En jaksa enää kysymyksiä joita raskaana olevalta kysytään jatkuvasti...

Joko on nimi valittu?
Joko on kummit valittu?
Potkiiko?
Närästääkö?

Ja mitähän vielä, suunnilleen joka päivä tai ainakin joka viikko, ja samat ihmiset kyselee samoja kysymyksiä, vittu mulla menee hermot.

Sitten ne vähemmän tutut ihmiset jotka kysyy:
"Onko se tyttö vai poika?" Vastaan "en tiedä, emme ottaneet selville" siitä seuraa hämmästynyt ilme "MIKSI?!?"

Tämmönen avautuminen tällä kertaa..

 

Eikö se ole ihanaa, että sinusta välitetään ja ollaan kiinnostuneita sinusta ja tulevasta lapsesta?

 

[QUOTE="niin";28350729]Eikö se ole ihanaa, että sinusta välitetään ja ollaan kiinnostuneita sinusta ja tulevasta lapsesta?[/QUOTE]

Voi toki, osaisikin ajatella sen asian noin. Vaan jos on jo suunnilleen 7kk kuunnellu noita samoja kysymyksiä päivästä/viikosta toiseen ja samoilta ihmisiltä niin alkaa pikkuhiljaa vituttaa. Ja se mun vastaus ei hirveesti koskaan ole muuttunut siinä viikon aikana..

 

Ihan kivoja ne kysymykset minusta on. Se vaan hieman harmittaa, ettei mies muista laskettua aikaa vieläkään! Rv 25 jo menossa.

 

Mun teki tänään mieli kysyä raskaana olevalta kurssikaverilta että koska sillon LA. Onneks en kehdannutkaan :snotty:

 

Multa kans kyseltiin kaikkea mahdollista esikoista odotteassani, mut ilmeisesti vastasin silloin tarpeeksi kipakasti niihin, kun tästä tokasta on suorastaan vaiettu

 

[QUOTE="A.P";28350745]Voi toki, osaisikin ajatella sen asian noin. Vaan jos on jo suunnilleen 7kk kuunnellu noita samoja kysymyksiä päivästä/viikosta toiseen ja samoilta ihmisiltä niin alkaa pikkuhiljaa vituttaa. Ja se mun vastaus ei hirveesti koskaan ole muuttunut siinä viikon aikana..[/QUOTE]

Onko siis niin, että nämä kyselijät ovat kovasti tohkeissaan raskaudestasi, mutta eivät osaa sitä pukea sanoiksi? Näin ulkopuolisesta tuo kuulostaa herttaiselta. Jos kerran jo 7 kuukautta takana, niin pian saat uuden kysymyksen: "joko nyt?", jospa se tuo uutta sisältöä No ei vaan, siellä on selvästi tukijoukkoja myöhempää varten, vauva varmasti hurmaa heidät!

 

Mä inhosin sitä, kun aivan ventovieraat ihmiset tulivat kaupassa taputtelemaan vatsaa, kun "on niiiin ihana vauvamaha." Argh!

 

Kai mulla sitten tässä on menossa joku kiukkukausi kun tuntuu että kaikki vituttaa, ja just noi kysymykset! Tekis mieli hautautua vaan peiton alle. Ja joo, kai toi lähipiiri sit on vaan niin tohkeissaan. En malta odottaa sitä kun alkaa se kysely että "joko nyt?"

 

Multa kans kyseltiin kaikkea mahdollista esikoista odotteassani, mut ilmeisesti vastasin silloin tarpeeksi kipakasti niihin, kun tästä tokasta on suorastaan vaiettu

Sama! Täsmälleen sama!

 

[QUOTE="A.P";28350745]Voi toki, osaisikin ajatella sen asian noin. Vaan jos on jo suunnilleen 7kk kuunnellu noita samoja kysymyksiä päivästä/viikosta toiseen ja samoilta ihmisiltä niin alkaa pikkuhiljaa vituttaa. Ja se mun vastaus ei hirveesti koskaan ole muuttunut siinä viikon aikana..[/QUOTE]

Yrittävät olla ystävällisiä, mutta eivät oikein muuta keksi kuin kysellä voinnista ja kysellä vauvasta. Ja ne kaksi juttuahan juuri nyt ovat sulle aika tärkeitä, eli eipä ihme.
Voivat ajatella olevansa ystävällisiä, kun eivät kerro vaan omia juttujaan, jotka on just nyt osittain sinulta "kaukana" eli esim. omasta laihdutuskuurista, uudesta jumpasta missä käyvät, viime vkl:n juhlista joissa juotiin skumppaa ja kunnolla, suunnitelmasta hypätä benjihyppy vappuna jne jne.

Ja tuleehan siinä aina ne omat raskausajat mieleen... jos on kovasti närästänyt niin joo, voi olla että muistaa kysellä toiseltakin onko joutunut kärsimään samasta vaivasta.

Mutta be positive, sitten joskus viiden vuoden päästä et enää muista koko asiaa!

 

Mä inhosin sitä, kun aivan ventovieraat ihmiset tulivat kaupassa taputtelemaan vatsaa, kun "on niiiin ihana vauvamaha." Argh!

Tätä mää en oo ikinä käsittäny. Kun mun paras ystävä oli raskaana niin mää kysyin siltä aina tosi vaikeena et saanko koittaa sen mahaa ennen ku uskalsin

 

No ompa kamalaa...

 

Tämä erikoinen myytti että VENTOVIERAAT TULEVAT KOSKEMAAN mahaa

Ikinä en ole semmoista kokenut mutta ventovieraat, yleensä hyväntahtoiset mummelit tulevat juttelemaan. Ei kävisi mielessäkään loukkaantua moisesta.

 

Tosi asia on kuitenkin se,että jos kukaan ei kyselisi sulta mitään sun raskauteen liittyvää,niin mielessäsi olisit loukkaantunut ja vihainen.

 

Voinnista kysely menee vielä, mutta mitä se muille, varsinkaan puolitutuille/ihan vieraille kuuluu kumpaa sukupuolta on tulossa tai mitä nimiä on mietitty??

 

Kysyykö muut tosiaan noin typeriä?

Itse tulee usein kysyttyä esim: Miten lapsi sai alkunsa? Aiotteko nimetä lapsenne siitospaikan mukaan?
(ja jos minua kiinnostaa lapsen sukupuoli,niin kysyn "Pitääkö teidän kohdalla paikkaansa että takaapäin lykkimällä saa poikia?

 

Tosi asia on kuitenkin se,että jos kukaan ei kyselisi sulta mitään sun raskauteen liittyvää,niin mielessäsi olisit loukkaantunut ja vihainen.

Olet varmasti oikeassa, että sekin voisi suututtaa jos kukaan ei kysyisi kertaakaan raskausaikana mitään voinnistani. Mutta miten se nimien ja kymmien kysely viikottain liittyy mun voitin mitenkään? Ja sitten kun vastaan että ei, ei ole nimeä valittu niin aletaan hoppuuttamaan ettei vaan tule kiire sen nimen valinnassa...

 

Tätä mää en oo ikinä käsittäny. Kun mun paras ystävä oli raskaana niin mää kysyin siltä aina tosi vaikeena et saanko koittaa sen mahaa ennen ku uskalsin

Oliskin kaikki tuollaisia.
Erään ystäväni mielestä mä olin liian kiltti juttelemaan tuleville mummeleille, niin ne uskalsivat sitten taputella. Kiltti pikkuinen pallo taisi kaveri silloin tokaista. Raskaana ollessa se ei ollut hyvin sanottu.

 

Ja sitten sellainen juttu, että mua toi mahan lääppiminen ei taas ärsytä ollenkaan. Musta on aina ihanaa kun anoppi silittää mun mahaa ja lässyttää pikkuselle Ihan vapaasti sais mun mielestä muutkin hiplata ja silitellä mun masua, siitä en ota nokkiini.

Mutta tässä se taas nähdään että toisia ärsyttää eri asiat, niinku mua ärsyttää toi jatkuva samojen kysymysten kysely ja toisia se ei ärsytä ollenkaan, ja sama homma ton mahan hiplaamisen kanssa, että se mua taas ei ärsytä ja jotkut muut ei voi sietää sitä kaikki ihmiset on erilaisia!

 

Mua ärsytti melko alkuvaiheessa suunnattomasti kun anoppi soitteli miehelle koko ajan, valehtelematta päivittäin, ja kyseli että onko mun maha kasvanut.

Kiva että osallistuu, kiva että kiinnostaa, mutta kun se maha ei vaan oikeasti kasva ihan niin nopeaan että sitä tarttis päivittäin kysellä.

 

Meiltä ei monikaan ole nimiasiaa kyselleet...muutamalle kyselijälle olen kertonut, yleensä vastaan jotakin ympäripyöreetä.

Kummiasiaa ei kukaan ole kysynyt. Mutta johtunee siitä, ettemme kuulu kirkkoon.

Eikä ole kukaan potkimisia tai närästyksiäkään kysellyt...vointiini liittyviä kysymyksiä kuulen kyllä lähes päivittäin, mutta se johtunee siitä, että olen voinut todella huonosti. Ja se varmasti myös näkyy.

Tuota sukupuolta on kyllä kysytty jo viikolta 10 lähtien. Hassuinta tässä on se, että kahden lapsen äiti, jolla on siis vielä ihan pienet lapset, kyseli tuota sukupuolta joka toinen viikko...ei siis mitenkään mennyt perille sellainen, ettei sitä tiedetä vielä viikolla 10, 12, 14,16 tai 18.

Koska kaikki tietää, että tämänkin lapsen kohdalla oli tarkoitus sukupuoli selvittää, eikä se menisi läpi, että mukamas sitä ei sitten kysyttykään...joten vastaan kyselijöille, että sukupuoli ei selvinnyt ultrassa.

Totta se tokikaan ei ole, mutta en jaksa alkaa useamman ihmisen kanssa vääntämään siitä, etten halua sitä kertoa, vaikka sen tiedän. Lähipiiriin kun kuuluu useampi mielensäpahoittaja, joka ei hyvällä ymmärrä, jos ilmoitan, etten halua kertoa. Niinpä sitten väitän, etten tiedä. Aion kyllä joskus paljastaa totuuden, mutta pidetään ensin tovi hulluja jännityksessä

 

Ihan kivoja ne kysymykset minusta on. Se vaan hieman harmittaa, ettei mies muista laskettua aikaa vieläkään! Rv 25 jo menossa.

Tatuointina se ihoon?

 

Mä olin raskausaikana töissä kosmetologina ja 99% mun asiakkasta oli naisia. Siinä vaiheessa kun maha näkyi, lähes kaikki kysyivät jotain kliseistä mun raskauteen liittyen. Sain vastailla mooonta kertaa samoihin kysymyksiin työpäivän aikana. Ei mua kyllä haitannut, siitä sai kivasti höpöttelyaihetta ja monet kertoilivat myös omia raskaus/synnytyskokemuksiaan, mikä ainakin musta oli mukavaa.

Ap ei varmaan voi muuta kuin yrittää vaihtaa asennettaan, koska raskausmahan maaginen voima vetää kyllä puoleensa ihmisiä.

 

Mua ihmetytti alkuraskaudesta kun reilu vuosi sitten synnyttänyt ystävä kyseli "joko tiiätte sukupuolen, millon saatte tietää sukupuolen!?" vaikka tiesi hyvin mikä rv menossa, luulis että edes tämä ihminen muistaisi koska sen saa tietää (jos saa), muilta ko. Kyselyt ymmärsin kun ovat lapsettomia tai 20v sitten synnyttäneitä tmv.

Muuten tämän pikkukakkosen raskausajan olen saanut olla vähän liiankin rauhassa uteluilta ja ihailuilta, ei ole enää niin hieno asia kun ei ole ensimmäinen..?