Elämästäni puuttuu sisältö. Mitä mä teen?

Olen 30v, 2 lasta, vuosi sitten elämäni romahti kun mies lähti. silloin avautuivat myös mun silmät, olen elänyt perhettä varten, en itseäni. Syy eroon olivähän sama kuin täällä vähän aika sitten pyörinyt keskustelu, elämä olilian tylsä, perhearki ym...

Tiedän, että itse olen aiheutunuttämän, joten ei tarviikivittää, muutenkin olen aika lailla pohjalla. En osa enkänauti elämästäni itseäni varten. Lapsetovat muutaman vuodenpäästä sen ikäisiä, etteivät hekäänkaipa mua. Ainut mitä minulla on-on työ. En osa pitäähauskaa, en osa nauttia asioista yksin, minjlla ei ole kavereita, en harrasta mitään. Ja pahinta, että syö tähän tylsyyteen. Syön ja lihon, sitten otan itse niskasta kii ja laihdun ja taas syön/lihon. 2 kk aikana on tullut melkein 5 kg.Tänäänkin kun olen lomalla kävin vähän kaupoissa, en ostanut mitään muuta kuin ison pitkon, ajoin kotiin söin ja itkin.
Tiedän että täytyy saada sisältöä elämään, niitä juttuja mistä tykkän ja nautin, mutta en osa. En löydä sellaisii. Ainut "pelastus" on lapset joka toinen viikko ja työ,mihinmelkein aina voi jäädä ylitöihin. Miten saisin korjausliikkeen mun elämään? En halua elää tyhjässä maailmassa ja itkea ja syödä tähän olotilaan. Onko joku käynyt jotain vastaavaa läpi? Miten saisin OMAN elämään ihanaksi, jännittäväksi, sellaiseksi, että olisin onnellinen itseni kanssa ?

 

Eikö ole mitään aihepiiriä mikä kiinnostaisi? Jos vaikka menet kirjastoon ja katselet koko tietokirjaosaston läpi aihepiiri aihepiiriltä, niin eikö mikään juttu ns. sytytä ja josta haluaisit tietää lisää?

Tai joku liikuntajuttu? Esim. pyöräretki paikkoihin, missä et ole ennen käynyt?

 

Joku yhdistystoiminta, missä voisi ottaa vastuuta homman pyörittämisestä?

 

Joku yhdistystoiminta, missä voisi ottaa vastuuta homman pyörittämisestä?

Pyöritän lasten jalkapallojoukkuen
Ap

 

Mene matkalle johonkin kotiseudun ulkopuolelle? Se tuntuu usein jännältä/seikkailulta varsinkin jos menee pienemmällä budjetilla, eikä valitse sitä helpointa ja kallista vaihtoehtoa esim. majoituksen ja matkustamisen suhteen.

 

Pyöritän lasten jalkapallojoukkuen
Ap

Katso vaikkapa eri ohjelmia telkkarista - siis onhan nyt hyvät valikoimatkin:
http://kaksplus.fi/threads/ylen-eli-meidaen-rahoillamme-tehtiin-huuhaa-ohjelma-metsien-kaetkemae.2479206/
Harrastuksia ei kannata hommata liikaa, et ehtii nukkumaan tarpeeksi ja tekemään ruoat itse

 

Mene tanssikurssille. Löydät sieltä uuden ihanan elämän ja intohimon. Sinulla on se hyvä puoli, että ehdit vapaasti harrastamaan joka toinen viikko.

Jos perinteiset lavatanssit eivät innosta (mitä kyllä suosittelen), niin aloita vaikka salsasta ja muista lattareista. Niihin jää nopeasti koukkuun. Parasta on, ettet edes huomaa kuntoilevasi, kun tanssiminen on niin ihanaa.

 

Minun ongelmani on ihan päinvastainen. Olisin ikionnellinen, jos saisin itselleni joka toisen viikon vapaaksi. En ehdi millään harrastaa ja tehdä kaikkia niitä asioita, joita haluaisin. Haluaisin opetella uusia kieliä, tuntemaan sieniä, ehtiä liikkumaan enemmän omaksi ilokseni (tykkään pyöräillä ja hölkätä), käydä tanssimassa, lukea kirjoja, tavata ystäviäni, katsella elokuvia, leipoa, kerätä marjoja, tehdä hilloja ja mehua, käydä uimassa, remontoida kotia, siivota ylimääräiset tavarat nurkista ja myydä ne kirpparilla jne. Lista on loputon, voi kuinka kadehdin kaikkia niitä, joilla on aikaa ja vapaus tehdä omia juttujaan mielensä mukaan.

Mieheni käy vuorotyössä, joten minun on pakko kantaa päävastuu lapsista ja arjen pyörityksestä, eikä aikaa ja voimia jää enää omiin mielenkiinnon kohteisiin.

 

Kun olin vähän ns hukassa elämäni kanssa/mitä tahdoin elämältä, tein Aarrekartan... netistä löytyy lisäinfoa googlettamalla jos kiinnostaa.
Tein omat rehelliset tärkeät unelmani onnellisuuteen kuvien avulla kollaasiin, jota tuli aina sillon tällöin vilkaistua. ... Minun kohdallani aarrekartta toimi... tärkeimmät asiat ovat toteutuneet.

 

Ap, olin samanlaisissa fiiliksissä muutama vuosi sitten, ja minulla syy löytyikin yllättäin töistä -- siitä ainoasta asiasta, jonka kuvittelin olevan kunnossa. Työ imi minusta kaikki mehut. Aamulla lähdin väsyneenä töihin, ja illalla mässäilin, koska kroppa vaati lisää energiaa jatkuvaan unenpuutteeseen. Harrastuksiin tai kavereille ei ollut aikaa, koska illat joko kuluivat töissä tai puolikuolleena kotona horrostaen. Yöllä nukuin huonosti, koska heräilin painajaisiin.

Irtisanouduin, ja noin puolen vuoden lepäilyn jälkeen huomasin taas innostuvani uusista asioista ja löysin jälleen ne vanhat ystävät, joita en ollut vuosiin tavannut. Uniongelmat jatkuivat vielä viitisen vuotta, mutta sitten nekin hävisivät.