Ahdistuneisuus

Kärsin ahdistuksesta, sitä on ollut jo pitkään. Välillä tulee tilanteita kun ahdistaa niin paljon etten voi kuin itkeä ja paeta tilanteesta. Käyn psykologilla mutta pelottaa kertoa siitä kuinka pahoja kohtaukset ovat toisinaan, pelkään että ilmoittaa sossuun ja sitä kautta pelkään lisää. Olen kokenut menetyksiä ja muita vastoinkäymisiä paljon mistä kohtaukset tulevat. En tiedä voinko luottaa psykologiin

 

Joutuuko lapsesi siis kärsimään kohtauksistasi?

 

Ehkä joskus mutta olen selittänyt kyllä että mulla on sellainen sairaus mihin tarvitsen lääkitystäkin.

 

[QUOTE="alkup.";28643396]Ehkä joskus mutta olen selittänyt kyllä että mulla on sellainen sairaus mihin tarvitsen lääkitystäkin.[/QUOTE]

Millä tavalla joutuvat siitä kärsimään?

En siis ole sinua tuomitsemassa, vaan yritän auttaa sinua saamaan luottamuksen psykologiin.

 

Ensinnäkin olen todella tunnollinen ja koetan tehdä parhaani että lapsilla olisi kaikki hyvin. Siksi ahdistuskohtauksista tulee hirveä syyllisyydentunne. Kun mua ahdistaa oikein todella niin tosiaan itken ja haluan olla omissa oloissani sen aikaa että kohtaus menee ohi, onneksi nopeasti rauhottavien avulla

 

ei ahdistus ole syy ilmoittaa sossuun. käy lääkärillä juttelemassa, että saat sopivamman lääkkeen itsellesi. pitkäaikainen lääkitys on parempi kuin tilanteessa ottaa rauhoittavia, JOS ahdistaa usein tai ahdistus kasvaa isoksi. on olemassa hyviä lääkkeitä ahdistukseen, siitä ei ole pakko kärsiä, oireet ainakin lievittyvät tosi paljon, eikä häiritse normaalia elämää.

voimia sinulle!

 

Lääkärille mars, hän katsoo sinulle sopivan lääkkeen jotta tuo ahdistus loppuu. Ei tuosta tarvitse kärsiä, ei sun eikä lastes!