Valtaosa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja haluaa kastattaa lapsensa. Kasteessa lapsi otetaan kotiseurakuntansa jäseneksi ja hän saa nimen.

Ristiäisten suunnittelun voi aloittaa ottamalla yhteyttä seurakuntaan ja sopimalla ristiäisten ajan ja paikan. Yleensä kastejuhlaa vietetään noin kuuden viikon kuluessa syntymästä. Väestörekisteriin lapsi on kirjattava kahden kuukauden kuluessa eli viimeistään silloin on hyvä antaa lapselle nimi ja toimittaa kaste.

Ristiäiset voidaan järjestää kotona, kirkossa, seurakuntasalissa tai muualla sopivassa paikassa, kuten isovanhempien luona.

Usein ennen kastejuhlaa pidetään kastekeskustelu, jossa keskustellaan toimituksen sisällöstä, hoidetaan rekisteröintiin liittyvät paperit ja sovitaan käytännön järjestelyistä. Rekisteröintilomakkeeseen merkitään lapsen etunimet, sukunimi sekä kummien koko nimet ja kirjoillaoloseurakunnat. Toimituskeskustelun yhteydessä lomakkeen voi täyttää yhdessä papin kanssa. Viimeistään kasteen yhteydessä lomake annetaan kastavalle papille.

Kastava pappi tapaa lapsen vanhemmat tai vanhemman yleensä joko seurakunnan tiloissa tai perheen kotona.

Keskustelussa tutustutaan molemmin puolin. Papille voi kertoa asioista, joita hän voi käsitellä esimerkiksi kastepuheessa. Papin kanssa sovitaan tilaisuudessa avustavien paikat ja tehtävät, esimerkiksi se, kenelle pappi ojentaa sytyttämänsä kastekynttilän tai kuka lukee raamatuntekstit.

Yhdessä mietitään myös kastetilaisuuteen sopivia virsiä ja voidaan harjoitellakin niitä.

Kastetilaisuuteen voi tutustua etukäteen netin kautta.

Kasteesta lisää evankelis-luterilaisen kirkon nettisivulla>>

Kummit

Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat joko luterilaisen kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon konfirmoituja jäseniä. Porvoon yhteisöön kuuluvat muun muassa Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin, Viron ja Liettuan luterilaiset kirkot.

Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kummina.

Kummeja voi olla useampiakin, esimerkiksi neljä. Elämäntilanteen muutos, kuten muutto ulkomaille tai avioero, voi aiheuttaa sen, ettei kummi voikaan pitää lapseen yhteyttä. Silloin on hyvä olla useita kummeja.

Juhlavärinä valkoinen

Kotikastetta varten tarvitaan Raamattu, kynttilä ja valkoinen liina lapsen päälaen kuivaamista varten sekä kukkia koristeeksi. Kastepöytää kattaessaan tulisi valita valkoinen liina, sillä kastetilaisuuden kirkollinen väri on valkoinen, joka on kirkkauden ja viattoman puhtauden väri.

Ideoita kastejuhliin kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ja ottaa vastaan kaikki apu, jota juhlien järjestämiseen tarjotaan. Tarjoilujen järjestämisen voi antaa pitopalvelun hoidettavaksi, jos siihen on mahdollisuus.

Ristiäisiin sopivat tarjoiltavaksi tavanomaiset kahvipöydän herkut ja pikkusuolaiset, kuten kakut, pikkuleivät, leivokset, piiraat, pasteijat, tuulihatut ja voileivät tai voileipäkakut.

Kastepuku ja kastevesi

Vauvan kastepuku kannattaa hankkia hyvissä ajoin tai laittaa vanha kuntoon. Perintömekkoon voi kirjailla lapsen nimikirjaimet. Kastepuku kannattaa pukea lapselle juuri ennen toimitusta. Puvun alle voi tarvittaessa laittaa mukavan potkupuvun. Monista seurakunnista on myös mahdollista lainata kastepukua.

Kun ristiäiset pidetään kotona, kastevedeksi tulisi varata puhdasta ja kädenlämpöistä vettä, ei liian kylmää, ettei lapsi pelästy. Kasteen jälkeen on kaunis tapa palauttaa kastevesi luontoon esimerkiksi kaatamalla se kukkien kasteluvedeksi.

Nimiäiset

Kirkkoon kuulumattomat vanhemmat voivat järjestää lapselleen kastetilaisuuden sijaan nimiäiset.

Kastekummien asemesta lapselle voidaan nimetä siviilikummi(t), joille annetaan kummitodistus, joista yksi kappale jää lapselle itselleen.

Nimiäisten ohjelmassa voi olla puheita, musiikkia, isojen sisarusten lupauksia tai nimikkopuun istutusta. Tietoa ja apua juhlan järjestämiseen saa palvelukeskus Pro-Seremonioilta sekä Anneli Aurejärvi-Karjalaisen kirjasta Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (WSOY 1999).

Lisätietoa nimiäisistä>>

Vinkkejä ristiäisten ja nimiäisten järjestämiseen>>