HS: "Moni suomalainen ei pidä kiusallisena sitä, että irakilaisia palautetaan."

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Olisi voinut hyvin uutisoida rehellisesti suoraan, että suurin osa ihmisistä haluaa palauttaa loiset ja rikolliset sinne, mistä ovat tulleetkin ja tukkia samalla tuloreitin tulevilta vastaavilta.
 
vierailija
Mistä lähtien uutisointi on ollut omien mielipiteitänsä julkistamista? Tuosta paistaa kuinka hän haluaisi että jokainen irakilainen nuori mies pidettäisiin suunnilleen väkisin täällä. Jos tuollainen idiootti uskoo kaiken mitä nuo sanoo se ei tarkoita että koko muu Suomi on yhtä tyhmä. Voi luoja.
 
vierailija
Ketä oikeasti kiinnostaa tulevatko irakilaiset olemaan katkeria palautuksista?? Itse ovat tänne tulleet tietäen että eivät tule saamaan turvapaikkaa. Voi voisi vähempää kiinnostaa heidän mielipiteensä asiasta.
 
vierailija
Pakko ottaa taukoa tietyistä tiedotusvälineistä idioottien ruikutusten takia, kun ei verenpaine enää kestä. Ei voi olla totta tuo ihmisten manipulointi ja aivopesu.
 
vierailija
Mistä lähtien uutisointi on ollut omien mielipiteitänsä julkistamista? Tuosta paistaa kuinka hän haluaisi että jokainen irakilainen nuori mies pidettäisiin suunnilleen väkisin täällä. Jos tuollainen idiootti uskoo kaiken mitä nuo sanoo se ei tarkoita että koko muu Suomi on yhtä tyhmä. Voi luoja.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Toimittajien pitäisi uutisoida asioista puolueettomasti, mutta nykyään ainakin valtamedioissa paistaa selvästi läpi toimittajien mielipiteet ja aatemaailma. Räikeimmissä uutisissa sitä ei yrietetä mitenkään edes peitellä.

Sama juttu monissa ylen ohjelmissa, joissa toimittajat ovat jo valmiiksi toisten haastateltavien puolella ja toisia vastaan. Ohjelmiin lisäksi hankitaan pääasiassa vain toimittajien aatemaailmaan sopivia haastateltavia.
 
vierailija
Suurella osalla toimittajista ei ole toimittajan pätevyyttä. On otettu tehtävään sopivin, ei pätevin.
Itse lopetin paikallislehden tilauksen juuri siitä syystä, että lehti oli täynnä toimittajien omia jorinoita. Tuleehan se halvaksi täyttää lehti toimittajien kolumneilla siitä, kuinka toimittaja mökkeili tai matkusteli tai pohti kelmmarin syvintä olemusta. Mutta kun haastattelutkin on sitä, että toimittaja vaan edistää niitten kautta sitä omaa agendaansa. Se haastateltavan ääni häviää täysin jonnekin, ja usein tulee mieleen, että en tunnista tästä jutusta tätä haastateltua ihmistä, jonka kuitenkin tunnen kun paikkakunta on pieni.
Mitä sellaisilla tiedotusvälineillä tekee, jotka eivät välitä tietoa?
 
vierailija
Jos toi oli se artikkeli, missä verrattiin irakilaisia inkeriläisiin voi pyhä sylvi sentään. Ja analyysin nimellä oli. Mielipidepalstalle kuuluisi. Suomensukulaiset/jälkeläiset on pikkasen eriasia kuin toiselta puolelta maailmaa tulevat ei-suomalaiset. Tuolla perusteella Saudi-Arabian pitäis ottaa ne. On paljon rikkaampia kuin me, kulttuuri paljon samanlaisempi ja sama uskonto...

Miks toimittaja ei itkenyt sitä, kun ei oteta tänne nälkää näkeviä lapsia Afrikasta? Just Aamulehdessä oli tällä tai viime viikolla artikkeli, kun mies ei saanut turvapaikkaa perheensä luota täältä Suomesta. Tyttöystävä tai vaimo oli saanut täältä 2010 turvapaikan. Sit olivat menneet naimisiin ennen tai jälkeen turvapaikkaa. Suomen olon aikana olivat tehneet kaksi lasta. Vaimo oli lapsineen vieraillut Irakissa pariin kertaan. Mies oli jättänyt aikuiset lapsensa Irakiin ja tullut tänne anomaan turvapaikkaa. Ja otsikkona oli jotain että Suomi ei toivota tervetulleeksi...

Jos siis Irakissa olisi niin vaarallista, miksi vaimo oli lasten kanssa vieraillut Irakissa? Ja jos tilanne olisi vierailujen jälkeen muuttunut, miksi mies jätti aikuiset lapsensa sinne ja lähti itse turvaan? Jep, jokin mättää...Musta ainakin oli selvää tuon perheen kohdalla, että tehdään lapset, jotta saataisiin perheenyhdistäminen. Kun ei toiminut, tullaan hakemaan turvapaikkaa, kun ei sitä todennäköisesti saada, mennään itkemään lehteen, kun Suomi ei toivota tervetulleeksi...Ja ei yhtään ajatella, että on ristiriitaista kun olisi "hengenvaarassa" kotimaassa, mutta vaimo lapsineen vaan kylään "hengenvaaralliseen" maahan ja omat lapset jätetään "hengenvaaraan". Jos oikeasti olisi hengenvaarallista, lähettäisin omat lapset pois turvaan, vaikka kuinka aikuisia olisivat, itse tulisin perässä, jos pystyisin.
 
vierailija
Jos toi oli se artikkeli, missä verrattiin irakilaisia inkeriläisiin voi pyhä sylvi sentään. Ja analyysin nimellä oli. Mielipidepalstalle kuuluisi. Suomensukulaiset/jälkeläiset on pikkasen eriasia kuin toiselta puolelta maailmaa tulevat ei-suomalaiset. Tuolla perusteella Saudi-Arabian pitäis ottaa ne....
Juuri näin. Kirkkokin on ihan hölmönä höpisemässä jotain "rakasta muukalaista" ja "meidän täytyy olla laupiaita samarialaisia".

Minä en ainakaan ole kävellyt avuntarvitsijan ohi! Sen sijaan nuo muukalaiset ovat kävelleet kymmenien miljoonien ihmisten ohi matkallaan Suomeen kerjäämään.

Jättivät oman maansa, kansansa, avuntarvitsijat, lapset, vaimot, vanhukset eivätkä matkallakaan nähneet muka mitään kurjuutta, silti ei kelvannut herroille itselleen jäädä mihinkään rakentamaan mitään, vaan tänne piti päästä missä saapi elää toisten kustannuksella.
 
vierailija
Juuri näin. Kirkkokin on ihan hölmönä höpisemässä jotain "rakasta muukalaista" ja "meidän täytyy olla laupiaita samarialaisia".
Nykykirkon hölmönlaupealla asenteella, missä käännetään toinenkin poski ja pää painetaan vapaaehtoisesti mestauspölkylle ei pärjätä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Sen sijaan tulisi omaksua vanha kunnon ristiretkihenki, missä vääräuskoinen otetaan hengiltä jo ennen kuin häneltä tiedustellaan mahdollista halua kääntyä kristityksi. Myös kerettiläiset otetaan hengiltä, mutta vasta sitten, kun inkvisitio on ensin saanut kuulustella heitä.

Tämä on ainoa keino, miten kirkko pärjää taistelussa kristikunnan alueelle vyöryvää vihollisarmeijaa vastaan.
 
vierailija
Nykykirkon hölmönlaupealla asenteella, missä käännetään toinenkin poski ja pää painetaan vapaaehtoisesti mestauspölkylle ei pärjätä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Sen sijaan tulisi omaksua vanha kunnon ristiretkihenki, missä vääräuskoinen otetaan hengiltä jo ennen kuin häneltä tiedustellaan mahdollista halua kääntyä kristityksi. Myös kerettiläiset otetaan hengiltä, mutta vasta sitten, kun inkvisitio on ensin saanut kuulustella heitä.

Tämä on ainoa keino, miten kirkko pärjää taistelussa kristikunnan alueelle vyöryvää vihollisarmeijaa vastaan.
No minusta vaihtoehtoja on enemmänkin. Toisen posken voi kääntää, jos joku lyö. Mutta nythän nämä pyytävät lyömään itseään. Ilolla voi pitää omaisuutensa ryöstön, jos joku ryöstää, mutta nythän nämä tekopyhät antavat kaiken ilmaiseksi.

Jos on kaksi paitaa voi toisen antaa sille, joka kerjää, mutta miksi näiden ei tarvitse kerjätä? Vaativat vain.
Entä onko pappien omat seurakunnat jo tehneet tasauksen keskenään? Onko heille kaikki jo yhteistä vai ottavatko papit lasten leivän ja jakavat penikoille, jotka vielä sylkevät antajan kättä ja kiroavat meidän Jumalaamme?
 
vierailija
32.000 matun elättämiseen menee helposti tuhat miljoonaa euroa vuodessa. Jostain sekin raha on otettava.
Ensimmäisenä lakkautetaan julkinen terveydenhoito ja päiväkodit .

Sen jälkeen romahtaa koululaitos, mutta ei sillä ole enää merkitystä, koska muslimien valloittama Suomi ei arvosta sivistystä. Riittää, että moskeijoihin ja koraanikouluihin on varaa.
 
Siinäpä tietyille arvostelijoille/ihmettelijöille faktaa. Tosin taitavat tähänkin yrittää keksiä jotakin nasevaa vastaväitettä.

Mutta me jatketaan, PAX! <3
Mitä tuon linkkisi piti todistaa? Sen mukaan muslimit ovat saaneet 12 Nobelia, joista 7 on Nobelin rauhanpalkintoja, joilla ei ole mitään terkemistä tieteen kanssa. Lopuista viidestä varsinaisesta Nobelista 2 on kirjallisuuden Nobeleita, mutta kelpuutetaan ne kuitenkin mukaan.
Maailman väestöstä on muslimeita on noin 23 % ja saavutuksena siis 5 tieteellä tai taiteella ansaittua Nobelia. Kristittyjä on 33% ja muita kuin rauhanpalkintoja (eli varsinaisia Nobeleita) on saavutettuna 364. Juutalaiset ovat 0,2 % väestöosuudella onnistuneet kahmimaan 178 tieteen ja taiteen Nobelia. Kulttuureilla on todellakin eroja...
 
vierailija
Jasset Arafat!!!??
OIKEASTI? Älkää nyt viitsikö naurattaa!!
Kaikki on näköjään ostettavissa.:eek:

Seuraava teksti on kuin omasta mielestäni niin kopioin tähän:


YASSER ARAFAT died at age 75, lying in bed surrounded by familiar faces. He left this world peacefully, unlike the thousands of victims he sent to early graves.

In a better world, the PLO chief would have met his end on a gallows, hanged for mass murder much as the Nazi chiefs were hanged at Nuremberg. In a better world, the French president would not have paid a visit to the bedside of such a monster. In a better world, George Bush would not have said, on hearing the first reports that Arafat had died, "God bless his soul."

God bless his soul? What a grotesque idea! Bless the soul of the man who brought modern terrorism to the world? Who sent his agents to slaughter athletes at the Olympics, blow airliners out of the sky, bomb schools and pizzerias, machine-gun passengers in airline terminals? Who lied, cheated, and stole without compunction? Who inculcated the vilest culture of Jew-hatred since the Third Reich? Human beings might stoop to bless a creature so evil -- as indeed Arafat was blessed, with money, deference, even a Nobel Prize -- but God, I am quite sure, will damn him for eternity.

Arafat always inspired flights of nonsense from Western journalists, and his last two weeks were no exception.

Derek Brown wrote in The Guardian that Arafat's "undisputed courage as a guerrilla leader" was exceeded only "by his extraordinary courage" as a peace negotiator. But it is an odd kind of courage that expresses itself in shooting unarmed victims -- or in signing peace accords and then flagrantly violating their terms.

Another commentator, columnist Gwynne Dyer, asked, "So what did Arafat do right?" The answer: He drew worldwide attention to the Palestinian cause, "for the most part by successful acts of terror." In other words, butchering innocent human beings was "right," since it served an ulterior political motive. No doubt that thought brings daily comfort to all those who were forced to bury a child, parent, or spouse because of Arafat's "successful" terrorism.

Some journalists couldn't wait for Arafat's actual death to begin weeping for him. Take the BBC's Barbara Plett, who burst into tears on the day he was airlifted out of the West Bank. "When the helicopter carrying the frail old man rose above his ruined compound," Plett reported from Ramallah, "I started to cry." Normal people don't weep for brutal murderers, but Plett made it clear that her empathy for Arafat -- whom she praised as "a symbol of Palestinian unity, steadfastness, and resistance" -- was heartfelt:

"I remember well when the Israelis re-conquered the West Bank more than two years ago, how they drove their tanks and bulldozers into Mr. Arafat's headquarters, trapping him in a few rooms, and throwing a military curtain around Ramallah. I remember how Palestinians admired his refusal to flee under fire. They told me: `Our leader is sharing our pain, we are all under the same siege.' And so was I." Such is the state of journalism at the BBC, whose reporters do not seem to have any trouble reporting, dry-eyed, on the plight of Arafat's victims. (That is, when they mention them -- which Plett's teary bon voyage to Arafat did not.)

And what about those victims? Why were they scarcely remembered in this Arafat death watch?

How is it possible to reflect on Arafat's most enduring legacy -- the rise of modern terrorism -- without recalling the legions of men, women, and children whose lives he and his followers destroyed? If Osama bin Laden were on his deathbed, would we neglect to mention all those he murdered on 9/11?

It would take an encyclopedia to catalog all of the evil Arafat committed. But that is no excuse for not trying to recall at least some of it.

Perhaps his signal contribution to the practice of political terror was the introduction of warfare against children. On one black date in May 1974, three PLO terrorists slipped from Lebanon into the northern Israeli town of Ma'alot. They murdered two parents and a child whom they found at home, then seized a local school, taking more than 100 boys and girls hostage and threatening to kill them unless a number of imprisoned terrorists were released. When Israeli troops attempted a rescue, the terrorists exploded hand grenades and opened fire on the students. By the time the horror ended, 25 people were dead; 21 of them were children.

Thirty years later, no one speaks of Ma'alot anymore. The dead children have been forgotten. Everyone knows Arafat's name, but who ever recalls the names of his victims?

So let us recall them: Ilana Turgeman. Rachel Aputa. Yocheved Mazoz. Sarah Ben-Shim'on. Yona Sabag. Yafa Cohen. Shoshana Cohen. Michal Sitrok. Malka Amrosy. Aviva Saada. Yocheved Diyi. Yaakov Levi. Yaakov Kabla. Rina Cohen. Ilana Ne'eman. Sarah Madar. Tamar Dahan. Sarah Soper. Lili Morad. David Madar. Yehudit Madar. The 21 dead children of Ma'alot -- 21 of the thousands of who died at Arafat's command.

Jeff Jacoby's e-mail address isjacoby@globe.com.


© Copyright 2006 Globe Newspaper Company.


Kirjoittanut
Jeff Jacoby

 

Yhteistyössä