Mies ei siivoa

Olemme juuri muuttaneet mieheni kanssa uuteen asuntoon ja kaikki on vielä leväällään. Ongelma on, että minä saan hoitaa melkein kaiken yksin. Mies kyllä tekee asioita pyydettäessä, mutta ei mitään oma-aloitteisesti. En jaksaisi olla koko ajan kyselemässä: "Hei, laittaisitkos pyykkiä koneeseen?" "Täyttäisitkös tiskikoneen." "Pura pari laatikkoa kun ehdit." Edes vessanpöntön harjaus ei luonnistu itsestään, roskat viedään vasta kun roskat kaatuvat lattialle.

Olen moneen otteeseen puhunut miehelleni, että olisi kiva, että tekisimme kaiken tasapuolisesti. Olemme sopineet siivouspäivistä ja tehtävistä, joita voisimme tehdä vuorotellen, mutta mikään sopimus ei koskaan pidä. Vaikka mieheni tietää että sekasotku hermostuttaa minua. En ole koskaan ainakaan tietoisesti nalkuttanut, vaan olen vedonnut juuri tasapuolisuuteen ja siihen, että olis kiva kun, mahdollisimman ystävällisesti. Ruokaa mies sentään laittaa paljon, siitä ehdottoman suuri kiitos.

Kun vaikkapa kysäisen, onko mies purkanut tavaroita vähään aikaan, hän vetoaa kiireeseen. Ja kyllä, hän on kiireinen ja usein vasta myöhään illalla kotona. Olemme kuitenkin molemmat työssä käyviä opiskelijoita joten kiire menee aika lailla tasan. Mielestäni se ei siis kelpaa syyksi.

Siispä herkästi tulkitsen miehen selitykset niin, että kodin järjestely ei ole hänelle tärkeää. Että omat menot nousevat kodin edelle. Se harmittaa ja hermostuttaa. Aina kun tulen kotiin ja näen vaatteita ja tiskejä ympäri kämppää, minua alkaa hermostuttaa yhä enemmän. Manailen itsekseni ja alan siivota, usein siivoan aika pitkäänkin, ja omia töitäni alan sitten tehdä vasta myöhään ja väsyneenä, nukkumaanmeno venyy ja kierre vain syvenee.

Mikä tähän asiaan auttaisi? Olo on tosi turhautunut...
 
Luin juttusi ja aloin ihmettelemään, että joku voi olla noin samassa tilanteessa :eek: Siis olemme juuri täyttäneet 18 syyskuussa poikaystäväni kanssa ja muutimme lokakuun alussa yhteen. Kaikki meni aluksi ihan hyvin, mutta pikkuhiljaa poikaystävä alkoi olla koneella, ei pitkiä aikoja aluksi ja se ei haitannut.

Nyt kuitenkin parina viime viikkona ajat ovat venyneet ihan 3-6tuntiin kerrallaan ja sitten ihmetellään kun pyydän tulemaan pois koneelta. Minä hoidan itse asuntoa, pesen pyykit yksin, laitan ruokaa yksin ja siivoan yksin. Poikaystävä vain istuu koneella, pyytää minua välillä tuomaan jotakin siihen koneelle (ja minä hyvää hyvyyttäni vien), ja sotkee asuntoa sitä mukaa kun olen saanut siivottua.

Kuukauden verran olen nyt siis siivonnut JOKA päivä asuntoa useampia tunteja, ja poikaystävä vain ihmettelee miksi olen niin väsynyt, koska lähden 8 aamulla kouluun (molemmat meistä opiskelevat), pääsen koulusta neljältä ja menen koulusta suoraan töihin.

Töiden jälkeen olen kotona vasta 6-7 aikoihin, poikaystävä on päässyt 3 koulusta, istunut koko ajan koneellä eikä ole voinut edes viedä roskia, vaikka olen aamulla pyytänyt. Ja jos pyydän häntä tulemaan pois koneelta ja auttamaan minua, sitten vedetään herne nenään ettei saa koskaan olla koneella.

Minulle ei jää yhtään aikaa itselleni eikä suhteellemme, mitä pitäisi tehdä?
 
Juoskaa ja lujaa, koska oman kokemukseni mukaan asiat menevät vain huonompaan suuntaan. Itsellä on mies, joka ei tee muuta kun pelaa tietokoneella tai käyhän tuo kavereilla ja kuntosalilla. Vastapainoksi ei kylläkään siivoa, pyykkää, tiskaa tai vie lapsia mihinkään. Saati sitten vietä aikaansa vaimonsa, siis minun kanssa. Olen kyllästynyt pyytämään, suostuttelemaan ja vaatimaan, koska tulos on aina yhtä huono. Mies ei tee mitään aloitteita, paitsi siinä yhdessä asiassa. Minä hoidan kaiken ja sen lisäksi myös miehen asiat. Nyt en enää jaksa ja oikeasti hävettää kun olen antanut asioiden mennä näin pitkälle. Mieheni ei ole siis aikuistunut ja minä olen hoitanut hyvää hyvyyttäni kaiken, koska minun on luontaisesti helppo ottaa vastuuta ja olen aikaansaava ihminen. Miksi sitten en ole eronnut, sen kun tietäisi. Asiaa jarruttaa 3 lasta ja se, että omat läheiset asuvat toisessa kaupungissa.

Tekipä hyvää kirjoittaa tämä, mitä en ole ääneen sanonut muille kuin äidilleni. Viime keväänä olin hyvin lähellä eron ottamista, joten ehkä saan kerättyä riittävästi rohkeutta ja aloittaa uuden elämän. Koska todellakin haluan elää elämääni, enkä siivota toisten jälkiä.
 
Hei!

Siitä on kauhena pitkä aika kun viimeksi ketjua olen seurannut, mutta nyt oli ihan pakko tulla kertomaan terveiset :)

Ihme on tapahtunut, pikkuhiljaa mies alkoi olemaan vähemmän koneella kun kerroin tunteistani (on ollut aina kovin tunteellinen ja oppi ottamaan minut huomioon tosi hyvin), alkoi auttelemaan jne. :)

Nyt olemme muuttaneet isompaan asuntoon, teemme ruoan yhdessä, pyykkäämme yhdessä, itse asiassa teemme kaiken yhdessä! :) Yleensä asiat menevät niin, että minä alan hiukan siivoilemaan ja pyydän apua ja sitä todella saankin :) Joka viikko hurahtaa sellainen 4-6tuntia siivoamista putkeen, pienillä tauoilla :) Eikä yhtään marmatusta!

Meillä on jopa hauskaa kun siivoamme yhdessä, joten miehiä voi muuttaa, jos vain on oikea tapa! Se on nyt todistettu! Pieni vinkki, älkää naiset yrittäkö liikaa muuttaa miehiä, vain sopivasti ja ilman "nalkutusta" :)

Ja lisäyksenä vielä, että olen alkanut pelaamaan miehen kanssa hänen rakastamaansa peliä, ja annan hänen olla koneella, mutta pyrimme rajaamaan sen kahteen tuntiin kerrallaan, toisinaan tietysti pidempään, varsinkin jos minä haluan tehdä omia juttujani, kuten kutoa yms. :)

Ja ainiin, tätä nykyä olen onnelisesti naimisissa kyseisen miehen kanssa (joten mies ei ole vaihtunut), meillä on ihanat eläimet ja olemme jopa suunnitelleet perhenelisäystä. :)
Olen niin onnellinen, en edes uskonut tällaista onnellisuutta olevan olemassa. :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Meillä sama ongelma, paitsi että kun pyytää siivoamaan, se vastaus on tuhahdus ja jotain pientä apua. En jaksa enää miehelle mainita asiasta, paitsi sen että minä kun hoidan kaiken muun niin hän voisi hoitaa tiskit. (kun ei sa yhtäkään astiaa koskaan keittiöön vietyä.) ja tänään hän sitten tuli huutamaan, "ooksä nyt ihan tosissas tosta että mä siivoon keittiötä?!" ja sanoin vaan että olen, minäkään en jätä pyykkejä pesukoneeseen, kun se on pessyt vaan laitan ne kuivumaan.
Ei pitäisi olla hirveen vaikeeta niitä puhtaita astioita tiskikoneesta nostaa kaappiin..vai? Vessaharjakin on erittäin tuntematon käsite, monesti sen olen vessanpöntön päälle nostanut "vinkiksi" joka kerran on toiminut. Roskien vienti on ihan mahdotonta. Enkä todellakaan jaksa enää siivota hänen sotkujaan.. Olen yrittänyt olla siivoamatta ollenkaan sekä sitten siivonnut kokoaika, mutta ei vaan ymmärrä!!
Minun pitäisi aina käydä kaupassa, koska hän kon töiden jälkeen väsynyt. Monesti olen kaupassa joutunut käymään kävellen, kun hänellä olisi auto helpottamassa asiaa. Onneksi olen autokoulussa, joten selviää mies sitten siitäkin ongelmasta. Yöllä mouruaa nälkää, kun kaapissa on eilistä ruokaa, ja minun pitäisi pizzaa hakea. Joskus olen hermostunut niin, että lähdin 2 aikaan yöllä sängystä melkein nukahtaneena hakemaan sitä pizzaa. Siinä vaiheessa kun vedin takkia päälle, tuli vain "mihin sä meet, ei sun tarvii hakee" joka saa minut vielä enempi hermostumaan!!! Jotenkin tämä vaa kiehuttaa tosi paljon, enkä tiedä oppiiko tuo koskaan...:headwall:

p.s. lisään vielä viestiin, kun ekalla yrittämällä unohtu :D
Olin kipeänä tuossa pari viikkoa taaksepäin, ja koitin siis parannella itseäni,jotta pääsen takaisin töihin mahd. pian. Hän sitten työpäivänsä jälkeen tuli sohvalle istumaan ja sanoi, kun en ole mitään tehnyt. Sanoin että "mä nyt yritän parannella itteeni tässä jos et huomaa.." häneltä tuli niinkin kaunis vastaus kun "ei se tarkota, et jos oot kipee, ni makaat vaa sohvalla perse levälläs tekemättä mitään" siihen esitin pienen kysymyksen; mitähän sä teet ku oot kipeenä ?
sieltä sitte pienen tajuumistauon jälkeen, no makaan sohvalla perse levällää tekemättä mitään.
Hän myös valittaa siitä kun joutuu minua joka paikkaan kuskaamaan, ja juuri tällöin, kun kipeäksi tulin, hän kuskasi minut apteekkiin.. Taitaa olla ainoa kerta, kun häntä olen pyytänyt minnekkään kuskaamaan. Toki olen kysynyt jos tehtäisiin jotain yhteisenä vapaapäivänä, ja sieltä tulee vain tyly Hanki ajokortti..
voisin jatkaa tätä loputtomiin!
 
Viimeksi muokattu:
Voi tytöt ja naiset, onhan teillä ongelmat tosiaan.. Piti oikein kommentoida pitkästä aikaa tätä asiaa, kun alkoi niin sapettamaan teidän naisten puolesta.=) Miten voi olla noin löysiä miehiä teille sattunut, voivoivoi..

Ja heti alkuun vinkki nimim. abc194:lle: laita ukkos pihalle nyt, ettei tarvii tehdä sitä 5 vuoden päästä. Ei tuollaista tarvitse eikä kannatakaan sietää.

Onhan se itsestään selvää ettei missään parisuuhteessa tai liitossa kaikki hommat jakaudu tasaisesti, mutta ei se ole sen tarkoituskaan. On tarkoituskin olla vähän epäitsekästä, ja tehdä rakastamansa ihmisen puolesta asioita vaikka se tekeminen maistuisikin välillä puulta.

Mutta rajansa kaikella. Ei voi olla niin että toinen pitää kotia pystyssä, kun toinen räplää jotain pleikkaria. Tai käy harrastuksissa. Tai tekee jotain muuta ja on poissa pelipaikalta. Molempien pitää osallista arjen pyörittämiseen, olkoonkin se tapa sitten mikä tahansa. Mies voi tehdä se miehisellä tavalla, kunhan tekee. Ja nainen voi olla kommentoimatta, että miksi mies tekee sen juuri niin kuin tekee. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa saada kotityöt hoidettua. Mä ainakin lopettaisin toisen osapuolen pyykkien pesun ja muun palvelemisen hyvin nopeasti, jos ei toinen vastavuoroisesti hoitaisi omia vastuitaan.

Meillä on tästä aiheesta keskuteltu kotona myös aika paljon, kokemusta on. Tosin tilanne on ollut niin, että minä (mies) olen se joka siivoaa tai touhuaa lasten kanssa. Ja vaimo on se, joka tyypillisesti istuu sohvalla joko kaukosäätimen tai puhelimen kanssa... Ja tiedän varsin hyvin mitä on se kun joutuu "kestämään" toisen osallistumattomuuden kotihommiin. No nykyisin homma toimii jotenkuten, ja elämä jatkuu. Keskustelu on auttanut, mutta se keskustelu pitää aina aika ajoin uusia...

Ongelmana on pohjimmiltana tietysti se, että olemme erilaisia luonteeltaan ja toinen on herkempi epäjärjestykselle kuin toinen. Mutta toisaalta se on tietysti hyväkin. Toisen mielestä meillä on aina siistiä, heh.

Lopputulema: jos mies ei siivoa, opeta se hälle.
Ja jos ei meinaa oppia, laita rohkeasti pihalle opettelemaan.
 

Yhteistyössä