Keskenmenon jälkeen plussaanneet!

Mulle puskee tämän toisen odotuksessa kaikki vaivat nyt reilusti aiemmin, kun esikoisen kanssa. Alaselkä ja lantion seutu kipuilee jo nyt melko pienestäkin rasituksesta ja pakarassa tuntuu monesti samalla iskiastyyppistä kipua. Maha "väsyy" myös kohtuu helposti ja toisinaan jo supisteleekin. Siitäpä olenkin saanut syyn siirtyä murehtimaan mahdollista ennenaikaisuutta keskenmenon sijaan. Taitaa olla yhtä murehtimista koko raskaus..:cautious:

Mutta sen verran iloakin, että noin viikon verran olen nyt tuntenut liikkeitä! :love: muutaman kerran päivään niitä nyt tuntuu ja hentoisia ovat vielä, mutta kyllä ne kummasti helpottaa oloa.

Annenna 16+0
 
Viimeksi muokattu:
Mitä piinamiinalle ja Bettinahlle kuuluu? Ei taida olla enää kauan laskettuun aikaan, tai ainakaan täysiaikaisuuden rajaan? :)
Kuukausi jäljellä h-hetkeen! Olin reilun kuukauden melkein koko ajan pakkolevossa ennenaikaisen synnytyksen vaaran vuoksi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että supistukset helpottavat hetkeksi. Olen jopa pystynyt käymään silloin tällöin yläkerrassa. Patjat alakerran pikkuhuoneessa alkaa tuntua jo tyhmältä, retkifiilis loppui joulun jälkeen eli n. 3-4 viikon jälkeen.

Tyttö liikkuu paljon ja maha kasvaa hyvää tahtia. Painoa on tullut varmaan n. 7 kg. Supistuksia lukuunottamatta mie voin tosi hyvin. Odotan innoissani, että sektion jälkeen saan taas liikkua oman vointini mukaan. Nyt tarvitsee ottaa kuitenkin koko ajan huomioon tuo pieni ihminen joka käänteessä.

Vauvan sänky on jo valmiina ja ekat vaatteet on jo valmiina ja pestyinä. Vaippanäytteitä olen tilannut jo varastoon.

Jos teille muuten tarjotaan neuvolasta perheohjaajan tms. kotikäyntiä, niin ottakaa se ihmeessä vastaan. Tosi hyvää valmennusta esikoista odottaville. Pohditaan mm. arjen muuttumista ja järjestelyjä vauva-aikana.

Piinamiina ja pulla 35+2
 
  • Tykkää
Reactions: KevätTähti
Iiks.. Mulla on tänään se varhaisultra klo 14.30 ja oon ihan paniikissa, entä jos ei näykkään mitään... Tänään siis 6+5 mut luonto ei antanut periks odottaa ens viikkoon et ois ollut 7+... Joten toivottavasti ei tuu hukka reissu. Itseäni yritän tsempata eroilla mitä oli keskenmenneessä raskaudessa ja tässä. Tässä oireita paljon enemmän eikä mitään epämääräisen aikaisin tehtyjä plussa testejä yms.....
 
Iiks.. Mulla on tänään se varhaisultra klo 14.30 ja oon ihan paniikissa, entä jos ei näykkään mitään... Tänään siis 6+5 mut luonto ei antanut periks odottaa ens viikkoon et ois ollut 7+... Joten toivottavasti ei tuu hukka reissu. Itseäni yritän tsempata eroilla mitä oli keskenmenneessä raskaudessa ja tässä. Tässä oireita paljon enemmän eikä mitään epämääräisen aikaisin tehtyjä plussa testejä yms.....
Tsemppiä! Vahvat oireet lupaavat hyvää. (y)
 
Haavekesä tsemppiä ultraan! Mulla vahvemmat oireet oli hyvä merkki (nyt toistaiseksi ainakin). :)

Sain eilen reseptin Primperaniin, kun toi oksentelu on välillä aika hurjaa. Toissapäivänä oksensin taas 04-23 välillä aivan kaiken n. 30-60 min välein hereillä ollessa. Neuvolassakin kävin kaksi kertaa oksentamassa. Tää viikko siis mennyt saikulla. Eilinen ja tämä päivä on menneet kuitenkin rauhallisemmissa merkeissä onneksi! Taitaa olla mulla tuo nukkuminen paras lääke. 8+4 menossa, ensi viikolla voisin käydä uudestaan ultrassa.
 
Haavekesä tsemppiä ultraan! Mulla vahvemmat oireet oli hyvä merkki (nyt toistaiseksi ainakin). :)

Sain eilen reseptin Primperaniin, kun toi oksentelu on välillä aika hurjaa. Toissapäivänä oksensin taas 04-23 välillä aivan kaiken n. 30-60 min välein hereillä ollessa. Neuvolassakin kävin kaksi kertaa oksentamassa. Tää viikko siis mennyt saikulla. Eilinen ja tämä päivä on menneet kuitenkin rauhallisemmissa merkeissä onneksi! Taitaa olla mulla tuo nukkuminen paras lääke. 8+4 menossa, ensi viikolla voisin käydä uudestaan ultrassa.
Tsemppiä! Olen itsekin sairaslomalla ollut tämän viikon kehnon olon takia. Saa nähdä, kykeneekö ensi viikolla jo töihin. Nyt olen kaksi viikkoa pelkästään vaan makoillut kotona. Viikkoja 7+2. Olisi kiva päästä käymään vielä ultrassa tässä jossain vaiheessa uudestaan, että näkisi, onko pikkuinen vielä elossa.. Yksityiselle en enää raaski mennä.
 
Iiks.. Mulla on tänään se varhaisultra klo 14.30 ja oon ihan paniikissa, entä jos ei näykkään mitään... Tänään siis 6+5 mut luonto ei antanut periks odottaa ens viikkoon et ois ollut 7+... Joten toivottavasti ei tuu hukka reissu. Itseäni yritän tsempata eroilla mitä oli keskenmenneessä raskaudessa ja tässä. Tässä oireita paljon enemmän eikä mitään epämääräisen aikaisin tehtyjä plussa testejä yms.....
Tsemppiä ultraan :)
 
Jee syke ja katkarapu löytyi :love: Ainakin siis toistaiseksi raskaana ollaan. Ja viikot oli tasan 6+5 niinkuin pitääkin. Jännää oli kyllä kuulla syke vaikka olikin epämääräinen möykky vielä.
Onnea ihanista uutisista! Mää en kuullut sykettä. Sitä ei kuulunut, mutta näkyi kyllä. Oli 170 syke ja yhden päivän heitto omiin laskelmiin.
 
  • Tykkää
Reactions: Haavekesä
Heippa pitkästä aikaa ja onnea hyvistä ultrakuulumisista! :) Miulla olo on alaselkä- ja iskiaskipuja lukuunottamatta vielä loistava. Kivutkin vaivaa vain jos istuu tai makaa liian kauan sekä öisin, jos pitää lähteä käymään vessassa tai vaihtaa sängyssä nukkuma-asentoa. Paino on onneksi noussut vasta noin 2kg, eli selkäsäryt voisi olla pahemmatkin, jos painoa olisi reippaammin tullut. Oon ollu koko joululoman hoitoalan hommissa vanhainkodissa, eli nostelua on päivittäin, ja paljon, joka sekään ei varmasti ainakaan helpota selkäkipuihin. :D

Tänään haen postista äitiyspakkauksen, parin viikon päästä on neuvolalääkäri + ultra sekä kuukauden päästä neuvolakäynti, synnytytys- ja imetysvalmennus + ultra. Muutaman viikon kuluttua alkaa täälläkin jo viimeinen raskauskolmannes. Nyt tuntuu, että aika on menny ihan älyttömän nopeasti, vaikka onhan siihen laskettuun aikaankin vielä matkaa...

Minttumar & poitsu rv 24+5 :love:
 
Onnea ihanista uutisista! Mää en kuullut sykettä. Sitä ei kuulunut, mutta näkyi kyllä. Oli 170 syke ja yhden päivän heitto omiin laskelmiin.
Siis mun mielestä lääkäri sanoi mulle että syke 117 ja hyvä ja tasainen ja kuului siis ihan ääni ja se on mulla dvd:llä . mut voiko olla noin iso ero meidän sikiöiden sykkeellä? no menin sit Googlettaa ja jostain löysin tiedon että näillä varhaisilla viikoilla olis 115-120 ja myöhemmin pomppaa 150-170. mut nyt alkoi huolettaa, vaikka lääkäri ei kyllä ollut huolissaan ja vanha naistentautien ja synnytyslääkäri hän oli ja varmasti luotettava . mitä muiden varhaisultra sykkeet on ollut ja mitkä viikot?
 
Siis mun mielestä lääkäri sanoi mulle että syke 117 ja hyvä ja tasainen ja kuului siis ihan ääni ja se on mulla dvd:llä . mut voiko olla noin iso ero meidän sikiöiden sykkeellä? no menin sit Googlettaa ja jostain löysin tiedon että näillä varhaisilla viikoilla olis 115-120 ja myöhemmin pomppaa 150-170. mut nyt alkoi huolettaa, vaikka lääkäri ei kyllä ollut huolissaan ja vanha naistentautien ja synnytyslääkäri hän oli ja varmasti luotettava . mitä muiden varhaisultra sykkeet on ollut ja mitkä viikot?
Tarkistin vielä kanta.fi, että lääkäri oli kirjoittanut, että 170 on syke. Itekin ihmettelin ja tosiaan ääniä ei kuulunut. Mutta lääkäri sanoi myös, että jos syke on yli 100, niin se on hyvä. Että ei sinulla syytä huoleen! :)
 
Tarkistin vielä kanta.fi, että lääkäri oli kirjoittanut, että 170 on syke. Itekin ihmettelin ja tosiaan ääniä ei kuulunut. Mutta lääkäri sanoi myös, että jos syke on yli 100, niin se on hyvä. Että ei sinulla syytä huoleen! :)
No tästä aiheesta saa nyt paniikin niin helposti (n) Täytyisi nyt koittaa uskoa ja iloita kun siihen aihetta:) Maanantaina soittelen neuvolaan ja varailen ekaa aikaa....
 
No tästä aiheesta saa nyt paniikin niin helposti (n) Täytyisi nyt koittaa uskoa ja iloita kun siihen aihetta:) Maanantaina soittelen neuvolaan ja varailen ekaa aikaa....
Joo. Mää taas sain paniikin siitä, kun niitä ääniä ei kuulunut, vain näkyivät. Että kaikesta sitä voi paniikkia saada. Nyt olen koittanut kuunnella dopplerilla eikä ääniä kuulu. Ultraan en pääse ennen nt-ultraa, joten pitkä odotus edessä. Ei auta kuin toivoa, että sikiöllä olisi kaikki kunnossa.
 
Joo. Mää taas sain paniikin siitä, kun niitä ääniä ei kuulunut, vain näkyivät. Että kaikesta sitä voi paniikkia saada. Nyt olen koittanut kuunnella dopplerilla eikä ääniä kuulu. Ultraan en pääse ennen nt-ultraa, joten pitkä odotus edessä. Ei auta kuin toivoa, että sikiöllä olisi kaikki kunnossa.
Sanos muuta pitkä odotus edessä.... nt-ultraa taidettu vielä myöhäistää siitä mitä oli 2 vuotta sitten. sillon piti mennä 11+ viikolla kuulemma tarkkaa niskaturvotuksen takia ja keskenmenneestä ois ollut vasta 13+ ....
 
Mie taas täältä mahani takaa huutelen. Sen sijaan, että keräisi stressiä, niin voisiko yrittää ajatella niin, että muksulla on kaikki hyvin niin kauan kun toisin todistetaan? Stressihormonit äidin kehossa kuitenkin jossain määrin menee vauvalle asti, joten siinäkin on hyvä syy ottaa rennosti.

Mie opettelin yhen kemiallisen jälkeen panikoidessani tuon ja siitä on ollut kyllä iso apu, kun raskaus ei muuten ole ollut kaikkein helpoin. On ollut kipua ja kremppaa ja pakkolepoa jo 5 viikkoa ennen äitiysloman alkua. Joku miulle sanoikin, että pakko opetella olemaan pelkäämättä ja stressaamatta, koska sikiön kehittyessä ja lapsen kasvaessa ne huolet vain suurenee.

Kaikella todennäköisyydellä teillä on terveet lapsenalut mahoissanne kasvamassa. Pitäkää niistä huolta ja ennen kaikkea itsestänne. Sen parempaa palvelusta lapsellenne ette nyt voi tehdä.

Piinamiina 35+4
 
Ihanaa, että täällä on kaikki ollut varhaisultrassa hyvin :love: Komppaan piinamiinaa, ei kannata huolehtia. Siinähän poistuu jo suurin riski jos tuossa kohtaa ovat olleet oikeankokoisia ja oikeassa paikassa ja sykekin vielä näkynyt :) Mulla on doppler ja sain ekaa kertaa sillä kuuluviin sykkeen vasta 10+ viikolla. Nt-ultra oli myös vasta 13+2 ja olihan se pitkä aika odottaa... Mutta kaikki on hyvin ja vielä kun en tunne liikkeitä niin niitä on dopplerilla aina välillä kiva kuunnella, kun kuuluu vaan kopina ja viuhuminen kun toinen monottaa suoraan laitteeseen :D Täällä ihanan seesteinen ja hyvinvoiva keskiraskaus, olo on ihan loistava flunssasta huolimatta, mikä onneksi on jo loppumassa. Jospa ensi viikolla pääsisi jo taas jumppailemaan :) Rakenneultraa odotellessa, vielä 3 viikkoa ja 5 päivää, jännittää kumpi siellä on :rolleyes:

Armadillo 17+0
 
Mä varoisin myös yhtään syyllistämästä siitä, että stressaa tai huolettaa. Se stressi tai huoli ei ole oma valinta, ja se tunne on olemassa vaikka sen yrittäisi peittää.

Monesti päinvastoin niistä tunteista rehellisesti puhuminen (peittelyn sijaan) helpottaa oloa ja rauhoittaa - mistä ollaan kaikki samaa mieltä, että se on vauvan parhaaksi.
 
Terveisiä täältä sängyn pohjalta. Täällä on tullu makoiltua jo kaksi viikkoa ja aina vaan jatkuu. Olen ollut jo viikon sairaslomalla ja nyt joudun pyytää lisää. Kaamea olo on 24/7. Mielialaankin jo vaikuttaa. Tänään tuli sellainen olo, että tämä kurja alkuraskaus ei lopu ikinä! Mutta teidän juttuja lukiessa tulee toiveikas olo, että ehkä tämä sittenkin joskus vielä helpottaa.. Keskenmenon pelkoa on ja sille en tosiaan mitään mahda. Ultraankin pääsee seuraavan kerran vasta helmikuussa nt-ultraan. Aika menee toosi hitaasti.. Nauttikaa muut energisestä keskiraskaudesta ja voimia loppuraskaudessa niille, jotka on siinä vaiheessa. :)
 
Itsekin olen sitä mieltä että ne pelot on jotain sellaista jousta ei niin vaan eroon pääse.

Itsellä kolme menetystä takana ennen tätä raskautta ja suoraan sanoen alkuraskaus oli todella rankkaa aikaa. Päällimmäinen pelko ei ollut edes se että menetän tämänkin vaan eniten pelkäsin lapsettomaksi jäämistä.

Itse päätin myös tehdä kaikkeni jotta jotenkin sen järjen säilyttäisin. Tein hyvin selvät rajat läheisille, puhuin tiettyjen ihmisten kanssa paljonkin peloista ja ilmoitin etten halua kuunnella vielä mitään "sitten kun vauva syntyy" juttuja. Ne jutut aiheutti vaan suunnatonta ahdistusta koska itse olin niin varma että vauva ei elävänä synny. En myöskään kertonut (enkä kerro vieläkään) yhdestäkään ultrasta kenellekään etukäteen, koska tiesin etten kestä mitään "jännittääkö" tai "miten meni" kyselyjä. Hakeuduin myös neuvolapsykologin puheille, täällä ainakin sai ajan ihan vaan pyytämällä.

Näiden kaikkien asioiden lisäksi kuitenkin paras apu taisi olla ajan kuluminen, kasvava vatsa ja vahvistuvat liikkeet.

En aio sanoa kenellekään että hyvin se varmasti menee tai lopeta murehtiminen. Sen sijaan, älkää jääkö yksin, kuunnelkaa itseänne ja hakekaa sellaista apua jonka koette itseänne helpottavan.

Cattibrie ja Topi-Tuulikki 20+5
 

Yhteistyössä