Kertokaapas minulle eräs juttu.

Kuinka pian olette muuttaneet yhteen uuden kumppanin kanssa?

Ihan vaan mielenkiinnosta tässä kyselen. Sivusta olen seurannu ihmisten pariutumista ja heillä kaikilla on yhteinen piirre. Kauhee kiire. Hommaa kiihtyy niinku nollasta sataan ihan hetkessä. Toinen yhteinen tekijä on pitkä parisuhde takana, kyse siis ihan useasta kymmenestä vuodesta. Että eivät yksikään mitään untuvikkoja ole, vaan kyse on ihan aikusista ihmisistä. Tälleen sivusta seuraajana vauhti vaan tuntuu ihan hirveen hurjalta. Kaikki ovat tavanneet kumppaninsa viimesen puolen vuoden sisällä ja kaikki ovat muuttamassa yhteen ja yks pari jo kerenny naimisiinki. Ja tietenki heillä kaikilla on lapsia.

 

Oon ollu nyt parisuhteessa 9kk. Syksyllä joskus yhteenmuutto, tosin ollu koko ajan kaukosuhde joka vaikuttaa asiaan. Varmaan ois nopeemmin tapahtunu jos asuis lähemmin.

 

Oon ollu nyt parisuhteessa 9kk. Syksyllä joskus yhteenmuutto, tosin ollu koko ajan kaukosuhde joka vaikuttaa asiaan. Varmaan ois nopeemmin tapahtunu jos asuis lähemmin.

No tuo kuulostaa musta ok meiningiltä. Kerkee tutustumaan uuteen kumppaniin rauhassa

 

Ei siihen montaa kuukautta ole mennyt.

 

Ei siihen montaa kuukautta ole mennyt.

Mistä moinen kiire?

 

Pääsiski niin pitkälle jonkun kanssa että muttais yhteen.

 

Eka tapaamisesta meni yhteenmuuttoon 6 kk. Yhdessä on oltu 27 vuotta.

 

Pääsiski niin pitkälle jonkun kanssa että muttais yhteen.

Niin onhan siinä oma hommansa löytää semmonen jonka kanssa haluis elämänsä jakaa

 

Eka tapaamisesta meni yhteenmuuttoon 6 kk. Yhdessä on oltu 27 vuotta.

Good 4 you

 

Useampi vuosi meni.

 

Useampi vuosi meni.

 

Aloimme majailemaan minun opiskelija-asunnossani välittömästi, menossa 20. vuosi yhdessä. Ei enää siinä opiskelija-asunnossa

 

Reilut 8v meni ensitapaamisesta kun muutettiin yhteen. Miehellä oli oma kämppä, mutta ei halunnut lopettaa poikamieselämäänsä.

Lopulta sanoin, että en enää tule, en jaksa enää raahata tavaroita edes takas bussissa (AINA oli väärässä paikassa tavarat). Tuntui siltä, että asun bussissa. Niin kauan kun pyysin, että muutetaan yhteen, mies vastusti. Lopulta kun sanoin, että tämä oli tässä: etsin jonkun, joka haluaa muuttaa kanssani yhteen niin mies heräsi.

Tällä kokemuksella, jos olisin taas tuossa tilanteessa niin juoksisin karkuun jo parin vuoden jälkeen. Jos mies ei halua sitoutua, ei hän sitä halua koskaan.

 

Miehellä oli takana 14v avioliitto. Muutettiin yhteen ihan välittömästi kun alettiin seurustelemaan. Nyt ollaan oltu yhdessä 12 vuotta, ja naimisissa ollaan, lapsia on 2 yhteistä. Parisuhteemme voi hyvin.

 

Nuorena parikymppisenä on ihan normaalia seurustella useampi vuosikin asuen molemmat vielä vanhemmillaan, eli toisistaan erillään. Sitten kun 30v alkaa lähestyä mittarissa, niin usein yhteenmuutossa ei paljon puolta vuotta pidempään kestä. Sitten jos pariskunta taas hätyyttelee 50v, niin taas on kiire ohi ja voi olla että pari vuottakin seurustellaan ennen muuttoa. Kun mittarissa on yli 60v niin voi olla ettei enä muuteta edes yhteen. Seurustellaan vain.

 

2 kk:n päästä ensitapaamisesta. Mä olin 23, mies 20. Nyt ollaan oltu yhdessä 11 vuotta ja kaks lasta ollaan saatu.

Nukuttiin kaikki yöt yhdessä heti ekasta tapaamisesta lähtien, joten miksipä ei oltais muutettu yhteen. Mitä siinä sit oottelemaan.

 

Mulla oli joskus tapailusuhde missä se mies halusi muuttaa yhteen melkein kättelyssä. Alkoi järjestellä asiaa vaikka en tyrmistykseltäni pystynyt sanomaan mitään. "Sulta tulee pöytä, se mahtuu tohon mun makkariin, ja ei hätää, heitän sut aina kouluun (150 kilometriä suunta..)" Olin vain että mitäh. Lopulta sain uhkavaatimuksen, et jollen ole tavaroineni XX.YY.VVVV mennessä hänen luonaan, saan lopulliset löhtöpassit.
Lopulliset lähtöpassit tuli siinä vaiheessa, kun mies itse lähti vieraalle pesälle kostoretkelle kun en ollut hänen ohjailtavissaan.

Nykyisin seurustelen samanikäisen miehen kanssa, ja muutamme yhteen alle vuoden yhdessäolon jälkeen. Meille on lapsi tulossa. Tahti aika hurja, mutta ei haittaa ollenkaan, koska miehen kanssa on hyvä olla. Kun aikoinani tuon edellä kuvatun hyypiön kanssa yritin, niin se oli niin tervanjuontia koko juttu, tää taas tuntuu luonnolliselta.

 

Meillä tais mennä 3 kk:a.

 

Taidettiin seurustella 9-10 kk ennen yhteenmuuttoa. Asuttiin kyllä ihan kävelymatkan päässä, joten ei matka haitannut. Lopulta "käytännössä" asuin miehen luona ja kotona kävin vain kääntymässä. Maksoin vuokraa ihan turhaan. Sitten päätettiin muuttaa yhteen. Taloudellisista syistä lähinnä.
Ikää meillä oli tuolloin 23-27v.

 

Alettiin seurustella joskus öö, elokuun lopulla. Saman vuoden marraskuussa muutimme yhteen. Ja vieläpä todella kauas, kun 800km:n päähän. Tänä vuonna tulee 18 vuotta täyteen yhdessäoloa.

 

Pistäkää paremmaksi, tapasin mieheni ensimmäistä kertaa, kun hän muutti samaan asuntoon


Se oli opiskelijasolu, eikä olla ainoita vuosien mittaan siellä syntyneitä pareja. Yhdestä kämnppiksestä tuli pari toisen kämppiksen kaverin kanssa, samaisessa asunnossa tapasivat.