väysynytäiti
Kohta kamelin selkä katkeaa. En vaan enää jaksa pyörittää tätä arkea. Mies osallistuu, mutta käy vuorotöissä, joten minulle kaatuu jotka toinen viikko kaikki ja joka toiselle viikolle myös iso osa lapsiin liittyvistä jutuista.
Käyn kokopäivätyössä ja illat on täynnä ohjelmaa. Lapset harrastavat. PItää kuskata harrastuksiin, leipoa seurojen varainkeräyksiin, myydä tuotteita koulun leirikoulua varten, käydä kisamatkoilla, hankkia urheiluvälineitä, osallistua kisa-asujen tekemiseen, viedä lemmikkejä lääkärille, käydä itsekin hammaslääkärissä, viedä autoa huoltoon, lasta oikomishoitoon, ravata vanhempainilloissa.
Kodin siivoaminen on jo ajat sitten jäänyt retuperälle. Lapsi juuri valitti, ettei kehtaa tuoda kotiin kavereitaan, kun meillä on niin sotkuista. Ymmärrän, mutta en vain jaksa siivota. Enkä tehdä ruokaa. Käytän eineksiä. Pyykit pesen ajallaan ja tiskit siinä vaiheessa, kun pesualtaaseen ei mahdu enempää likaisia astioita.
Lasten vaatevarastoa pitäisi päivittää. Ostaa uusia vaatteita ja laittaa pois pieneksi jääneitä. Varasto on täynnä ja sitäkin pitäisi raivata. En ehdi, enkä jaksa. Hyvä, että jaksan hädin tuskin käydä kaupassa hankkimassa pakolliset ruoat ja tarvikkeet. Hyvä, jos yhtenä iltana viikossa saan olla töiden jälkeen kotona, mutta silloinkin olen niin väsynyt ja univelkainen, että on pakko ottaa 'päiväunet' illalla.
Jos joku ylimääräinen juttu tulee vielä, niin romahdan. Selviän hädintuskin tästä rumbasta. Pakko jaksaa, kun ei ole vaihtoehtoa, mutta tuntuu, että kaaos vain lisääntyy päivä päivältä. Eikä vain tunnu, vaan se ihan konkreettisesti lisääntyy talossamme.
Löytyykö kohtalotovereita? Mikä auttaisi vai auttaako mikään tällaisessa tilanteessa?
Käyn kokopäivätyössä ja illat on täynnä ohjelmaa. Lapset harrastavat. PItää kuskata harrastuksiin, leipoa seurojen varainkeräyksiin, myydä tuotteita koulun leirikoulua varten, käydä kisamatkoilla, hankkia urheiluvälineitä, osallistua kisa-asujen tekemiseen, viedä lemmikkejä lääkärille, käydä itsekin hammaslääkärissä, viedä autoa huoltoon, lasta oikomishoitoon, ravata vanhempainilloissa.
Kodin siivoaminen on jo ajat sitten jäänyt retuperälle. Lapsi juuri valitti, ettei kehtaa tuoda kotiin kavereitaan, kun meillä on niin sotkuista. Ymmärrän, mutta en vain jaksa siivota. Enkä tehdä ruokaa. Käytän eineksiä. Pyykit pesen ajallaan ja tiskit siinä vaiheessa, kun pesualtaaseen ei mahdu enempää likaisia astioita.
Lasten vaatevarastoa pitäisi päivittää. Ostaa uusia vaatteita ja laittaa pois pieneksi jääneitä. Varasto on täynnä ja sitäkin pitäisi raivata. En ehdi, enkä jaksa. Hyvä, että jaksan hädin tuskin käydä kaupassa hankkimassa pakolliset ruoat ja tarvikkeet. Hyvä, jos yhtenä iltana viikossa saan olla töiden jälkeen kotona, mutta silloinkin olen niin väsynyt ja univelkainen, että on pakko ottaa 'päiväunet' illalla.
Jos joku ylimääräinen juttu tulee vielä, niin romahdan. Selviän hädintuskin tästä rumbasta. Pakko jaksaa, kun ei ole vaihtoehtoa, mutta tuntuu, että kaaos vain lisääntyy päivä päivältä. Eikä vain tunnu, vaan se ihan konkreettisesti lisääntyy talossamme.
Löytyykö kohtalotovereita? Mikä auttaisi vai auttaako mikään tällaisessa tilanteessa?