Ääh, flirttailin liikaa. Hävettää :D

Aaapua :D Olin eilen baarissa semmoisessa viikoittaisessa tapahtumassa/kokoontumisess ja jossain vaiheessa pöytään liittyi sitten todella söpö puoleensa vetävä mies. Arviolta hän on usemman vuoden mua nuorempi ja jo siitä tunnen syyllisyyttä, että tunnen vetoa nuorempiin miehiin!

Olin huomaavinaan, että tämä mieskin ehkä oli jollain tapaa kiinnostunut... Ja kun hän oli sitten lähdössä kaverinsa kanssa pöydästä, hän kysyi ikään kuin samaan aikaan yhdeltä pöytään jääneeltä mieheltä ja minulta, tulemmeko viikon päästä paikalle. Tämä mies vastasi ensin ja sitten mies (siis se kysymään tullut) käänsi katseensa minuun "kasuaalisti" ja kysyi ns. ohimennen "entä sä?"

Sitten en tiedä mitä mulle tapahtui, mutta flirttailu lähti mulla ihan käsistä, koska kun nyökkäsin ja sanoin kyllä, niin mun oli kai jotenkin tarkoitus räpsäyttää silmiä painokkaasti, mutta siitä tulikin jotenkin silmänisku, eli taisin räpsäyttää vain vasenta silmää ja siis erittäin huomattavasti! :D

Tämä mies vastasi pikkuisella hymyllä ja käänsi katseensa alas. "Moikka" sanoessaan otti vielä katsekontaktin.

Voi luoja... Hävettää, kun oon näin överi! Lohduttakaa, etten oo mitenkään sairas tai outo :D! Onko ihan OK pitää tällain kevyesti hauskaa? Kai musta joka tapauksessa näki, että olin kiinnostunut, joten mitä sitä pelaamaan ja peittelemään :)?

En tiedä mikä muhun on mennyt, kun oon aiemmin ollut ujo miesten seurassa ja nyt flirttailen ihan älyttömästi?! Voiko se olla vain, että kun on iän ja kokemusten myötä itseluottamus kasvanut, niin pystyy vaan laittamaan itsensä likoon?
 
Niin, paitsi että jos tästä jotain kehkeytyisi, niin en kyllä tiedä, millainen vastaanotto olisi, kun kertoisin olevani vielä paperilla aviossa :unsure:
Tuskin siitä mitään vakavampaa kehittyy, olet nyt vaan heti eron jälkeen niin härilläs että tuskin oli eka ja tuskin viimeiseksi jää. Pidä nyt hauskaa.
Jos olit pitkään naimisissa ja avioitunut/pariutunut nuorena niin ihan klassinen esimerkki kun aletaan elää menetettyä nuoruutta.
Anna mennä vaan.
 
Tuskin siitä mitään vakavampaa kehittyy, olet nyt vaan heti eron jälkeen niin härilläs että tuskin oli eka ja tuskin viimeiseksi jää. Pidä nyt hauskaa.
Jos olit pitkään naimisissa ja avioitunut/pariutunut nuorena niin ihan klassinen esimerkki kun aletaan elää menetettyä nuoruutta.
Anna mennä vaan.
Joo, en häntä miksikään pitkäaikaiseksi miesystäväksi kuvittele :) Toisaalta kutkuttaa ajatus, jos saisi vaikka vähän halailla, toisaalta tuntuu, että se on jotenkin "väärin".
 

Yhteistyössä