Rokotteita ja tukea

Neuvolassa lapsi saa myös rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Niiden ottaminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa.

Lisätietoa rokotteista>>

Monia vanhempia ihmetyttää neuvolaikäisten jatkuva punnitus ja mittaus. Kasvukäyrien tarkoitus on kuitenkin vaalia lapsen terveyttä. Häiriöt terveydessä näkyvät usein käyrästöllä jo ennen kuin lapsella on muita oireita.

95 prosenttia lapsista kasvaa neuvolan normaalien kasvukäyrien rajoissa. Viisi prosenttia pullahtaa ylimpien tai alimpien käyrien ulkopuolelle. Jos lapsen oma kasvu etenee johdonmukaisesti ja noudattaa mallikäyrästön muotoa, sanotaan lapsen varttuvan omassa kanavassaan. Kasvukäyrälle mahtuu monenkokoisia lapsia, hoikkia ja pullukoita.

Vauva kasvaa vuodessa noin 25 senttiä. Myös painon kehitys on aluksi nopeaa: ensimmäisen viiden kuukauden aikana paino on keskimäärin jo kaksinkertaistunut ja vuoden ikään mennessä kolminkertaistunut.

Toisella ikävuodella pituuskasvu on vielä melko nopeaa, noin 12,5 senttiä vuodessa. Sen jälkeen vauhti hidastuu, ja lapsi venyy pituutta keskimäärin kuusi senttiä vuodessa aina murrosiän kasvupyrähdykseen saakka.

Lapsen pituuskasvua ja painoa voi ennustaa syntymäpainon ja -pituuden pohjalta.

Lapsen kasvua voivat häiritä krooniset sairaudet ja infektiokierteet. Ravinto ei imeydy elimistöön tai sitä haaskaantuu suolistossa tai lapsi on kipeänä ruokahaluton. Jos lapsen paino ei nouse tai se laskee selvästi, tilanne pitää selvittää. Syynä voi olla myös se, että ruokavalio on liian yksipuolinen tai se, että lapsi syö liian vähän.

Lapsen painon äkillinen nousu voi johtua tietyistä hormonisairauksista, liiallisesta syömisestä, liian kaloripitoisesta ruokavaliosta tai ruokahalua lisäävistä lääkkeistä, kuten antihistamiineista.