En jaksais.

Tuntuu pahalle myötää, mutta en jaksais enään vähääkään. Harmittaa oma väsymys ja paha olo. Koen epäonnistuneeni raskaasti, pettäyt oman perheen. En vaan jaksais. Auttakaa minut ylös takasi, että jaksan edes huomisen.

 

No jospa pidätte vapaapäivän ja nyhjäät sohvalla lapset sylissä ja katsotte lastenelokuvia. Tilaatte pizzaa tai haette lähikaupasta kalapuikkoja. Ja syötte kertakäyttölautasilta.
Me pidetään sairaana joskus tuollaisia päiviä, mut voihan niitä pitää vaik ois terve..

 

Mietippä näin päin että sinä olet jaksanut liikaa. Kukaan ihminen ei käy kuin kone ja jaksa loputtomiin. Sinuna ottaisin nyt rennosti. Lämmitä sauna, kuuntele musiikkia ja pötkötä sohvalla. Mieti kaikkea sitä miten lapset pitää laittaa yöpuulle, mutta särkyykö ne siitä jos jättää vaikka sen hampaiden pesun yhdeltä illalta väliin ja pesee ne aamulla? EI. Minä jos tiedän vetäväni itseni piippuun niin lyön hanskat tiskiin ja nostan sohvalla jalat kohti kattoa ja pieren! (en noin kuvainnollisesti mutta melkein) ja teen itelleni selväksi ettei aina tarvi jaksaakaan.

 

No jospa pidätte vapaapäivän ja nyhjäät sohvalla lapset sylissä ja katsotte lastenelokuvia. Tilaatte pizzaa tai haette lähikaupasta kalapuikkoja. Ja syötte kertakäyttölautasilta.
Me pidetään sairaana joskus tuollaisia päiviä, mut voihan niitä pitää vaik ois terve..

Jos lapsi tai lapset on todella vilkkaita tai jopa adhd-tapauksia, ei tuollainen sohvailupäivä onnistu. Jos lapsi ei pysy aloillaan eikä suostu nukkumaan edes päiväunia, on vaan juostava sen perässä.

 

No onhan olemassa jotain hoitoapua! Tuohan on jo ns. avunhuuto

 

Ootte oikeasti ihania. Ajattelin, että ensimmäisenä saan paskaa niskaan kun puran omaa oloa. Täytyy häpeäkseni myöntää että monesti jää lasten hampaat pesemättä, kun ei ole vaan voimia ja muistaa vasta kun lapset jo nukkuu. Sitten on paha mieli itsellä. Täytyy yrittää välillä ottaa rennommin, pitäisi opetella siihen. Tuo tv päivä ei tulis onnistuun, kostautuisi illalla viimestään vilkkautena. Mutta voisi kyllä joku päivä syödä vaan kertakäyttö astioista koko päivän. Ruokaa pyrin tekemään aina seuraavan päivän lounaalle valmiiksi jo, ja päivällinen sitten aina tuore. Joo, olen ehkä jaksanut liikaa, mutta ei ole vaihtoehtoja ku jaksaa. :-/ harmittaa sitten ku puran miehelle ja lapsille omaa väsyä. :-(

 

Ootte oikeasti ihania. Ajattelin, että ensimmäisenä saan paskaa niskaan kun puran omaa oloa. Täytyy häpeäkseni myöntää että monesti jää lasten hampaat pesemättä, kun ei ole vaan voimia ja muistaa vasta kun lapset jo nukkuu. Sitten on paha mieli itsellä. Täytyy yrittää välillä ottaa rennommin, pitäisi opetella siihen. Tuo tv päivä ei tulis onnistuun, kostautuisi illalla viimestään vilkkautena. Mutta voisi kyllä joku päivä syödä vaan kertakäyttö astioista koko päivän. Ruokaa pyrin tekemään aina seuraavan päivän lounaalle valmiiksi jo, ja päivällinen sitten aina tuore. Joo, olen ehkä jaksanut liikaa, mutta ei ole vaihtoehtoja ku jaksaa. :-/ harmittaa sitten ku puran miehelle ja lapsille omaa väsyä. :-(

No sie tarvit vapaata. Tiedän muutaman perheen itse joilla on lapsia ja pitävät lapsivapaa iltoja 1-2 viikossa vieden lapset hoitoon tai hommaavat hoitoapua kotiin. Ei ois huono vaihtoehto tässäkään tilanteessa?

 

No onhan olemassa jotain hoitoapua! Tuohan on jo ns. avunhuuto

meillä käy perhetyöntekijä 4-2 kertaa kuukaudessa 1,5h-3h kerrallan. Mutta koen että ei ole riittävä. Sen jälkeen kun poistui laki, että pitää olla lastensuojelun asiakas niin ei ole tahtonut apua enään saada. (ilmotin itse meidät aikanaan ennaltaehkäisevään perhetyöhön) en tiedä onko virallinen nimi, mutta sillä nimellä täällä kulkee. Nyt välillä pistää niin vihaksi kun kuulee minkälaiset perheet apua nyt sitten hakee. Toisaalta hyvä että apu paremmin saatavilla ja ihmiset rohkenee hakea paremmin, mutta näyttää olevan varjopuolensa asialla. :-/ ap

 

*halaa ja rutistaa ens alkuun lämpimästi*

Olepas armollinen siellä itsellesi eli koetapa lopettaa se suorittaminen siellä . Huushollin ei tarvitse aina olla tiptop, joka päivä ei tarvitse olla pyykkiä pesemässä eikä tarvitse olla kävelevänä ohjelmatoimistona ja viihdyttäjänä, ruuanlaitossakin voi luistaa hyvällä omallatunnolla - kukaan ei ole eineksiin kuollut . Ja heii - mies (käsittääkseni ) on myös olemassa joten yhteisvedolla ja tiimityöskentelyllä eteenpäin. Kuinka monta lasta teillä on ja minkä ikäisiä, voisko lähteä heitäkin ikätasoisesti vastuuttamaan eli tekemään omalla tavallansa asioita? Ja - pistä silmät kiinni heidän panoksesta, jos vaikka ei ylläkään sinun tapaasi tehdä - he kuitenkin yrittävät parhaansa

Mutta - sinä siellä - pidä huoli omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi. Ei lapset mene rikki siitä, jos/kun joudut komentamaan tiukemmin, eivät myös siitä jos vaikka ette yhtenä päivänä ulkoilekaan vaan olette kainaloisina ja vietätte leffapäivää . Pidä huoli siitä että saat itse levätyksi, nukutuksi kunnolla, syöt hyvin päivän aikana ja että sen päivän aikana olisi edes yksi sellainen hetki, jolloin vaikka vain istahdat alas ja katsot ympärillesi - ja huomaat, kuinka hyvin sulla onkaan asiat: sulla on oma koti, hieno perhe - mies ja lapset - ja sulla on runsaasti ilonaiheita siinä päivässäsi (lasten riemut, kahvi/teekupponen, te kaikki olette terveinä, on kesä ja aurinko ja monta monituista muuta - varmasti itse huomaat tarkemmin ) ja paljon elämää edessäsi . Ja jos tuntuu siltä, että tarvitset apua - niin pyydä ihmeessä sitä läheisiltäsi tai sitten esim. MLL:n kautta, neuvolasta vinkkejä arkeen jne. Ei ole heikkoutta pyytää apua, vaan suurta viisautta

Hetki vain ja päivä kerrallansa - toi on mun mielestä aika hyvä ohjenuora silloin tartuttavaksi kun tuntuu siltä, että mikään ei suju . Huomista älä lähde murehtimaankaan, vaan elä tämä ilta loppuun - ja kun talo on hiljaisena, onnittele itseäsi, että hyvinhän tämä meni .

Huomenna on jo aivan erilainen päivä . Hyvä päivä sekin .

Voimia ja uskoa itseesi - sä riität vallan mainiosti omana itsenäsi teidän koko köörillenne, enempään ei tarvitse venyä ollenkaan. Rakasta itseäsi isosti . Kaikkea hyvää sinulle

 

No sie tarvit vapaata. Tiedän muutaman perheen itse joilla on lapsia ja pitävät lapsivapaa iltoja 1-2 viikossa vieden lapset hoitoon tai hommaavat hoitoapua kotiin. Ei ois huono vaihtoehto tässäkään tilanteessa?

mom niin haaveillut tuollasesta, ja tiedän paljon perheitä jotka keskenään vuorotellen hoitaa lapsia ja pitävä vapaata. Mutta en tiedä ketään kenet saisin lapsia hoitamaan ja ei ole vara palkata hoitajaa. Yksityisen hoidontuella on palkkattu miehen siskon mutta nekin tunnit menee sitten pakollisiin menoihin eikä kehtaa pyytää enään sitten "turhaan".

 

eikös kummit ole sitä varten että auttavat vai asuuko teillä ne ihan muualla? Entä isovanhemmat sitten.

 

Freeze cat, kiitos ihan valtavasti sinun kirjotuksestasi, itkeä tihrustan täällä nyt sitten. Oon myös huomannut ohje nuoran, että ei kun päivä kerrallaan eteenpäin, tai sanottaisiinko että välillä tunti kerrallaan. Sairaan lapsen jälkeen on oppinut nauttimaan pienistä asioista ja jättämään omaan arvoonsa liian siisteyden yms, mutta haluaisin silti, että kuitenki suht puhdasta olisi. Lapset 4, 1v8kk ja 8kk. Keskimmäinen lapsi sairas, nuorimman odotus oli ihan järkytys, mutta en olisi voinut ikinä tehdä aborttia. ( ja nuorin pääsääntöisesti itse aurinko, tuo tosi paljon voimia) Ja toiveissa oli, että keskimmäisen lapsen elämä ehtisi helpottua, mutta toisin kävi.

 

Freeze cat, kiitos ihan valtavasti sinun kirjotuksestasi, itkeä tihrustan täällä nyt sitten. Oon myös huomannut ohje nuoran, että ei kun päivä kerrallaan eteenpäin, tai sanottaisiinko että välillä tunti kerrallaan. Sairaan lapsen jälkeen on oppinut nauttimaan pienistä asioista ja jättämään omaan arvoonsa liian siisteyden yms, mutta haluaisin silti, että kuitenki suht puhdasta olisi. Lapset 4, 1v8kk ja 8kk. Keskimmäinen lapsi sairas, nuorimman odotus oli ihan järkytys, mutta en olisi voinut ikinä tehdä aborttia. ( ja nuorin pääsääntöisesti itse aurinko, tuo tosi paljon voimia) Ja toiveissa oli, että keskimmäisen lapsen elämä ehtisi helpottua, mutta toisin kävi.

On aivan ymmärrettävää kaiken tuon jälkeen, että olet uuvuksissa siellä *halaan*...pieniähän teillä kaikki ovat vielä . Ja keskimmäisen sairaus syö aivan eri tavalla voimiasi - onko sun mahdollista tai koetko edes, että haluaisit saada vertaistukea, löytäisitkö sitä itse esim. netin kautta, minne voisit purkaa itseäsi muille samassa tilanteessa oleville ja saada heiltäkin kenties sitä tärkeää tukea ja vinkkejäkin jaksamiseesi - kun se huoli on siinä läsnä. Ja - taitaa vielä olla vaikuttamassa omalta osaltaan myös hormoonitoimintakin, mikä herkistää entisestään asioita ja tunnetiloja.

Neuvolassa sun kyllä mun mielestä kannattaisi myös ihan kunnolla avautua tuosta omasta jaksamisestasi. Perhetyöntekijä jo käy teillä mutta olisiko heillä sitten antaa jotain tahoa, joka voisi mahdollistaa vaikka kerta kuukauteen teille vanhemmille sitä vapaata - vaikka edes yhdeksi päiväksi kaikesta. Sekin jo kantaisi teitä isosti, että pääsisitte hetkeksi eroon arjesta ja voisitte keskittyä ihan vain yhdessäolemiseen ja vaikka nukkumiseen toistenne kainaloisina

Laiha lohtuhan tämä on mutta - jokainen päivä ja hetki ja se tuntikin vie eteenpäin ja kasvattaa jokaista lastanne isosti. Pienin askelin vain, yksi askare kerrallaan. Tiedät itsekin, että olet tärkeä koko perheellesi - lapsillenne ja miehellesi - ole tärkeä myös itsellesi .

Rauhaisaa, levollista yötä toivotan sinulle - ja onnellista uutta aamua

 

Hei!

Luulen että suurimmasta osasta äitejä tuntuu tuolle ehkä useinkin! Älä siis morkkaa itseäsi. Olet vain väsynyt, ymmärrettävästi!!

Minä olen ennen lapsia ollut superihminen, aina virkeä, siisti, innokas, en koskaan masentunut tms. Mutta minäkin väsyin kahden lapsen jälkeen, olen useinkin aivan naatti, kuin lyijypainot jalassa illalla makaan sohvalla. Joskus illalla tulee paniikki että miten jaksan aina tätä rumbaa aina vain, entäs jos en huomenna jaksakaan...?
Mutta näin menty jo useampi vuosi ja edelleen jotenkin jaksan.

Mene päivä kerrallaan ja ota joku ihana kiintopiste aina tulevaisuuteen. Tyttöjen ilta, matka tai ihan mikä vain! Tsemppiä!! Muista että et ole ainoa väsynyt!