulua varten, käydä kisamatkoilla, hankkia urheiluvälineitä, osallistua kisa-asujen tekemiseen, viedä lemmikkejä lääkärille, käydä itsekin hammaslääkärissä, viedä autoa huoltoon, lasta oikomishoitoon, ravata vanhempainilloissa.

Kodin siivoaminen on jo ajat sitten jäänyt retuperälle. Lapsi juuri valitti, ettei kehtaa tuoda kotiin kavereitaan, kun meillä on niin sotkuista. Ymmärrän, mutta en vain jaksa siivota. Enkä tehdä ruokaa. Käytän eineksiä. Pyykit pesen ajallaan ja tiskit siinä vaiheessa, kun pesualtaaseen ei mahdu enempää likaisia astioita.

Lasten vaatevarastoa pitäisi päivittää. Ostaa uusia vaatteita ja laittaa pois pieneksi jääneitä. Varasto on täynnä ja sitäkin pitäisi raivata. En ehdi, enkä jaksa. Hyvä, että jaksan hädin tuskin käydä kaupassa hankkimassa pakolliset ruoat ja tarvikkeet. Hyvä, jos yhtenä iltana viikossa saan olla töiden jälkeen kotona, mutta silloinkin olen niin väsynyt ja univelkainen, että on pakko ottaa 'päiväunet' illalla.

Jos joku ylimääräinen juttu tulee vielä, niin romahdan. Selviän hädintuskin tästä rumbasta. Pakko jaksaa, kun ei ole vaihtoehtoa, mutta tuntuu, että kaaos vain lisääntyy päivä päivältä. Eikä vain tunnu, vaan se ihan konkreettisesti lisääntyy talossamme.

Löytyykö kohtalotovereita? Mikä auttaisi vai auttaako mikään tällaisessa tilanteessa?
 
vierailija
Sehän riippuu ihan mihin haluaa panostaa. Monella muulla voi olla linjauksena esim. se, että vanhempien ei tarvitse osallistua lapsen harrastuksiin kuin korkeintaan mahdollisten rahallisten kulujen maksajana ja, että lapset kulkevat matkansa omatoimisesti eikä heitä kyyditetä autolla.

Jos katsot, että nykyisten iltatekemisten ylläpitäminen on hermoromahdusuhkan arvoista, niin...
 
  • Tykkää
Reactions: Softy
vierailija
Jos lapset ovat jo kouluikäisiä, niin tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen onnistuu varmasti heiltäkin. Samoin omien tavaroiden korjaaminen paikoilleen. Nämä nyt ainakin.

Ja lasten olisi varmaan tarkoitus itse myydä ne tavarat mistä koulu kerää rahaa.

Eli siis laita lapset hommiin, äiti ei ole mikään koko perheen orja :)
 
  • Tykkää
Reactions: Softy
vierailija
Delegoi töitä niin miehelle kuin lapsille. Ei kai siellä vuorotöissäkään kellon ympäri olla töissä? Miehen voi myös laittaa hoitamaan niitä hankintoja lapsille, kaupat on nykyään viikonloppuisinkin auki pitkään ja kouluikäiset nyt osaavat itsekin valita, riittää että joku vähän perään katsomassa, että ostokset ovat järkeviä. Kai miehestä on siihen? Ja osaa tehdä ruokaostoksia? Ja siivota? Tee hänelle selväksi, ettet enää jaksa kaikkea.

Toisekseen kannattaa miettiä, haluavatko lapset harrastaa niin paljon ja onko niitä harrastuksia liikaa. Kannattaako luopua jostain? Kannattaa myös opetella sanomaan joskus ei, aina ei voi kaikkeen osallistua ja voi jonkun kerran ilmoittaa, ettei ehdi leipomaan tms.
 
  • Tykkää
Reactions: Softy
väsynytäiti
Jos lapset ovat jo kouluikäisiä, niin tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen onnistuu varmasti heiltäkin. Samoin omien tavaroiden korjaaminen paikoilleen. Nämä nyt ainakin.

Ja lasten olisi varmaan tarkoitus itse myydä ne tavarat mistä koulu kerää rahaa.

Eli siis laita lapset hommiin, äiti ei ole mikään koko perheen orja :)
Lapset laittavatkin omat tavarat paikoilleen. Täällä pyörii kuitenkin lehtikasoja, joululahjakasoja, puhtaan pyykin kasoja, puolipitoisten vaatteiden kasoja jne. Tiskikoneen tyhjentäminen tosiaan onnistuu lapsilta.

Täällä ei uskalla lapsia päästää ovelta ovelle myymään. Liian vaarallista. Yksi luokkakaveri oli tehnyt niin, eikä enää ikinä suostu uudelleen.
 
vierailija
Lapset laittavatkin omat tavarat paikoilleen. Täällä pyörii kuitenkin lehtikasoja, joululahjakasoja, puhtaan pyykin kasoja, puolipitoisten vaatteiden kasoja jne. Tiskikoneen tyhjentäminen tosiaan onnistuu lapsilta.
Lapset voivat myös laittaa omat vaatteensa sieltä puhtaan pyykin kasoista omaan kaappiin, omat puolipitoisetkin voi laitella paikoilleen tai pyykkiin, omat lehdet lehtien keräykseen. Sen lisäksi osaavat varmaan imuroida, viedä roskia yms. Itse kehittelin pyykkejä varten valmiin lajittelun koneellisia varten, lapset ovat oppineet lajittelemaan omansa ja pyykkejä pestään aina yhden keräyksen täytyttyä tai kun joku kaipailee jotain tarpeeseen. Yhden ison kopallisen kanssa ei aina pysynyt perillä, mikä olisi tärkein koneellinen kaivella ja siihen kaiveluun ja järjestelyyn upposi älyttömästi aikaa.
 
vierailija
Lapset harrastavat. PItää kuskata harrastuksiin, leipoa seurojen varainkeräyksiin, myydä tuotteita koulun leirikoulua varten, käydä kisamatkoilla, hankkia urheiluvälineitä, osallistua kisa-asujen tekemiseen, viedä lemmikkejä lääkärille, käydä itsekin hammaslääkärissä, viedä autoa huoltoon, lasta oikomishoitoon, ravata vanhempainilloissa.
Ei tuo nyt kovin pakolliselta toiminnalta kuulosta. Korkeintaan nuo hammaslääkärit muodostavat siihen poikkeuksen, mutta harva sitä nyt alvariinsa hammaslääkärissä ramppaa.
 
väsynytäiti
Ei tuo nyt kovin pakolliselta toiminnalta kuulosta. Korkeintaan nuo hammaslääkärit muodostavat siihen poikkeuksen, mutta harva sitä nyt alvariinsa hammaslääkärissä ramppaa.
Kyllä nämä koulunkäyntiin liittyvät vanhempainillat, harrastusvälineiden hankinnat ja varainkeräykset ovat aika pakollisia. Ja harrastaminekin on aikalailla pakollista näillä seuduilla tai syrjäytyy nopeasti. Vaihtoehtona lapsilla on nettipelaaminen iltakaudet kotona.
 
vierailija
Ja lasten olisi varmaan tarkoitus itse myydä ne tavarat mistä koulu kerää rahaa.
Kyllä nuo käytännössä on aina vanhempien kontolla. Rahattomat mammat aina niitä haluaa kaupattavaksi, kun ei ole rahaa lahjoittaa suoraan. Yleensä ne kaupataan työpaikoilla ja työkaverit niitä sitten ostaa sosiaalisesta pakosta, ei niitä kukaan enää ovelta ovelle kauppaa. Lapset kauppaavat niitä enintään sukulaisilla ja tuttaville, jotka taaskin ostavat niitä sosiaalisesta paineesta (n)
 
väsäynytäiti
Delegoi töitä niin miehelle kuin lapsille. Ei kai siellä vuorotöissäkään kellon ympäri olla töissä? Miehen voi myös laittaa hoitamaan niitä hankintoja lapsille, kaupat on nykyään viikonloppuisinkin auki pitkään ja kouluikäiset nyt osaavat itsekin valita, riittää että joku vähän perään katsomassa, että ostokset ovat järkeviä. Kai miehestä on siihen? Ja osaa tehdä ruokaostoksia? Ja siivota? Tee hänelle selväksi, ettet enää jaksa kaikkea.

Toisekseen kannattaa miettiä, haluavatko lapset harrastaa niin paljon ja onko niitä harrastuksia liikaa. Kannattaako luopua jostain? Kannattaa myös opetella sanomaan joskus ei, aina ei voi kaikkeen osallistua ja voi jonkun kerran ilmoittaa, ettei ehdi leipomaan tms.
Mies ei jaksa tämän enempää osallistua. Lapset haluavat harrastaa ehdottomasti. Juuri kysyin sitä heiltä. Etenkin pojalle harrastaminen on tärkeää, joska sieltä löytyy 'fiksuja' kavereita. Kotona ollessaan hakeutuu ns. huonompaan seuraan, joka johdattelee huonoille teille (nettipelaamista, tyhmyyksien tekemistä) mikä ei ole hänelle hyväksi pidemmällä tähtäimellä.
 
vierailija
Mies ei jaksa tämän enempää osallistua. Lapset haluavat harrastaa ehdottomasti. Juuri kysyin sitä heiltä. Etenkin pojalle harrastaminen on tärkeää, joska sieltä löytyy 'fiksuja' kavereita. Kotona ollessaan hakeutuu ns. huonompaan seuraan, joka johdattelee huonoille teille (nettipelaamista, tyhmyyksien tekemistä) mikä ei ole hänelle hyväksi pidemmällä tähtäimellä.
Varmaan olisi mahdollista harrastaa sillä tavalla tai sellaista asiaa, että se ei vaadi sanottavaa vaivannäköä vanhemmilta? Erilaisia harrastuksiahan on maailma täynnä, ja harvemmin myöskään on oikeasti pakollista sitoutua mihinkään seuraan. Ne kulkemisetkin lapsi voisi varmasti hoitaa itse jos kerran asutte kaupunkialueella.

Nämä ovat niitä valintoja... Jos ei halua luopua mistään niin sitten ylikuormittuu.
 
vierailija
Mies ei jaksa tämän enempää osallistua. Lapset haluavat harrastaa ehdottomasti. Juuri kysyin sitä heiltä. Etenkin pojalle harrastaminen on tärkeää, joska sieltä löytyy 'fiksuja' kavereita. Kotona ollessaan hakeutuu ns. huonompaan seuraan, joka johdattelee huonoille teille (nettipelaamista, tyhmyyksien tekemistä) mikä ei ole hänelle hyväksi pidemmällä tähtäimellä.
Voisiko niitä harrastuskyytejä jakaa jonkun toisen vanhemman kanssa? Tai hieman harrastamista vähentää? Suunnittele ja jaa lapsille tosiaan omia tehtäviä. Mies enemmän apuun, jos vain mahdollista.
 
vierailija
Kyllä nuo käytännössä on aina vanhempien kontolla. Rahattomat mammat aina niitä haluaa kaupattavaksi, kun ei ole rahaa lahjoittaa suoraan. Yleensä ne kaupataan työpaikoilla ja työkaverit niitä sitten ostaa sosiaalisesta pakosta, ei niitä kukaan enää ovelta ovelle kauppaa. Lapset kauppaavat niitä enintään sukulaisilla ja tuttaville, jotka taaskin ostavat niitä sosiaalisesta paineesta (n)
Juuri näin se menee.
 
väsynytäiti
Varmaan olisi mahdollista harrastaa sillä tavalla tai sellaista asiaa, että se ei vaadi sanottavaa vaivannäköä vanhemmilta? Erilaisia harrastuksiahan on maailma täynnä, ja harvemmin myöskään on oikeasti pakollista sitoutua mihinkään seuraan. Ne kulkemisetkin lapsi voisi varmasti hoitaa itse jos kerran asutte kaupunkialueella.

Nämä ovat niitä valintoja... Jos ei halua luopua mistään niin sitten ylikuormittuu.
Kulkeminen harrastuksiin ei muutu yhtään sen turvallisemmaksi harrastusta vaihtamalla. Täällä ei lasta voi päästää yksin kulkemaan harrastuksiin, kun ovat sen verran pitkällä. Ihan lähellä ei ole kuin joku kirkon kerho ja sellaisesta lapset ei välitä.

Meillä lapset harrastavat kilpatasolla, käyvät siis kilpailuissa, peleissä ja turnauksissa. Se on iso osa elämää, kun harrastukseen on muodostunut tiivis kaveriporukka, joka antaa turvaa. Lapset ovat myös lajeissaan hyviä ja kehittyneet pitkälle, joten aika rankkaa olisi yhtäkkiä kieltää heiltä harrastaminen. Mitään vastaavaa ei tilalle löydy kevyemmällä kerta viikkoon meiningillä ja vaikka löytyisikin, niin eivät itse haluaisi siirtyä 'formuloista jokamiesluokkaan'. Se olisi vain turhauttavaa, koska omat taidot riittävät huomattavasti korkeammalle.

Tiedän, olen ylikuormittunut, koska haluan tarjota lapsilleni nämä harrastukset. Itse olisin lapsena halunnut päästä harrastamaan tiettyä lajia, mutta minulla ei ollut mahdollisuutta siihen. Omille lapsille toivon kykeneväni antamaan parempaa.
 
vierailija
Kulkeminen harrastuksiin ei muutu yhtään sen turvallisemmaksi harrastusta vaihtamalla. Täällä ei lasta voi päästää yksin kulkemaan harrastuksiin, kun ovat sen verran pitkällä.
Suomessa ei kyllä oikeasti ole juuri sellaisia paikkoja, missä lapsi ei voisi omatoimisesti esimerkiksi pyöräillä tai matkustaa bussilla ilman, että altistaa itsensä merkittävälle vaaralle. Korkeintaan ne paikat ovat yhden käden sormilla laskettavissa ja hyvin rajattuja alueeltaan.

Ulkomailta kyllä löytyy gettoja ja vastaavia, missä on oikeasti vaarallista, mutta Suomessa ollaan ainakin toistaiseksi hyvin kaukana sellaisesta kehityksestä.
 
väsynytäiti
Voisiko niitä harrastuskyytejä jakaa jonkun toisen vanhemman kanssa? Tai hieman harrastamista vähentää? Suunnittele ja jaa lapsille tosiaan omia tehtäviä. Mies enemmän apuun, jos vain mahdollista.
Harrastuskyydit on jo jaettu muiden vanhempien kanssa. Treenimäärää ei pysty vähentämään, joska on sitouduttu joukkueeseen ja näihin kimppakyydityksiin.

Mies ei jaksa/halua auttaa tämän enempää. Siksi meillä onkin koti aivan kaaoksessa. Kuskauksia ja iltamenoja mies ei ehdi hoitamaan yhtä paljon kuin minä, mutta kotiasioihin pystyisi kyllä panostamaan enemmän iltavuoroviikoilla, mutta ei näytä kiinnostavan.
 
vierailija
Kotipalveluyrityksiä on vaikka kuinka. Valkkaat jonkun niistä hoitamaan siivoamisen, joistain saa ostaa muutakin palvelua, esim. se leipominen.

Kimppakyytejä lapsille jne.
Kyllä niitä ratkaisuja löytyy kun jaksaa miettiä.
 
vierailija
Jos haluaa priorisoida lasten harrastukset oman ja muun perheen yleisen hyvinvoinnin edelle, niin mikä siinä sitten. Elämä on täynnä valintoja. Siis ainakin siihen asti, jos loppuunpalaminen iskee.
 
väsynytäiti
Suomessa ei kyllä oikeasti ole juuri sellaisia paikkoja, missä lapsi ei voisi omatoimisesti esimerkiksi pyöräillä tai matkustaa bussilla ilman, että altistaa itsensä merkittävälle vaaralle. Korkeintaan ne paikat ovat yhden käden sormilla laskettavissa ja hyvin rajattuja alueeltaan.

Ulkomailta kyllä löytyy gettoja ja vastaavia, missä on oikeasti vaarallista, mutta Suomessa ollaan ainakin toistaiseksi hyvin kaukana sellaisesta kehityksestä.
Täällä nyt kuitenkin sattuu poikkeuksellisen paljon pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja raiskauksia. Bussipysäkit ja juna-asemat ovat erityisen vaarallisia paikkoja, jos et sitä satu tietämään.

Meidän tapauksessa bussireitit ei kulje harrastuspaikkojen ohi ja edes itse en kykenisi pyörällä kulkemaan talviaikaan näille harrastuspaikoille vaikka paljon pyöräilenkin, saati sitten että voisin vaatia lapsiani tekemään sellaista isojen varustekassien kanssa.
 
väsynytäiti
Jos haluaa priorisoida lasten harrastukset oman ja muun perheen yleisen hyvinvoinnin edelle, niin mikä siinä sitten. Elämä on täynnä valintoja. Siis ainakin siihen asti, jos loppuunpalaminen iskee.
En usko, että lasten harrastusten lopettaminen parantaisi tämän perheen hyvinvointia, koska siinä tapauksessa ainakin pojan kohdalla on suuri riski joutua huonoille teille ja tyttö varmaan masentuisi, kun menettäisi rakastamansa harrastuksen ja sen siellä olevat kaverit.

Pelkään, että jouduttaisiin ojasta allikkoon. Siksi yritän vain jaksaa.
 
vierailija
Täällä nyt kuitenkin sattuu poikkeuksellisen paljon pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja raiskauksia. Bussipysäkit ja juna-asemat ovat erityisen vaarallisia paikkoja, jos et sitä satu tietämään.

Meidän tapauksessa bussireitit ei kulje harrastuspaikkojen ohi ja edes itse en kykenisi pyörällä kulkemaan talviaikaan näille harrastuspaikoille vaikka paljon pyöräilenkin, saati sitten että voisin vaatia lapsiani tekemään sellaista isojen varustekassien kanssa.
Se poikkeuksellisen paljon on kuitenkin hyvin suhteellinen käsite. Hyvin harvassa ovat ne ihmiset jotka oikeasti joutuvat sellaisen kohteeksi jos suhteutetaan väkilukuun. Todennäköisyys sellaisen kohteeksi joutumiselle on huomattavasti pienempi kuin monet muut elämän riskit.

Ja mikäs siinä pyöräillessä? Kadut aurataan talvisin ja aika lailla samaa vauhtia se pyörä kulkee kuin kesälläkin, ainakin niin kauan kun pakkasta ei ole lähemmäs toistakymmentä astetta. Tavarat kulkevat olkakassin tai vastaavan sijaan esim. sivulaukuissa tai rinkassa.
 
väsynytäiti
Jos haluaa priorisoida lasten harrastukset oman ja muun perheen yleisen hyvinvoinnin edelle, niin mikä siinä sitten. Elämä on täynnä valintoja. Siis ainakin siihen asti, jos loppuunpalaminen iskee.
Onko paljonkin vanhempia, jotka eivät priorisoi lapsiaan oman hyvinvoinnin edelle?

Mielestäni tämä nykyinen systeemi on juuri paras koko perheen yleisen hyvinvoinnin takia. En missään nimessä halua, että lapseni joutuvat rikosten ja huumeiden polulle teini-ikäisenä. Se vaara on olemassa, mikäli vanhemmat eivät ole ohjaamassa oikealle tielle ja sopivaan seuraan. Vaihtoehtoisesti riskinä on passivoituna nettipelien maailmaan ja viettää loppuelämä syrjäytyneenä yhteiskunnan loisena.
 
vierailija
En usko, että lasten harrastusten lopettaminen parantaisi tämän perheen hyvinvointia, koska siinä tapauksessa ainakin pojan kohdalla on suuri riski joutua huonoille teille ja tyttö varmaan masentuisi, kun menettäisi rakastamansa harrastuksen ja sen siellä olevat kaverit.

Pelkään, että jouduttaisiin ojasta allikkoon. Siksi yritän vain jaksaa.
Valitset sen mikä on tärkeää eli harrastukset tässä tapauksessa ja lasket vaatimustasoa muussa eli koti saa sit olla sotkuinen. Miten teillä on varaa niihin lasten harrastuksiin, jos olette pienituloisia?
Joku henkireikä itsellesi esim. sillä aikaa kun ne lapset on siellä harrastuksissa?
 

Yhteistyössä