Kaksplus

Etusivu > Koululainen ja nuori > Kasvu ja kehitys

Esiteini-ikä 9-11 v.

Asiasanat: murrosikä, teini-ikä

Varhain kehittyvillä lapsilla murrosikä voi alkaa jo ennen kymmenvuotispäivää. Perimä vaikuttaa paljon murrosiän alkamiseen. Jos isä tai äiti kehittyi varhain, samoin tapahtuu usein myös lapselle. Koska Suomen elinolot ovat hyvät, lapset kasvavat fyysisesti aiempaa suuremmiksi. Tämä kehitys on aikaistanut kehon kypsymistä ja murrosiän alkamista; toisaalta myös aikuiset saattavat joskus omalla käytöksellään sysätä lapsia kohti nuoruutta aiemmin kuin olisi tarpeen.

Lapsista voi olla hauskaa leikkiä välillä aikuista vaikkapa pukeutumalla tai meikkaamalla, mutta silti vanhemmista irtautuminen pelottaa ja ahdistaa. Esimurrosikäisen mieli on täynnä ristiriitaisia tunteita kiinnostavasta mutta pelottavasta aikuisuudesta. Jos tunteiden käsittelyyn ei ole välineitä, lapsen kanssa keskustelu juuttuu helposti pelkäksi riidaksi, johon otetaan avuksi alkeelliset keinot: huutaminen, nimittely ja ovien paiskominen.

Murrosiän ensimerkit

Murrosikä käynnistyy tytöillä rintojen ja pojilla kivesten kasvulla. Vain tyttö itse huomaa ensimmäisen pienen, nappimaisen kasvun nännin takana. Pian sen jälkeen elimistössä alkaa valmistua sukupuolihormoneja, jotka kiihdyttävät pituuskasvua.

Jos tytön rinnat alkavat kasvaa alle kahdeksanvuotiaana, syy pitää selvittää. Vaarana on, että tyttö jää lyhyeksi, koska ensimmäisten kuukautisten jälkeen kasvu jatkuu vain 3–11 senttiä.

Poikien kivekset alkavat kasvaa aikaisintaan yhdeksän ja puolivuotiaana. Poika ei välttämättä edes huomaa sitä, koska murrosiän alkuvaiheessa hänelle ei vielä tapahdu juuri muuta. Noin vuoden kuluttua edellisten suurenemisesta alkavat kasvaa myös penis ja häpykarvoitus. Sukupuolihormonit käynnistävät pojan pituuskasvupyrähdyksen vasta, kun hänelle on ensin kasvanut miehen sukuelimet. Suuret erot murrosiän alkamisessa ovat kuitenkin normaaleja.

Yksityisyyttä, kiitos!

Pienetkin muutokset omassa vartalossa saattavat hämmentää lasta. Hän haluaa riisuutua ja peseytyä yksin, tai korkeintaan samaa sukupuolta olevien perheenjäsenten kanssa. Lääkärintarkastukset, uimahallit, pukuhuoneet ja muut vähäpukeiset tilanteet tuntuvat kiusallisilta, jopa ahdistavilta.

Jos vanhempi ei pysty asiallisesti ja rohkaisevasti puhumaan kehon muutoksista, ne voivat alkaa tuntua lapsesta jotenkin likaisilta tai hävettäviltä. Esimurrosikäinen tarvitsee vanhemmiltaan ennen kaikkea vahvistuksen, että hänellä ei vielä ole mikään kiire isoksi ja että hän on hyvä ja ihana juuri sellaisena kuin on. Lämminhenkiset keskustelut auttavat kasvavaa lasta hyväksymään kehonsa muutokset.

Esimurrosikäinen haluaa sisimmässään olla vielä lapsi. Vaikka esiteini saattaa kiroilla ja paiskoa ovia, vanhempien olisi todella tärkeää nähdä, kuinka pieni lapsi vielä on. Leikeille ja lapsellisuudelle pitää jättää tilaa.

Opeta lapselle rahan taju

Ennemmin tai myöhemmin lasten on opittava käyttämään rahaa itse. Lapsi oppii vastuulliseksi rahan käyttäjäksi monin keinoin:

• Lapsi saa viikko- tai kuukausirahaa omaan käyttöön.
• Viikkorahoista ja rahankäytöstä tehdään selvät säännöt: mitä vanhemmat kustantavat, mitä pitää hankkia itse. Monessa perheessä esimerkiksi karkit pitää maksaa itse.
• Kännykkälaskun suuruudesta sovitaan. Jos summa menee yli, lapsi maksaa omasta pussistaan ylimenevän osan.
• Isoa hankintaa varten lapsi säästää itse sovitun summan, vanhemmat kustantavat loput.
• Ekstraa saa ylimääräisistä kotitöistä.

Tulosta