35+ Lapsettomat

Hei,

Ajattelin tällä pinolla etsiä kohtalonsisaria. Itse täytin juuri 37v. tuossa toissa viikolla, mieheni on pari vuotta nuorempaa vuosikertaa. Pikku nyyttiä on toivottu perheeseemme elokuusta 2004, jolloin jätettiin ehkäisy pois. Näin jälkikäteen hymyilyttää se naivius, joka silloin oli. Jo ekasta kierrosta vatsanpohjassa kutitteli perhoset tyyliin nyt se tapahtuu, meille tulee vauva. No ei sitten tullutkaan...

Näihin yli kolmeen vuoteen ei ole sisältynyt yhtään ainutta plus-testiä. Takana on yksi inssi, lukuisia pakkauksia ovulaatiotestejä ja eilen ensimmäisen IVF-hoidon punktio, josta saaliina vaivaiset kolme munasolua. Tänään pitäisi tulla soitto, päästäänkö perjantaina siirtoon. Olemme hoidossa julkisella puolella.

Nyt jään jännityksellä odottamaan, löytyykö täältä kavereita...

 
Tässä toinen samassa jamassa, tosin vain juuri ja juuri otsikon ikäkriteereihin mahtuva (35v on juuri tullut täyteen).

Toi sun tarinas olis meilkein voinu olla mun näppäimistöstä lähtöisin. =) . Mäkin muistan ne ekat kuukaudet kun alettiin lasta toivomaan ja yrittämään, se kaikki jännitys ja "raskausoireiden kyttäily"... Siitä on nyt kaksi ja puoli vuotta suunnilleen. En mä sitä silloinkaan helpoksi kuvitellut, ajattelin naivisti sellaista "puolen vuoden sisällä tärppää" -aikataulua :D Ihan tässä tulee nostalginen olo noita optimismin aikoja muistellelssa...

No joo, vuosi sitten lähdettiin tutkimuksiin ja sitä kautta hoitoihin. Takana on nyt sarja pettymyksiä, 0 positiivista testiä ja 2 hormoniavusteista inssiä. Nyt sitten meilläkin IVF menossa.

Enpä edes villeimmissä kuvitelmissani oli 3 vuotta sitten uskonut näin pitkälle päätyväni. Jos ei muuta hyvää niin nöyryyttä olen oppinut tänä aikana.

Tseppiä sulle Tikru70 hoitoihin! Toivottavasti sieltä nyt niitä alkioita saadaan että pääset siirtoon. :hug:
 
Tervehdys !
Me ollaan myös aloitettu yritys 04/04 ja yhtään plussaa ei ole tullut, yksi kohdun ulkoinen joka sitten päättyi leikkauspöydälle.
Siis selittämättömiä ollaan, mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta se on hoidossa.
3.ivf/icsiä tehty ja passeja odotellaan.
Ikää on jo mulla 38v. ja miehellä 36v. :wave:
Usko alkaa pikkuhiljaa mennä näihin hoitoihinkin. :headwall:
T:maariaa
 
Täältäkin ilmoittautuu kohtalotoveri, ikää 38 v. ja yritystä 11 pv nuoremman ;) miehen kanssa keväästä 2005. Takana monen monia negatiivisia testejä, ja yksi positiivinen, josta km 09/07 :'( Clomit käytössä jo pidempään, samoin Metformin. Tehty lähes kaikki tutkimukset, syytä ei ole löytynyt. Tammikuussa luultavasti "vahvempiin" hoitoihin... mikä totta puhuen vähän pelottaa, koska minulla on takana yksi veritulppa (kylläkin pääsyy sen tulemiseen oli polvileikkaus), eikä kaikki hormonihoito täten sovi minulle.

Voima :hug: teille kaikille!
 
yksi joka vasta tosin täyttänyt 35v. Ensimmäinen ivf edessä tammikuussa. Lasta yritetty pian 3 vuotta. Yksi inssi tehty julkisella. Nyt hoidoissa väestöliitolla. Mua pelottaa etukäteen munasolujen keräys
. Mulla sattuu nykyään kaikki toimenpiteet (lapraskopian jälkeen). Tiedän että siinä saa kipulääkettä mutta kaikilla sekään ei ole auttanut. Tsemppiä kaikille :hug:
 
Täytän vasta niukin naukin ens vuoden puolella nuo kriteerit 35v, mutta liittyisin mieluusti tähän pinoon, -jos sopii.. Meillä on hoitoa jo takana alkaen alkusyksystä, jolloin tehtiin eka ivf, ja sen jälkeen on tehty silloin tuoresiirto ja yksi pas. Ja nyt testasin juuri pasista negan :ashamed: , ja odottelen mahdollisesti tammikuun lopulle ajoittuvaa uutta yritystä, kun meillä on vielä pakkasessa kaksi alkiota odottamassa. Tällöin täytänkin jo pinon kriteerit 35v. ja myös kriteerit, jolloin tohtorisetä sanoi, että siirretään yleensä mieluummin kaksi alkiota kerralla, jolloin olisi suurempi todennäköisyys raskautua. Tätä ikää ennen siirtävät mieluummin yhtä kerrallaan. Ja meillä on nyt siis vielä pakkasessa kaksi alkiota, jotka on pakattu samaan "olkeen". Että oletan näiden molempien sitten siirrettävän seuraavaksi.. Mieli on kyllä vielä aika maassa, tuosta negasta. Mutta ei kait se auta, kun nostaa nenä pystyyn ja yrittää eteenpäi!

Itsestäni vielä.. meillä on yritystä takana ties kuinka monta vuotta, - noin neljä, ehkä parisen sellaista vuotta jolloin on tosissaan alettu yrittää. Ja hoitoihin päädyimme noin kaksi vuotta sitten, kun mitään ei alkanutkaan tapahtua. Miehelläni on ennestään lapsia, mutta simpat heikot, mutta nyt siis on pakkaseen jotakin kumminkin saatu. Ja minulla ei oikeestaan ole todettu mitään syytä.. monirakkulaiset munasarjat. Mutta nyt siis alkion kiinnittymisessä näyttää olevan jotain vaikeuksia..
Mikäli nyt seuraava passi ei onnistuisi, tohtorisetä on suunnitellut , että sitten uusi ivfhoito.
Hienoa Itsenäisyyspäivää teille kaikille!
 
Hei Raakku, maariaa, Valssu, marica ja Kris, kiva kun tulitte mukaan. Toisaalta tuntuu kujalta, että meitä samassa veneessä olevia on näinkin monta, mutta toisaalta helpottaa kun tietää, ettei ole yksin.

Meillä lapsettomuuden syynä on varmaankin edometrioosini, joka todettiin Kättärillä kystan poiston yhteydessä kesällä 2006. Olimme juuri käyneet Diacorilla sonosalpingografiassa ja kaiken piti olla kunnossa. Sitten seuraavassa ultrassa huomattiin kysta, jota lähdettiin poistamaan laparoskopiassa. Nukutuksesta selvittyäni, tuli lääkäri kertomaan, että minulla oli laajalle levinnyt endo ja esim. vasen munanjohdin tukossa. Oli aikamoinen shokki!

Nyt ensimmäisessä IVF-hoidossa vasemmalla oli 8 munarakkulaa ja oikealla ei yhtään. Lääkäri epäili, että mahdollisesti laparoskopiassa oikea munasarja oli vaurioitunut endon poiston yhteydessä. Eli ei ihme, ettei mitään ole tapahtunut. Oikea vaurioitunut ja vasen tukossa...

Itse jännitin punktiota aivan hillittömästi. Mutta omalta kohdaltani jäi kyllä ihan positiiviset fiilikset. Pyysin esilääkityksen ja se teki mukavan pöpperöisen olon. Varsinaisessa toimenpiteessä sattui eniten kanyylin laitto oikeaan käteen. Eivät meinanneet löytää sopivaa suonta millään. Sen jälkeen tunsin kun "alapäätä" puhdistettiin, mutta muuten se puoli tuntia kului älyttömän nopeasti ja kivuttomasti. Jotain pientä nippailua tuntui välillä, mutta ei kyllä mitään sonosalpingografiaan verrattavaan. Se oli minusta epämiellyttävä ja paikoitellen erittäin kivuliaskin. Mutta nämä taitavat olla niitä asioita, jotka ovat niin yksilöllisiä, ettei osaa sanoa, miten itse kukin nämä toimenpiteet kokee.

Yritin keskiviikkona soittaa, miten kerättyjen munasolujen on käynyt. En saanut vastausta ja nyt olen hyppinyt seinille hermostuksesta, kun en tiedä onko siirto huomenna vai ei. :headwall: Tämä toden totta opettaa kärsivällisyyttä tai sitten ei .

 
Tsemppiä teille kaikille! Plussasin näistä hoidoista ensimmäistä kertaa 40-vuotiaana ja nyt ollaan 41 v. ja 12. viikolla. Mikään ei ole mahdotonta! Voimia hoitoihin! :hug:

t. Saara ja Inkku 11 + 3
 
Viime yö meni sängyssä pyöriessä ja aamu kännykän soittoa pelätessä. Mitään ei kuitenkaan kuulunut, joten suuntasin aamupäivällä tuttuakin tutummaksi tulleeseen osoitteeseen.

Kolmesta munasolusta kaikki olivat alkaneet hienosti jakautua, mutta kaksi oli jättänyt leikin kesken. Ilmeisesti Itsenäisyyspäivän pyhäpäivä tässä välissä oli liikaa. Kolmas piti kuitenkin pintansa ja on nyt siirretty. Pakkaseen ei valitettavasti jäänyt yhtään, joten yhden oljenkorren varassa mennään.

Toisaalta on super-helpottunut ole, että siirto päästiin tekemään toisaalta hermostuneisuus alkaa taas nostaa päätään, nyt sitä sitten taas odotetaan. Verikoe olisi 18.12.

 
Ai kun mukavaa kuulla että Tikrulle voitiin siirto tehdä!

Mua jännitti kans ihan hirveesti että onko mitään siirrettävää, munasoluja tuli kyllä useampia mutta pelotti miehen siittiöiden rakenne. Olivat laadultaan sen verran "sekundaa" ettei hedelmöittyminen ollut ollenkaan varmaa, alkoin jakautumisesta puhumattakaan. Mutta hyvin kävi, yksi hyvä tyyppi saatiin kyytiin ja pari sen siskoa vielä pakkaseenkin.

Miten sulla Tikru on verikoe noin aikaisin? Ihmettelen siksi kun mulle tehtiin siirto paria päivää aiemmin ja silti verikoe määrättiin myöhemmäksi kuin sulla. Ei ymmärrä... :eek:

Huoh, on tää oottaminen kypsää touhua! Onneksi voi keskittyä joulunodotukseen, jos se vaikka veisi ajatuksia muualle... :xmas:

Tsemppiä kaikille tämän pinon leideille! Ja ihan erityisesti Tikrulle kun on samassa jamassa jännittelemässä! Ketään syrjimättä, tietysti. :hug:
 
Täällä yksi 35+ ilmoittautuupi mukaan. Me ollaan aloitettu yrittäminen 06/2005.
Lapsettomuuden syynä molemmat munatorvet tukossa. Viime vuonna oli Clomit. Tänä vuonna kesällä laparoskopia, jossa noi tukokset huomattiin. Alunperin piti aloittaa inssillä, mutta siitä ei mitään hyötyä meidän tapauksessa olisi joten tammikuussa on eka IVF :flower:
 
Mä löysin miehen joka on melkein viisi vuotta nuorempi (mä olen 36) ja ollaan oltu naimisissa kolme ja puoli vuotta. Parisen vuotta yritettiin pupuilla ihan luonnollisesti. Sitten siirryttiin hoitoihin puolisen vuotta sitten. Neljä inssiä on takana ja viimeisin toi viime viikolla ensin ison ilon ja eilen kamalan pettymyksen. Oli vain kemiallinen raskaus. Kaksi issiä tehdään vielä (Unkarissa pitää tehdä kuusi ennen muita toimenpiteitä - mielenkiintoisia asetuksia täällä joskus). Mulla on PCOa.
 
Hei, kaikkille :flower:
Löysin tälläisen kivan ketjun ja ajattelin liittyä mukaan.

Olen pari viikkoa sitten täyttänyt 37v ja mieheni 5 vuotta nuorempi.
Tässä meidän taustoja:
Vauva haaveissa ollut -03 saakka. Itselläni pitkä kierto kuitenkin kohtuuden rajoissa n.30-35 ja miehellä kaikki ok.
Clomit ollaan syöty, inssejä tehty 3 , 1IVF josta tuli hyvä saalis. 42 follia joissa 30 munasolu ja 18 hedelmöittyi. Punktio oli hirveä , johtuen juuri tuosta suuresta follimäärästä ja olinkin ennen punktiota 2 viikkoa sairaslomalla. Hyperihän siitä tuli ja olin yhden yön sairaalassa tiputuksessa. Tuoresiirto tehtiin kuitenkin, negaa. Sen jälkeen on tehty 4 PAS_sia joista viimeisimmästä elokuussa saimme sen kauan kaivatu plussan . Hcg arvo nousi todella hyvin ja klinikalta sanottiin, että kaikki kunnossa VAIKKA alkoi pieni tumma vuoto rv5 ja tiesin, ettei kaikki ole kunnossa ja sitten alkuraskaudenultrassa todettiin kohdunnulkoinen
:( . Sitten mitattiin uudelleen hcg ja se huiteli jo tuolla lähemmäs 30000 vaikka sanotaan, että KU:ssa hcg nousee hitaammin mutta se ei ainakaan meidän kohdalla pitänyt paikkaansa. Siitä sitten sairaalaan ja leikkaukseen . Tähystyksellä leikattiin meidän nuppunen oikeasta johtimsesta , siellä meidän rakas hengitti ja eli :heart: Oli vain raukka mennyt pari milliä liian pitkälle johtimeen(näin sanoin leikkaava kirurgi kun tuli juttelemaan heräämöön) Koko oikea johdin poistettiin kun oli aivan ratkeamispisteessä johdin. Nyt ollaan tauolla. Pakkasesssa vielä 8 alkiota jotka sitten siirretään jahka tästä jaksaa uuteen koitekseen lähteä.

Hienoa, että on meille "vanhemmille"tälläinen oma ketju. Tosin en tunne itseäni vanhaksi mutta pakkohan se on myöntää että kun 40v lähestyy paniikkia pukkaa josko sitä omaa nyyttiä koskaan saakaan :/
 
ella72, Hobelix ja Jannika07 tervetuloa mukaan joukkoon, tänne mahtuu!

Minä täällä kärvistelen ja piinailen. Tuntuu, ettei millään selviä täysijärkisenä siihen asti, kunnes pääsee testiin. Ellei sitten jotain ikävää tapahdu jo ennen sitä, hope not!

Kyllähän nuo hoidot kesti, mutta tämä odottelu vie nyt kyllä hermot ihan riekaleiksi. Hoidot läpikäyneet tiedätte varmasti tunteen.. :headwall:



 
Tikru70, Yritä malttaa, tiedän tuntemuksesi. Odottelua ja hermot riekaleina.. itse testailin negan viime keskiviikkona. Mutta pari päivää kuljin nenä maassa, ja perjantaina päätin selvittää jatkoa ja soitin klinikalle. Asiat etenee, kuten oletin eli seuraava yritys ajoittuisi (pas) tammikuun loppupuolelle. Yritä nyt Tikru vaan malttaa :hug: ja toivotaan, että testi näyttää plussaa!
 
Tikru -Huomasin tuossa että meillähän on ollut synttärit melkein samaan aikaan B) Täälläkin mittariin tuli 37v viime kuussa. Oletko skorpioni vai jousimies? Minä skorppari.
Ja tuohon odotteluun...inhottavaa, tiedän mutta maltti on valttia. Milloin
on virallinen testipäivä? (huomasinkin että olet kirjoittanut että pp11 testipäivä..Jo silloin? aika aikaisin? mutta ehkä eri paikoissa eri homma)Meillä passeissa aina ollut vasta pp16 mutta tuoresiirrossa aikaisemmin.Omaa tuoresiirtoa testipäivää en muista eikä sen puoleen tarvinnutkaan testata kun vuoto alkoi silloin pp12 :|

Kris - Pahoittelut negasta :hug: Täälläkin tiedossa Pas numero 5 tammikuussa näillä näkymin. Asiaa ollaan miehen kanssa palloteltu ja päädyttiin sitten tänään tähän aikatauluun.

 
Tuike-71
Ei pitäisi ilahtua näillätiimoilla kohtalotovereista, mutta meitä on valitettavan paljon. Ainoa lohdutus on, ettei olla yksin. :wave:

Minäkin liityn joukkoonne. Takana IVF ja tuoresiirto lokakuussa, nyt yritetään pas vielä ennen joulua. Meinaa vaan päivät loppua kesken, kun joulu keskeyttää tärkeimmätkin asiat...

Ei vaan aina jaksaisi niitä negatiivisia testejä, niitä oon nähnyt itelläni ihan liikaa...

Positiivista loppuvuotta kaikille!
 
Jannika - minä ole jouskari! :)

Totta puhut Tuike, tragikoomista, toisaalta on kivaa, että meitä ikätovereita ja kohtalonsisaria on näin paljon tukemassa toisiamme ja sitten taas toisaalta todella surullista... :(

Toivotaan, että tästä meidänkin joukosta niitä onnellisia löytyy, jotka saavat syliinsä sen kauan kaipaamansa nyytin. Pakkohan sen on jo todennäköisyyslaskennakin perusteella toteutua ainakin joidenkin osalta.

Itse olen tällä hetkellä niin zombina Lugesteroneista, että tekisi vain mieli nukkua, nukkua ja nukkua. Ei jaksa edes pahemmin hermoilla, toisaalta kyllä ihan hyvä juttu. Asioilla on aina kaksi puolta ;)

Tsemppiä kaikille "sisarille", tunnelmallisia joulunalushetkiä!
 
Minä taidan olla reippaamin yli tuon 35-v, mutta jos huolitte lapsettoman vm-66 mukaan joukkoonne, niin kiva.

Menossa kolmannen IVF:n pp3. Mitään ei olla saatu koskaan pakkaseen ja aina siirretty 2 alkiota. Ekasta IVF:stä tuloksena kemiallinen raskaus ja sen perään seuraavaan kiertoon luomu "plussa" joka oli tuulimuna. 2. IVF oli ihan tyylipuhdas nega. Ennen hoitoja on ollut myös yksi kohdun ulkopuolinen raskaus myös. Eli se ns. "plussa" on testissä nähty, mutta koskaan se ei ole tuonut sitä oikeata lopputulosta.

Paljon onnea kaikille hoitoihin!
 
Heippa Mari, kiva kun löysit tänne!

Meitä alkaakin olla täällä jo iso sakki kohtalonsisaria koolla; Raakku, maariaa, Valssu, marica, Kris, ella72, Hobelix, Jannika07, Tuike71, allekirjoittanut ja nyt Mari66. :wave:

bd (peukkuja) kaikille tasapuolisesti ja voimia jaksaa tsempata itsemme ja toisemme läpi näistä hoitorumbista ja muista vaikeista sekä kipeistä hetkistä.

Toivotaan mahdollisimman monelle omaa joulunihmettä.. :xmas:
 
Taisimme tavata sinun kanssasi klinikalla viime viikolla muutamaankin otteeseen (punktio & siirto). Ehdimme odotushuoneessa vaihtaa muutaman sanasen odotellessa kutsua siirtoihin. Minä menin sinun jälkeesi siirtoon ja meilläkin yksi alkio pääsi kyytiin. Kummatkin löytyneet munasolut olivat hedelmöittyneet, mutta toinen oli jakautunut perjantai-aamuna monitumaiseksi ja se jätettiin siirtämättä. Yksi 6-soluinen pääsi mukaan ja tässä sitä nyt sitten taas piinaillaan. Verikokeeseen minäkin sain määräyksen 18.12. ja sitä jälkeen päin vähän kummastelin. Yleensähän veritesti otetaan pp14.

Taustastani sen verran, että minäkin olen vuosimallia -70 ja meillä on takana vuosia lapsettomuutta ja rankkoja hoitoja - tämä oli viides ivf/icsi. Meillä lapsettomuutemme on monta syytä eikä meille kovin hyvää ennustetta ole koskaan annettu, mutta yhden icsi-ihmeen olemme kuitenkin vuonna 2006 aikaansaaneet. Ette siis varmaankaan huoli minua mukaan ketjuun, koska en ole primaarisesti lapseton. Jään kuitenkin jännityksellä seuraamaan teidän kuulumisianne ja toivotan teille kaikille ihan hurjasti onnea matkaan ja paljon plussia!
 
Muutama tuttukin täällä IVF marras/joulukuussa -listalta...liittyisin mieluusti mukaan, jos sopii.

Taustaani: Olen jo 43v - mutta nuorekas ;-) mies 44v, hänellä 18 v poika. Luomuyritystä vuodesta 2003. Tuulimuna 2005, ei kummassakaan todettua syytä lapsettomuuteen, paitsi ikä. 2007 3 IUI negaa ja nyt piinapäivä 6 ekasta ICSIstä. Pakastettavaa ei jäänyt, vaikka munasoluja löytyi 5, kolme jakautui, mutta yksi oli laatuluokkaa 4 > roskiin. Kaksi kolmannen laatuluokan alkiota sain kyytiin. Veritesti 19.12.

Ei ole hyvä olla yksin näiden asioiden kanssa, vertaistuki on paikallaan. Lapsettomuutta kokemattomat eivät oikein ymmärrä. Voimia meille kaikille!
 
Hei Hillevi, tule toki mukaan joukkoon, tänne mahtuu aina.. Täällähän onkin jo paljon meitä tuttuja muista pinoista.

Snow White- minähän se olen, hyvää salapoliisityötä, vaikka johtolangat taisivat olla aika helpot :wave:
Onkohan se verikoeaika annettu meille ihan oikein, kaikki ovat sitä ihmetelleet, että kovin on aikaisessa vaiheessa..?

Ja kyllä me Snow White sinutkin otetaan oikein ilomielin mukaan tänne kanssamme, vaikka toinen kriteeri jääkin uupumaan (onneksi!) ;) Tuotpahan uskoa ja toivoa meille siitä, että kaikki on mahdollista. Miten pitkä "prosessi" edelsi teidän edellistä onnistumistanne?
 

Yhteistyössä