Keskeytynyt keskenmeno rv 13+3

Täällä ollaan ihan järkyttyneissä ja surullisissa tunnelmissa. Eilen oli nt-ultra jossa täytenä yllätyksenä oli, että sikiön sydänääniä ei kuulunut, pieni oli kuollut viikolla 11+3. Mitään merkkejä ei keskenmenosta ollut, ei kipuja ei vuotoja. Alkuraskauden ultrassa rv 7+3 oli normaalin kokoinen alkio jolla sydän löi voimakkaasti. Aivan hirveä pettymys ja suru. Meillä on takana kohta neljä vuotta lapsettomuutta ja vihdoin IVF-hoidon toinen pakastealkion siirto toi toivotun tuloksen. Alkuraskaus meni epävarmuudessa vaikka oireita olikin. 12 rv:n jälkeen helpotti, piti olla keskenmenoriskin jo ohi ja ehdin iloita raskaudesta ja haaveilla loppukesän vauvasta kainalossa. :'( raskausoireet loppuivat viikko sitten mutta ajattelin että se kuuluu asiaan kun 12 vkoa oli täynnä.
En tiedä mistä saadaan voimia lähteä uudelle IVF-hoitokierrokselle, tämä kun oli viimeinen alkio pakkasessa joka vihdoin tarrasi kiinni.
Olen yrittänyt ajatella että vauva oli pahasti viallinen, vammainen tai sairas koska lääkäri sanoi että näillä viikoilla keskeytyneissä on yleensä joku kromosomihäiriö. Mutta ei se surua helpota. Ei tässä voi kun itkeä pettymys ja suru pois ja yrittää sitten suunnata tulevaisuuteen.
Sai tänään suun kautta tyhjennyslääkkeen ja torstaina menen gynen polille saamaan cytotecit (vaimitänenytoli) Toivotaan, että kohtu tyhjenee nopeasti eikä tule komplikaatioita...
Voimia kaikille saman kokeneille!!!!!

 

osanottoni suureen suruunne :hug: :flower:

 

Voimia! :hug:

 

:hug: :hug: :hug: . Tiedän mitä käyt läpi, itse olin juuri sunnuntaina sairaalassa ottamassa sytoteccejä ja nyt oon kotona vuotoineni :attn: . Sulla tosin raskaus oli paljon pitemmällä kuin mulla :hug: :hug: :'( :hug: Voimia!

 

:hug: :hug: :hug: Otan osaa suureen suruunne :'( . Mulle on tehty tyhjennys viikolla 12. Lääkäri mietti silloin, että kaavitaanko vai tehdäänkö lääkkeillä. Noilla viikoilla kun alkaa jo olla epävarmaa, tyhjentyykö lääkkeillä. Varaudu siis siihen, että voi mennä lopulta kaavintaan. Voimia surkeaan päivään :hug:

Voi olla, että, kun toivut ensijärkytyksestä, niin haluatkin vielä yrittää. Mulle ainakin kävi niin kahdessa viimeisessä kerrassa.

 

PIRPANA: oon tosi pahoillani ja otan osaa suureen suruunne...tiedän sydämestäni miltä sinusta tuntuu. Meillä myös lapsettomuustausta ja useita km:ja, viimeisin tapahtui pari vuotta sitten rv 16. Kuitenkin meille kaiken murheen jälkeen on suotu kaksi ihanaa lasta. Paljon tsemppiä ja jaksamista. :hug:

 

Kiitos kaikille myötäelämisestä! Menen huomenna gynen polille ja tyhjennys pelottaa ihan hirveästi. Olen lukenut kauhukertomuksia täältä netistä miten monella on mennyt lääkkeellinen perseelleen ja ollut ihan kauhea kokemus. Oon ihan pelostä jäykkänä täällä. Mietin pitäskö vaatia kaavintaa psyykkisistä syistä. En tiedä miten selviän niistä kivuista ja epävarmuudesta jos joutuu viikkotolkulla vuotamaan ja pelkäämään onko kaikki tullut ulos.
Soitin yksityiselle klinikalle missä ollaan oltu hoidossa ja pyysin lääkäriä soittamaan. Saan ainakin faktatietoa toimenpiteistä miten ne normaalisti menevät ja tiedän sitten vaatia hoitoa jos tarvii. Eniten pelottaa se että ne laittavat kotiin keksen kaiken ja sitten kotona saa olla turvattomana kivuissa ja vuodoissa. :'(

 

Kamalasti voimia sinne! :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

 

Voimia Pirpanalle :hug:
Itse sain kanssa 05/09 nt-ultrassa surullsia uutisia. "Oireeton" keskenmeno rv 11. Sairaalassa sain lääkkeet ja minun kohdallani tyhjennys ei ollut kovinkaan kivulias fyysisesti. Olin omassa huoneessani ja hoitajan sai paikalle kun halusi. Myös kuuntelijaksi. Valitettavasti vuoto ei loppunut, istukanrippeitä kohdunsuulla, ja jouduin lopuksi kaavintaan. Minulle ei missään vaiheessa edes ehdotettu kotona tyhjentämistä. Kohdallani kohtelu ammattimaista ja lohduttavaa. Toivon sinulle parasta!

"Voi pientä, tiedän miltä tuntuu,
pienoista kun ei nähdä saanut, ei koskettaa, ei hoivata.
Mutta sydämmessä säilyy ainiaan pieni rakas lapsi,
jota hetken kantaa sai!"

 

Kiitos kaikille tuestanne! :hug: Täällä pikkuisen helpottuneempi olo. Sain äsken puhelun yksityiseltä gyneltä missä ollaan oltu hoidoissa. Lääkäri selitti minulle juurta jaksaen toimenpiteen ja perusteli tosi hyvin miksi lääkkeellinen on parempi kuin kaavinta.
Jos lähdetään suoraan kaapimaan, kun sikiö on noin iso, voivat vauriot olla suuremmat koska kohdun kaulakanavaa joudutaan "väkivalloin" laajentamaan että saadaan sikiö ulos. Voi tulla kiinnikkeitä tms jotka vaikeuttavat raskaaksi tuloa myöhemmin. Ja jos lääkkeellinen epäonnistuu ja joudutaan kaapimaan niin tilanne on silloin parempi koska paikat ovat enempi auki ja kaavinta on helpompi.
Mua helpotti nämä tiedot. Näillä viikoilla kuulemma tutkimusten mukaan kaavintaan joutuu 10% naisista eli 90%:lla kuitenkin kohtu tyhjenee hyvin. Oli tosi helpottavaa saada kunnollista faktatietoa asiasta tutulta lääkäriltä!
Lääkäri kehotti kuitenkin varautumaan kipuihin ja siihen että tämä rumba voi kestää viikonkin. Kehotti kertomaan polilla, että pelottaa niin osaavat huomioida sen ja tarvittaessa ottavat osastolle seurantaan.
Sovittiin vielä että käyn vuodon lakattua jälkitarkastuksessa ja katsotaan ultralla että kohtu on tyhjetynyt ja samalla tehdään hoitosuunnitelmaa uutta IVF-hoitoa varten. Tämäkin helpotti ja toi pienen valopilkun tulevaisuutta ajatellen.
Oliivitar, kiitos ihanasta runosta! Itkusta ei meinannut tulla loppua kun luin sen. :'(
Se oli kuitenkin niin lohduttavakin. Joku osaa pukea sanoiksi sen miltä minusta tuntuu.
Halaukset sinulle Oliivitar ja pahoittelut myös menetyksestäsi! Toivotaan että sitten kuitenkin kaikki menee hyvin huomenna!
Halauksia kaikille keskenmenon kokeneille!!

 

Hei! tulenpas tähänkin pinoon kertomaan miten eilinen tyhjennys meni!

Elinen lääkkeellinen tyhjennys on onnellisesti ohi! Ihan turhaan pelkäsin koska homma sujui loppujen lopuksi yllättävän hyvin. Menin polille puoli ysiksi ja sain saman tien cytotecit, litalgin ja vielä pahoinvointilääkkeen. Sitten istuskelin odottelemaan että jotain tapahtuu. Kymmen aikaan alkoi alamahalla ja selässä olla menkkamaista kipuilua ja tuli jo pientä punertavaa vuotoa. Sain samantien Tramalin joka helpotti kipua. Kipu tuli aaltoina, ilmeisesti se oli supistelua. Kipu oli kuitenkin siedettävää, lähinnä menkkamaista.
yhdentoista jälkeen alkoi tulla vuotoa ja parin -kolmen tunnin ajan sitä tulikin kuin hanasta vääntämällä. Hyytymiä tuli reilusti myös mutta ei missää vaiheessa huomannut sikiön ulostuloa, en huomannut mitään erityisen isoa klönttiä eikä hyytymien tulo käynyt eiryisen kipeääkään.
Parin tunnin vuotamisen jälkeen (ja varmaan myös Tramalin vaikutuksesta) minua alkoi heikottaa eikä pää oikein pitänyt. Onneksi polilla oli semmoinen vessa missä oli paarit ja makoilin siinä välillä ja välillä istuin pöntöllä. Sitten vuoto alkoi pikkuhiljaaa vähentyä ja kysyin hoitajalta olisiko mahdollista tarkistaa kohdun tilanne ultralla.
Lähdettiin lääkärin huoneeseen ja sillä reissulla alkoi silmissä mustua ja meinasin pyörtyä. Syke oli korkea ja verenpaine matalalla ilmiesesti runsaasta vuotamisesta johtuen. Minut laitettiin paareille ja tippaan sekä otettiin hemoglobiini. Ultrattiin myös ja kohtu oli täysin tyhjentynyt! Helpotti kyllä tosi paljon nähdä ettei kohtuun ollut jäänyt raskausmateriaalia!
Hemoglobiini oli kuitenkin 126 ja toivuin nopeasti tipassa. Pari tuntia sitten seurattiin vielä polilla vointia ja kun jalat kantoivat ja vuoto oli enää vähäistä, pääsin kotiin.
Nyt ei ole enää kipua ja vuoto on kuukautisvuotoon verrattavaa, lähinnä pyttyy pikkuisen holahtaa kun käy vessassa. Side on pysynyt puhtaana.
Nyt pidetään peukkuja että tämä oli tässä eikä komplikaatioita tule! Suosittelen kyllä ehdottomasti tätä lääkkeellistä tyhjennystä kaavinnan sijaan jos on mahdollisuus valita!
Suurimmalla osalla ihmisistä tämä kuitenkin sujuu hyvin eikä kaavintaa tarvita.
Pitää sitten tulla kertomaan jos vielä jotain riekaleita tulee!
Tuntuu että henkisestikin jaksan nyt paremmin! Tsemppiä kaikille!!! :hug:

 

:hug:

 

Otan osaa, ihan kirjaimellisesti! :hug:
Multa löytyi torstaina kanssa sykkeetön sikiö. Vastasi viikkoja 9+ ja viikkoja piti olla kasassa 12 jo.
Kävin alkuraskauden ultrassa 31.12. ja silloin löytyi sikiö ja syke, mutta silloinkin oli jäljessä kehityksestä 5 pvää.
Koko raskauden ajan olen ollut epävarma ja näin ollen se np-ultran löydös ei silleen kovasti järkyttänyt, sanoin terkalle ja ultraavalle lääkärille olevani varma ettei kaikki ole ok. Ja näin se vaan oli.

Minä syytän itseäni kaikesta. Putosin katolta 25.11. ja sen jälkeen olen käynyt useissa rtg-kuvissa, suojausta on käytetty, mutta kun mulla tuo pohjeluu katkesi ja nivelsiteissä on ihan selvä tulehdus. Ja myös 2 lannenikamaa murtui, niin sielläkin varmasti tulehdustiloja on.

Ylihuomenna menen kaavintaan ja toivon, että saisivat sikiön talteen ja tutkittavaksi. Minun on vaan pakko saada tietää jotain edes. Sikiö näytti ihan täydelliseltä ultrakuvassa 9-viikkoiseksi, mitään ulkoisia merkkejä vammoista ei näkynyt. Toivon todella, että selviää jotain kuoleman syystä.

Raskausoireita on koko ajan, ehkä tänään jo hieman lievempänä.
Ja toivon että pysyisi siellä vielä ylihuomiseen asti, niin se saatais talteen.

Vauvankaipuu on ihan järjettömän suuri. |O

 

:hug: :hug: :hug: :hug: :'( feger Voimia tulevaan! :hug:

 

Tervehdys!
Tulin vaan raportoimaan tuosta kaavinnasta.
Otin sunnuntaina pehmentävän lääkkeen.
Tänä aamuna heräsin ja oli jo melkoiset polttelut tuolla alavatsalla. Jo eilen iltapäivän aikana alkoi hentoista vuotoa tulemaan vessareissun yhtedessä.

Mentiin sairaalalle varhain ja siinä vuoteella kun odottelin omaa vuoroa, alkoi oikeat kunnon supistukset. Juuri ennen omaa vuoroa, tunsin poksahduksen alavatsalla ja se helpotti huomattavasti oloa. Poksahdus tuli kalvoista kun ne repesi. Yllättävän paljon tuli lapsivettä ulos, vaikka viikkoja oli tosiaan noin vähän.
Kävellessä leikkaussaliin koko ajan valui ja paikat oli varmasti aivan täysin kypsät ja ei varmaan paljoa tarvinnut kohdunsuuta repiä.
Onneksi pieni saatiin kuitenkin talteen lähetettäväksi eteenpäin.
Itse nukutus oli vain yksi silmänräpäys ja mulla ainakin jäi hyvät fiilikset kaavinnasta.

Jää nähtäväksi tulevaisuuteen, uskallanko vielä yrittää, kovasti ainakin jäi vauvankaipuu. Onneksi on ennestään noita halittavia. :xmas: