Helmikuun helmiäiset 2016 *marraskuu*

mää sain kaverilta rintapumpun,ihan perus käsikäyttöisen.hyvä kai sekin on taas olla,tiiä vaikka suostuisi vauva välillä jäämään isän seuraan niin vois sit pumpata sapuskat kaappiin oottamaan

mää suosittelen sellaisia velour yöpukuja (ainakin ellos on joskus niitä myynyt).ei tarvi miettiä sitten että onko Se peitto vauvan päällä vai naamalla vai missä ku on lämmin yöpuku ja jos peiton haluaa niin sen peiton on hyvä olla just Semmonen ohut niin ei Sitte aiheuta vahinkoa jos sattuu vauvan kasvojen päällekin eksymään

 

Meillä oli tuo esikoinen niin kuumakalle, että ihan normaali unihaalari riitti yöllä. Kerran tais nukkua unipussissa, mut oli pikkusen hikinen yöllä. Ja edelleen yöllä nukkuu ilman peittoo. Potkii aina mäkeen sen

Tännään kyllä en herää. Aivan mahottomasti väsyttää. Illalla piti taas neuloo ja ei malttanu lopettaa, ennenku lanka loppu

 

Oon myös itse ollut ymmärtävinäni, että ei liikaa eikä liian paksuja tekstiileitä vauvan sänkyyn, ettei vain tulisi tukehtumisvaaraa. Kun ei vielä itse osaa siirtää paksua peittoa syrjään naamalta.

Rintapumpun tilasin minäkin jo valmiiksi. Toivottavasti tulee käyttöä. Meillä on suunnitelmissa kyllä, että vauva voisi välillä jäädä isin kanssa kotiin niin että äitikin pääsee tuulettumaan. Toivottavasti onnistuu!

 

Tänään lähtee käyntiin rv 28! Kymmenen lyhyttä viikkoa, ja pieni saa omasta puolestani syntyä.

Kysyin neuvolasta mitä sydämentykytykset ja pidemmät hengästymiset mahtaisivat olla, mutta eipä siellä osattu sen kummemmin niihin sanoa mitään. Rauta-arvot tarkistettiin, oli 114 (pudotusta alusta vain n.30 yksikköä, mikä olikin yllättävän hyvä) ja paineet 103/66, joten kaikki niiden osalta kunnossa.

Painoa oli tullut +9kg! Siirryin seuraavalle kymmenlukemalle, ja tämäkös hirvittää. Päätin sillä hetkellä, että ylimääräinen herkuttelu saa luvan jäädä. Vauva mitään karkkia tarvitse, ja painon pudottaminen on ainakin vähän helpompaa sitten aikanaan. Lapsivettä tosin on kuulemma paljon, joten toiveajattelen muutaman kilon jäävän synnärille.

Uni kyllä maistuu täällä, en ole vielä kertaakaan herännyt raskausaikana yöllä vessaan tai muutenkaan. Ainoastaan kissojen takia olen joutunut heräilemään. Väsymystä tosin ei tuo uni näyttäisi poistavan, jos yhtään lohduttaa. Aamulla kun herää, niin sitten täytyy kyllä mennä heti, kun vauva painaa rakkoa jo niin paljon. Muistan kyllä ihan alkuajoilta (rv 4-7), että pissahätä oli aina todella kova, meinasi tulla housuunkin pari kertaa. Tämä alkoi jo ennen kuin raskaus varmistui, mutta lakkasi sitten tokan kuukauden alussa.

Onko muilla vauva nyt/ollut poikittain mahassa? On nimittäin tukala olo näin päin. Pieni on ollut omasta mielestäni koko raskauden ajan näin, vaikka pyörinää onkin ollut paljon. Jalat potkii sisälle- ja alaspäin ja päätä työntää mahanahasta suurin piirtein läpi väillä. Huoh. Tajuaisipa jo kääntyä alaspäin, olisi enemmän tilaa meillä molemmilla.

Vieläkin mahan venyminen aiheuttaa kipua ja ongelmia. Otin tarkoituksella viikonloppuna rauhallisemmin, mutta kahden pyykkikoneellisen pesun sekä keittiön siivoamisen jälkeen maha ilmoitti kovenevalla kivullaan, että vaakatasoon siitä. Yöunet yleensä auttaa tähän, mutta tänään heti aamusta jomotti ylävatsaa. Ei ole saikulle jääminen kaukana kun pelkkä pystyasennossa oleminen on tuskallista.

Ainiin, joku kysyi parisuhteesta. Meillä jäi nuo petipuuhat aika aikaisessa vaiheessa jatkuvan hiivatulehduksen takia, ja nyt mies ei halua satuttaa, kun olen kuulemma koko ajan niin vaivainen ja mahaa kiristää. Ei ole kyllä ollut halujakaan kummallakaan pitkään aikaan, enemmän sellaista läheisyyden ja sylikkäin olemisen aikaa ollut tämä meille. Näinköhän sitä edes osaa enää kun joskus hommiin ryhdytään?

Mitäs muuta? Ikea-reissua odotellen, sieltä hankitaan vaikkajamitä vauvalle.

 

Meillä rintapumppu tuli tarpeeseen ihan ilman että poistuin ees kotoa mies pystyi hoitamaan joitain yösyöttöjä, eikä mun tarttenu juosta esim. kesken suihkun imettämään. Mulla jälkisupparit iski aina imettäessä, joten sain niistäkin pientä taukoa kun annettiin välillä pullosta. Eikä sitten tullut mitään ongelmaa kun imetys loppui, kun vauva oli jo valmiiksi oppinut syömään pullostakin
En myöskään niin välitä julki-imettämisestä ja vierailuilla on inhottavaa piiloutua johonkin makkariin imettämään. Kauppareissuillakin on pumpattua maitoa mukana pullossa

Aventin käsikäyttöisen pumpun oon todennu parhaaksi. Mitään sähkövempeleitä en uskaltais rakkaiden rintojeni lähelle ottaakaan tärkein on että löytyy adapteri niin leveä- kuin kapeakaulaisille pulloille. Ainiin ne tuttipullot, niitäkin pitäisi ostaa.. pikkukoalassa tais olla halvalla aventin pullosetti.

 

Minullakin on nyt taas töissä ollessa alapää kipeytynyt ja ylläri ylläri enemmän supistaa pitkin päivää ja varsinkin iltaisin. Työmotivaatio on muutenkin ihan nollassa tässä vaiheessa kun työpäiviä on yhteensä kahden viikon verran kun ensi viikko on lomaa. Keskiviikkona on neuvola ja taidan livetä saikulle silloin ja seuraavalla viikolla on äitipoli niin jospa sieltä antavat loput työpäivät saikkua. Fakta on kuitenkin että olen työpäivän jälkeen ihan loppu ja kotielämääkin olisi kiva jaksaa.

Vauvan peitosta jos peiton kasvoille tai ylipäätään poispaikaltaan siirtyminen on ongelma niin unipussi on loistava vaihtoehto! Meillä käytettiin unipussia n. 3kk lähtien koska poika alkoi unissaan potkia niin paljon että heräsi itse heilumiseensa. Unipussissa nukkui heti rauhallisesti. Ja isompana pussi hillitsi ylös nousemista. Lisäksi meillä on sen verran viileää että poika nukkui unihaalari, unipussi ja peitto päällä vaikkakin peitto karkasi suht nopeasti päältä kun kääntyili unissaan. Eli unipussi pelasti palelultakin. Arvaatte varmaan että tälläkin kertaa unipussi otetaan käyttöön heti kunhan se ei ole liian iso vauvalle

Huomenna tulee täyteen 31 viikkoa!!!

 

Meillä on unipussin lisäksi ollu käytössä myös SwaddleMe-kapalo, suosittelen! saa vauvan vähän tiiviimpään pakettiin pelasti kyllä meidän yöunet viimeksi kun tyttö oli kova säpsähtelemään unissaan.. tietenki kapalon saa rullattua mistä tahansa kangaspalasta, mutta uusavuttomana tuo oli hyvä vaihtoehto

Mulle on iskeny iltanärästys entistä pahempana vaan oksentaminen auttaa..

 

Parisuhteesta, meillä menee hyvin vaihtelevasti. Aikasemminkin jo manasin miehen juomistouhuja ja nyt taas sama vaihe päällä. Meidän suurin ongelma on puhumattomuus. Ehkä olis syytä ottaa ulkopuolista apua vastaan, että asiat sais oikeasti puhuttua, mutta tällä hetkellä tuntuu, ettei aika ja rahkeet riitä. Noh, katsotaan.. Tämä ja oma terveyden tila stressaa tällä hetkellä sen verran paljon, että mun nukkumiset alkaa taas kärsiä. Viime yönä muutama tunti unta ja nyt oon nukkunu 21-23 ja kohta en ookkaan kolmeen tuntiin nukkunu. Mahtava taas mennä aamulla töihin, ku meinaa pystyyn nukahtaa.. Ärsyttävintähän tässä on se, että miestä ei tunnu tilanne haittaavan ollenkaan. Sille olis varmasti ihan ok, vaikka oltais kuukausi puhumatta, niin se ei ottais ongelmaa millään esille ensimmäisenä.

Fiona, mua myös ärsyttää nuo pussilakanoiden eri kokoisuus. Ite oon niin laiska ja saamaton ompelija, että en saa aikaiseksi alkaa pienentään liian isoja lakanoita oikeaan kokoon.

Mää ihmettelen, kun pystyn edelleen nukkumaan selälläni. Mitään erikoisempia oireita ei tuosta tuu. Samoin yöt pärjään ilman wc käyntejä, mut niin oon päränny joka raskaudessa.

 

Joulukuu ja ajatus siitä että ensimmäiset helmivauvat syntynee jo ensikuussa tuntuu melko huisilta, lasken myös itseni tähän kategoriaan

Tänään neuvola lääkäri tuskailee taas tilanteen. Mulla on vatsa kipeytynyt vasemmalta alhaalta, onko sitten jotain liitoskipua kun kylkeä kääntyessä oikein vihlaisee

rv 30+4

 

Oho ehkä lääkäri ei tuskaile vaan tutkailee..

 

Kävin tänään sitten siellä sokerirasituksessa. Kiva kun oli neukkutäti laittanu väärän lähetteen, ihmettelinki ku verikokeen ottaja katto kummasti masua Nyt sitten ootellaan tuloksia kauhulla, pelkään piikkejä niin ois kauheeta joutua ite piikittelemään ihteään

Töihin palasin takasin ja onneksi sain huomattavasti kevyempää työtä. Liitoskivut on jo sitä luokkaa että justja just pystyy liikkumaan. Supparitkin vähentyneet onneksi mutta vihlomista alapäähän on ja toivotaan ettei siellä mitään oo tapahtunu. Ei ois töitä enää kauan, n. 3 viikkoa
Närästys on jotain ihan kauheeta, I feel you IMN. Kurkussa porisee ja polttaa, tuntuu että oksennus tulee. Saatan yöllä herätä ihan vain närästyslääkettä ottamaan.

Unirytmi on jotain ihan muuta kun pitäis. Yöt vois valvoo ja päivät nukkuu.

27+3, kääks 13 viikkoa enään!

 

http://kaksplus.fi/threads/helmikuun-helmiaeiset-2016-joulukuussa.2465051/