Kaduttaako vanhemmuus?

Hei!

Olen freelance-toimittaja Helsingistä ja kirjoitan parhaillaan juttua vanhemmista jotka eivät ole täysin tyytyväisiä vanhemmuuteen. Haluaisin siis tietää, tuntuuko teistä vanhemmuus ikinä liian raskaalta.

Kaduttaako vanhemmuus ikinä? Miksi?

Voiko vihata vanhemmuutta, vaikka rakastaa lastaan?

Mikä ratkaisuksi, jos huomaa tällaisia tunteita?

Ovatko ihmiset, jotka ovat tyytymättömiä vanhemmuuteen, masentuneita?

Mietitkö ikinä (haikaillen), millaista elämä olisi ilman lasta, vaikka olet tyytyväinen vanhemmuuteen?

Kuinka suuri on yhteiskunnan paine hankkia lapsi?

Tämä on aihe josta on keskusteltu viime aikoina esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Mielestäni tämä on tärkeä aihe, josta ei keskustella niin avoimesti kuin pitäisi. Varsinkin kun ottaa huomioon, että päätös saada lapsi on yksi isoimmista päätöksistä mitä voi tehdä.

Näitä kysymyksiä voi pohtia tällä palstalla. Etsin toki myös haastateltavia, joten mikäli olisit valmis siihen, ota yhteyttä! Haastattelut voi suorittaa anonyymisti tai ei, puhelimitse tai paikan päällä.



Kiitos,

Björn Udd

bjorn.udd@gmail.com

045 631 1927

 

eli vain jos on tyytymätön niin saa vastata? Yhteiskunta painostaa mielestäni enemmänkin olemaan hankkimatta lapsia. Vanhemmuuteen olen kyllä ollut tyytyväinen

 

eli vain jos on tyytymätön niin saa vastata? Yhteiskunta painostaa mielestäni enemmänkin olemaan hankkimatta lapsia. Vanhemmuuteen olen kyllä ollut tyytyväinen

Tietenkin saa vastata vaikka olisikin täysin tyytyväinen vanhemmuuteen. Millä tavalla yhteiskunta painostaa olemaan hankkimatta lapsia?

 

Tällainen keskustelu tuntuu olevan nyt jotenkin yhteiskunnassa pinnalla ja tuntuu melkein siltä että vanhemmuuttaan pitäisi katua. Ei, en kadu lapsiani, ikinä. Välillä harmittaa se, etten onnistu olemaan vanhempana niin hyvä kuin he ansaitsisivat. Onneksi lapset kasvattavat vanhempiaan.

Joskus kadun sitä, että tuntuu etten pysty repeämään kaikkeen siihen mihin pitäisi ja välillä tärkeimmät meinaa joutuu kärsijöiksi. Yhteiskunta ja työelämä kohdistaa pienten lasten vanhempiin kohtuuttomia paineita. Varsinkin jos sattuu olemaan työelämässä yhtään korkeammassa asemassa.

 

En kadu lastani ja vanhemmuutta. En,vaikka vuodet on olleet rankkojakin. Lapsiperheiden asema on toinen juttu.

 

Kaduttaako vanhemmuus ikinä? Miksi?

Vanhemmuus ei ole koskaan kaduttanut. Ainoastaan välillä tulee tunteita, että vanhemmuutta olisi voinut siirtää myöhemmäksi eli ajankohta kaduttanut. Lapset, kun aika paljon vie itseltä voimia ja aikaa ja muuhun sitten ei tunnu aikaa jäävän. Itsellä tosin kolmenkympin kriisi aika pahana ja tuntuu kuin ei olisi saanut mitään aikaseksi vuosien aikana.

Voiko vihata vanhemmuutta, vaikka rakastaa lastaan?

Voihan sitä vanhemmuutta vihata. Ei se vanhemmuus aina helppoa ole. Itse en vihaa vanhemmuutta ja jos itse voisin päättää niin jäisin vallan koti-isäksi, varsinkin kun kouluttautunut ammattiin, joka ei loppujen lopuksi niin hirveästi kiinnosta.

Ovatko ihmiset, jotka ovat tyytymättömiä vanhemmuuteen, masentuneita?

Uskon, että monet kärsivät masennuksen oireista. Itse välillä epäilen olevani lievästi masentunut, sillai ettei oikeastaan haittaa normaalia elämää ja pääosin olen tyytyväinen elämään, mutta välillä iskee väsymys ja tyhjyyden tunne.

Mietitkö ikinä (haikaillen), millaista elämä olisi ilman lasta, vaikka olet tyytyväinen vanhemmuuteen?

Kyllä haikailen. Mietiskelen kuinka monta omaa projektia olisin saanut valmiiksi, jotka ovat jääneet kesken, kun vapaa-ajan on sitten mieluummin käyttänyt viihteeseen ja nukkumiseen.

Kuinka suuri on yhteiskunnan paine hankkia lapsi?

Itse sanoisin, että nyky-yhteiskunta ei kannusta vanhemmuuteen vaan paine kohdistuu ollemaan hankkimatta lasta.

 

eli vain jos on tyytymätön niin saa vastata? Yhteiskunta painostaa mielestäni enemmänkin olemaan hankkimatta lapsia. Vanhemmuuteen olen kyllä ollut tyytyväinen

Vai että yhteiskunta oikein painostaa olemaan hankkimatta lapsia. Lapsista saa jopa rahaa, lapsilisät, hoitokustannuksista joutuu maksamaan vain neljänneksen, koulut on ilmaisia...

 

Välillä on hetkiä, kun ajattelee elämää ilman lasta ja mitä kaikkea voisi tehdäkään. Mutta samaan aikaan miettii lomia ja viikonloppuja mistä lapsikin nauttii. Jokainen varmasti rakastaa lapsiarkea jos on mahdollisuus välillä pistää lapsi hoitoon tai ottaa sitä irtiottoa arjesta. Musta tämä harmaa arki pilaa kaiken tai vähintään ankeuttaa elämää.

 

Kyllä mä kadun, myönnän sen.

En edes tiedä oikein miksi. Johtuu varmaankin siitä, että sain lapset niin nuorena.. Oli joku pakottava tarve mennä siihen muottiin - naimisiin, lapsia ja ollaan sitten niin onnellisia. Eh.. Ei.

Vanhemmuus on rankkaa, se vie paljon, omaa elämää on hyvin vähän ja .. kaikki on vaan tuhannesti vaikeampaa.

Jos saisin päättää, tekisin lapset vasta myöhemmin, jos ollenkaan. Ei sillä ettenkö rakastaisi lapsiani, mutta musta tuntuu, että mulla olisi ollut paljon enemmän tarjottavaa 10 vuoden päästä, kuin nyt, opiskeluiden, töiden ja kaiken maailman juttujen lomassa.

 

eli vain jos on tyytymätön niin saa vastata? Yhteiskunta painostaa mielestäni enemmänkin olemaan hankkimatta lapsia. Vanhemmuuteen olen kyllä ollut tyytyväinen

Meinasin kirjoittaa samaa. Nykyään naiselle ei ole sopivaa missään iässä tulla raskaaksi ja jäädä edes hetkeksikään kotiin lapsen kanssa. Toisaalta kyllä sitten syyllistetään, kun ei tuoteta tarpeeksi uusia veronmaksajia.

 

Itse en ole katunut ikinä lapsen saamista. En ikinä edes väsyneimpinä vauvavuosina. Johtuu varmaan ainakin osittain siitä, että lasta tehtiin kuusi vuotta, ja jäi yrityksistä huolimatta ainokaiseksi.
Toisaalta sain myös lapsen 35-vuotiaana, joten oli jo kerennyt menemään ja tekemään ihan tarpeeksi ilman lastakin.

 

Meinasin kirjoittaa samaa. Nykyään naiselle ei ole sopivaa missään iässä tulla raskaaksi ja jäädä edes hetkeksikään kotiin lapsen kanssa. Toisaalta kyllä sitten syyllistetään, kun ei tuoteta tarpeeksi uusia veronmaksajia.

Jääkö joku tosiaan ilman äitiyslomaa ja vanhempainvapaata Suomessa???

Ihan uutta "tietoa" minulle. Olen onneksi niitä joilla on ollut mahdollisuus hoitaa lapsia kotona 9kk ja sen jälkeen vielä hoitovapaallakin olen saanut rahaa joka kk kunnes lapset ovat olleet 3v.

Tosi jännä että jossain päin Suomea? tämä ei toimikaan.

 

Katsoin jonkun ohjelman, jossa joku nainen vöitti juuri tuon yhteiskunnan paineen olevan merkittävä syy hankkia lapsia. Itse en usko tähän. Tottakai suku ja ympäristö usein automaattisesti olettaa parin hankkivan lapsia, mutta nykyään ihmiset elävät melko lailla oman mielen mukaan, eivätkä toteuta vanhempiensa ja yhteiskunnan odotuksia... ainakaan siinä määrin kuin ennen.
Tämä näkyy myös esim avoliittojen määrässä, kun ei enää yhteiskunnan ja suvun painostuksesta ole pakko mennä naimisiin, vaan voi elää "susiparina".

 

Jääkö joku tosiaan ilman äitiyslomaa ja vanhempainvapaata Suomessa???

Ihan uutta "tietoa" minulle. Olen onneksi niitä joilla on ollut mahdollisuus hoitaa lapsia kotona 9kk ja sen jälkeen vielä hoitovapaallakin olen saanut rahaa joka kk kunnes lapset ovat olleet 3v.

Tosi jännä että jossain päin Suomea? tämä ei toimikaan.

Osaatko lukea ollenkaan vai suollatko vain sokkona omia, negatiivisia säksätyksiäsi?

 

Osaatko lukea ollenkaan vai suollatko vain sokkona omia, negatiivisia säksätyksiäsi?

Kirjoitit näin:

Nykyään naiselle ei ole sopivaa missään iässä tulla raskaaksi ja jäädä edes hetkeksikään kotiin lapsen kanssa.

Kysyn nyt sitten että miten niin?

 

Kirjoitit näin:

Nykyään naiselle ei ole sopivaa missään iässä tulla raskaaksi ja jäädä edes hetkeksikään kotiin lapsen kanssa.

Kysyn nyt sitten että miten niin?

Niin, ymmärrätkö mitä tuo tarkoittaa? Pitäisikö sinun mennä johonkin luetunymmärtämisen kurssille?
En kirjoittanut, etteikö äitiyslomalle saisi jäädä. Kirjoitin, että ei ole sopivaa ikää. Joko on liian nuori, pitäisi opiskellla, hankkia työpaikka. Ja heti ei uudesta paikasta ole soveliasta jäädä pois äitiyslomalle ja uraa pitäisi rakentaa jne. Ja sitten yhtäkkiä ollaankin jo liian vanhoja ensisynnyttäjiksi ja toisaalta juuri ura parhaimmillaan, joten jos jää pois töistä, tippuu kelkasta ja vanhempana on vaikea päästä töihin, kun mielummin palkataan nuoria jne jne

 

Niin, ymmärrätkö mitä tuo tarkoittaa? Pitäisikö sinun mennä johonkin luetunymmärtämisen kurssille?
En kirjoittanut, etteikö äitiyslomalle saisi jäädä. Kirjoitin, että ei ole sopivaa ikää. Joko on liian nuori, pitäisi opiskellla, hankkia työpaikka. Ja heti ei uudesta paikasta ole soveliasta jäädä pois äitiyslomalle ja uraa pitäisi rakentaa jne. Ja sitten yhtäkkiä ollaankin jo liian vanhoja ensisynnyttäjiksi ja toisaalta juuri ura parhaimmillaan, joten jos jää pois töistä, tippuu kelkasta ja vanhempana on vaikea päästä töihin, kun mielummin palkataan nuoria jne jne

Olet kehitelyt pääsi sisällä ongelmia, jotka ei liity todellisuuteen mitenkään.

 

Ei ole kyllä hetkeäkään kaduttanut.

 

Olet kehitelyt pääsi sisällä ongelmia, jotka ei liity todellisuuteen mitenkään.

Mikä sinun ongelmasi on?
Onko paha olla? Vituttaako kurja elämä?
Mitä jos yrittäisit purkaa ongelmasi vaikka liikuntaan toisten ihmisten sijaan.

 

Kyllä nykysuuntaus on se että lastentekoa ei mitenkään yhteiskunnan puolesta arvosteta tai siihen kannusteta. Koulutus on ilmainen, toistaiseksi, tosin opetuksen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä kun opettajien resurssit on viety.

Lapsilisät vau, saat yhdestä lapsesta 100€ lapsilisän, kulut kasvaa min. x 3.

Äitiyslomalla saa rahaa, JOS sulla on ollut työpaikka. Muuten äitiysraha ei ole kovin kummoinen. Äitiysloma kestää 9 kk, se on kärpäsen kakka siitä koko lapsuusajasta.

Hoitovapaaseen on oikeus kunnes lapsi täyttää 3 v, rahallinen tuki on pikemminkin yhteiskunnan oma säästö, pääsääntöisesti tulee halvemmaksi pitää se äiti kotona kuin maksaa sen mukuloiden hoito kunnallisessa hoitopaikassa (joojoo, yhden lapsen ylilääkäriäidit erikseen).

Lapsiperheitä inhotaan, juuri kaikenlaisten kuviteltujen hirmuisten tukien vuoksi. Sitä ei oteta huomioon ollenkaan kuin helvetisti se maksaa kasvattaa yksi lapsi.

Lapsiperheitä ei haluta nähdä missään, Suomi on todella lapsivastainen maa. Bussissa,raflassa, hotellissa, kaupassa.. you name it, aina lapsiperheet saa loskaa niskaan.

Työelämässä lapselliset on aina riesa. On sitten kyse lomista, sairaslomista, perhevapaista, mistä vaan. Vaikka usein koviten duunia painaa se huonon omantunnon omaava, hiljainen, vaatimaton, kolmen lapsen äiti pienellä palkalla.

Naisia ei haluta palkata vakitöihin, miesten työnantajat pistää kunnolla kapuloita rattaisiin jos mies ja nainen koittavat yhdessä yhdistää perhe- ja työelämän omalle perheelle sopivalla tavalla ( evätään ylennyksiä, aletaan kikkailla kesälomilla esim ei saa pitää putkeen tai tiettynä aikana yhtäkkiä, uhkaillaan yt:llä yms).

Mitä tulee sukulaisiin, ekaa lasta odotetaan innolla, tokaa pidetään "vakiona", kolmannen jälkeen aletaan kysellä ootteko kuullut ehkäisystä ja nelosen jälkeen aletaan pitää lestana.

MUTTA, en silti kadu vanhemmuutta. Mutta kyllä meidän yhteiskunnassa vallitsee iso asennevamma.

 

Olet kehitelyt pääsi sisällä ongelmia, jotka ei liity todellisuuteen mitenkään.

Mulla on kyllä monessakin työhaastattelussa kyselty lasten hankkimisajankohtaa. Nyt kun on lapsi niin sitä ei enää kysytä, mutta vihjailaan onko lapsiluku täynnä.

 

Mikä sinun ongelmasi on?
Onko paha olla? Vituttaako kurja elämä?
Mitä jos yrittäisit purkaa ongelmasi vaikka liikuntaan toisten ihmisten sijaan.

Avauduit kuinka koskaan ei ole oikeaa aikaa tehdä lasta ja kuinka yhteiskunta kannustaa lapsettomuuteen..

Sinua vitutti, ja nyt vituttaa näköjään vielä rankemmin . Koita kestää!

 

Kyllä nykysuuntaus on se että lastentekoa ei mitenkään yhteiskunnan puolesta arvosteta tai siihen kannusteta. Koulutus on ilmainen, toistaiseksi, tosin opetuksen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä kun opettajien resurssit on viety.

Lapsilisät vau, saat yhdestä lapsesta 100€ lapsilisän, kulut kasvaa min. x 3.

Äitiyslomalla saa rahaa, JOS sulla on ollut työpaikka. Muuten äitiysraha ei ole kovin kummoinen. Äitiysloma kestää 9 kk, se on kärpäsen kakka siitä koko lapsuusajasta.

Hoitovapaaseen on oikeus kunnes lapsi täyttää 3 v, rahallinen tuki on pikemminkin yhteiskunnan oma säästö, pääsääntöisesti tulee halvemmaksi pitää se äiti kotona kuin maksaa sen mukuloiden hoito kunnallisessa hoitopaikassa (joojoo, yhden lapsen ylilääkäriäidit erikseen).

Lapsiperheitä inhotaan, juuri kaikenlaisten kuviteltujen hirmuisten tukien vuoksi. Sitä ei oteta huomioon ollenkaan kuin helvetisti se maksaa kasvattaa yksi lapsi.

Lapsiperheitä ei haluta nähdä missään, Suomi on todella lapsivastainen maa. Bussissa,raflassa, hotellissa, kaupassa.. you name it, aina lapsiperheet saa loskaa niskaan.

Työelämässä lapselliset on aina riesa. On sitten kyse lomista, sairaslomista, perhevapaista, mistä vaan. Vaikka usein koviten duunia painaa se huonon omantunnon omaava, hiljainen, vaatimaton, kolmen lapsen äiti pienellä palkalla.

Naisia ei haluta palkata vakitöihin, miesten työnantajat pistää kunnolla kapuloita rattaisiin jos mies ja nainen koittavat yhdessä yhdistää perhe- ja työelämän omalle perheelle sopivalla tavalla ( evätään ylennyksiä, aletaan kikkailla kesälomilla esim ei saa pitää putkeen tai tiettynä aikana yhtäkkiä, uhkaillaan yt:llä yms).

Mitä tulee sukulaisiin, ekaa lasta odotetaan innolla, tokaa pidetään "vakiona", kolmannen jälkeen aletaan kysellä ootteko kuullut ehkäisystä ja nelosen jälkeen aletaan pitää lestana.

MUTTA, en silti kadu vanhemmuutta. Mutta kyllä meidän yhteiskunnassa vallitsee iso asennevamma.

Hyvin kirjoitettu. Juuri näin.

 

Kyllä nykysuuntaus on se että lastentekoa ei mitenkään yhteiskunnan puolesta arvosteta tai siihen kannusteta. Koulutus on ilmainen, toistaiseksi, tosin opetuksen laatu on laskenut kuin lehmänhäntä kun opettajien resurssit on viety.

Lapsilisät vau, saat yhdestä lapsesta 100€ lapsilisän, kulut kasvaa min. x 3.

Äitiyslomalla saa rahaa, JOS sulla on ollut työpaikka. Muuten äitiysraha ei ole kovin kummoinen. Äitiysloma kestää 9 kk, se on kärpäsen kakka siitä koko lapsuusajasta.

Hoitovapaaseen on oikeus kunnes lapsi täyttää 3 v, rahallinen tuki on pikemminkin yhteiskunnan oma säästö, pääsääntöisesti tulee halvemmaksi pitää se äiti kotona kuin maksaa sen mukuloiden hoito kunnallisessa hoitopaikassa (joojoo, yhden lapsen ylilääkäriäidit erikseen).

Lapsiperheitä inhotaan, juuri kaikenlaisten kuviteltujen hirmuisten tukien vuoksi. Sitä ei oteta huomioon ollenkaan kuin helvetisti se maksaa kasvattaa yksi lapsi.

Lapsiperheitä ei haluta nähdä missään, Suomi on todella lapsivastainen maa. Bussissa,raflassa, hotellissa, kaupassa.. you name it, aina lapsiperheet saa loskaa niskaan.

Työelämässä lapselliset on aina riesa. On sitten kyse lomista, sairaslomista, perhevapaista, mistä vaan. Vaikka usein koviten duunia painaa se huonon omantunnon omaava, hiljainen, vaatimaton, kolmen lapsen äiti pienellä palkalla.

Naisia ei haluta palkata vakitöihin, miesten työnantajat pistää kunnolla kapuloita rattaisiin jos mies ja nainen koittavat yhdessä yhdistää perhe- ja työelämän omalle perheelle sopivalla tavalla ( evätään ylennyksiä, aletaan kikkailla kesälomilla esim ei saa pitää putkeen tai tiettynä aikana yhtäkkiä, uhkaillaan yt:llä yms).

Mitä tulee sukulaisiin, ekaa lasta odotetaan innolla, tokaa pidetään "vakiona", kolmannen jälkeen aletaan kysellä ootteko kuullut ehkäisystä ja nelosen jälkeen aletaan pitää lestana.

MUTTA, en silti kadu vanhemmuutta. Mutta kyllä meidän yhteiskunnassa vallitsee iso asennevamma.

Että jotkut kehtaavatkin valittaa kun joutuvat pistämään omiakin pennosiaan omien lastensa menoihin. Uskomatonta!

 

Jääkö joku tosiaan ilman äitiyslomaa ja vanhempainvapaata Suomessa???

Ihan uutta "tietoa" minulle. Olen onneksi niitä joilla on ollut mahdollisuus hoitaa lapsia kotona 9kk ja sen jälkeen vielä hoitovapaallakin olen saanut rahaa joka kk kunnes lapset ovat olleet 3v.

Tosi jännä että jossain päin Suomea? tämä ei toimikaan.

Niin. Kaupan kassa tai jonkun muun suorittavan työntekijä voi olla huoletta poissa sen kolme vuotta. Testaapa samaa jos olet asiantuntijatyössä tm. Ei vaan onnistu.