Kummalliset oireet. Kohtalotovereita?

Hei kaikille,
Yritän olla ytimekäs vaikka helppoa se ei olekkaan.
Kaipaan asiallisia näkökulmia, neuvoja kiperään tilanteeseen.

Lähden liikkeelle aikajärjestyksessä.
Olen kolmekymppinen nainen.
Lapsuus pintapuolisesti hyvä, varakas alkoholisti isä joka juomisellaan aiheutti paljon pahaa minulle ja äidille.
Sain harrastaa, oli hieno asunto, matkusteltiin jne.
Lapsuuteni loppui varhaisteininä, muutin tuolloin pois kotoota. Päädyin väärään parisuhteeseen ihmisen kanssa, jota en oikeasti rakastanut vaan näin jälkikäteen mietittynä kaipasin turvaa ja huolenpitoa mitä hän pystyi minulle tarjoamaan.
Äidille olin katkera isästäni, olimme muutaman vuoden välirikossa. Nyttemmin olemme lämpimissä väleissä hänen kanssaan.

Äiti erosi isästä, muutti pois yhteisestä kodista.
Minulle jäi isän hoito, kaupassa käynti, siivous, lääkärireissut ym perusarjen pyörittäminen. Samaan aikaan opiskelin ja kävin töissä.
Olin tuolloin hikisesti pari kymppinen. Olen opiskellut itselleni useamman tutkinnon ja tehnyt hulluna töitä paetakseni/unohtaakseni kurjan elämäni.

4 vuotta sitten tapasin unelmieni miehen, juuri sellaisen mistä olin haaveillut. Samaan aikaan isäni kuoli äkillisesti sairaskohtaukseen. Siitä alkoi lopullinen alamäki.
Alkoi vuosia kestänyt perintöriita sisarpuoleni kanssa. Isä oli tehnyt testamentin minun hyväkseni.
Tiesin asiasta ja hän kertoi minulle että toivoi sen hyvittävän edes vähän hänen tekojaan.
Kyse oli suurista summista.

Viimeiset vuodet ovat olleet henkinen helvetti, olen ollut hyvin ahdistunut ja hädissäni. Miehelleni olen uskaltanut kertoa lapsuudestani vasta n. Vuosi sitten. Niin paljon häpeää ja epävarmuutta olen kokenut. Hänellä on ollut onnellinen lapsuus, hän tukee valtavasti ja yrittää ymmärtää minua.

Viime vuoden lopussa saimme perintöriidan sovittua, olin myös kertonut kaikki elämäni salaisuudet miehelleni. Olin valmistautunut aloittamaan elämän puhtaalta pöydältä, nousemaan tuhkasta kuin Feeniks-lintu. Vaan eipä käynytkään niin, sain lokakuussa -15 keskenmenon. Luulin elämäni päättyvän siihen paikkaan. Kaikki tunteeni hävisi kuin tuhka tuuleen. Sieluni oli palanut poroksi. Kaikki tuska, pelko, ahdistus, masennus, ei päättynytkään vaan Luoja katsoi etten ole kärsinyt riittävästi. En sen kummemmin usko Jumalaan ja nyt viimeistään tiedän ettei Jumalaa ole olemassa.

Ulkopuolisen näkökulmasta olen eloisa ja positiivinen, kaunis, kuljen hyvissä vaatteissa mutta sisälläni on kuohunut niin paljon että tilanne on seuraavanlainen:
-tunnelaman jatkuminen, olen aiemmin ollut kuin Ferrari, iloinnut haljetakseni ja surenut niin että oksat pois
-Herkistyn kyllä mutten samanlailla kuin ennen
-Valtava ahdistus on muuttanut kummallisesti muotoaan; en enää hauko henkeä kun muistelen perintöriitaa tms muuta ahdistavaa ajatusta.
-jäljelle on jäänyt kummallinen kivun kaltainen tunne päähän, ohimoille, niskaan, päälaelle.
-muistini on huono, varsinkin lähimuisti
-työ ei stressaa samalla tavalla kuin ennen vain kummallinen tunne vallitsee 24/7, töissä, kotona, matkustaessa
-olen edelleen kiltti, hyvätapainen, pystyn kuin pystynkin hoitamaan työni ja kodin vaikka olen äärimmäisen kettuuntunut tähän ihmeelliseen pään tuntemukseen joka alkaa herätessä ja loppuu nukahtaessa
Olen käynyt psykiatrilla, diagnoosi posttraumaattinen stressihäiriö. Lisäksi olen käynyt pään MRI-kuvassa, lukuisissa verikokeissa, kilpirauhasarvo koholla ja sain siihen lääkkeen (Thyroxin). Selkä ja niskat ovat jumissa, niin jännittynyt olen koko ajan. Käyn säännöllisesti kiropraktikolla ja juttelemassa psykoterapeutilla.
Lääkkeitä en ole alkanut syömään sillä olen uudelleen raskaana. Kummallinen pistos/aivolama jatkaa jatkumistaan vaikka kaikki on nyt hyvin.
Olen menossa tapaamaan yhtä suomen tunnetuimpaa psykiatria.
Olen vakuuttunut että aivokemiassani tapahtui jokin dramaattinen muutos, niin ihmeellinen pääni on.
Psykiatri jonka tapaan, on tunnettu mm. erilaisista kuvantamistekniikoista.
Olen lukenut paljon aivoista, masennukseta, jopa taikasienistä jolla voidaan kohentaa mielialaa ja parantaa päänsärky.
Tekstistä tuli pitkä, kiitos jos jaksoit lukea. Iso kiitos jos jaksat vastata

 

mene hierojalle, vaikka joku 5-6 kertaa sarjana, viikoittain. Nyt hyvä mennä kun kerran olet raskaana niin ehkä pystyt vielä makaamaan vatsallasi ennenkuin se on mahtotonta sitten kun raskaus on jo pitkällä.
Anna anteeksi menneisyydelle, nauti miehestäsi ja tulevasta vauvastasi, sinulla on perimmillään asiat hyvin nyt, ole ylpeä itsestäsi ja takaa omalla lapsellesi onnellinen lapsuus, samalla parannat omaa sisäistä lastasi

 

Kauanko olet syönyt Thyroxinia ja onko annos nyt kohdillaan? Onko arvot parantuneet?

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jos kilpirauhanen oikkuilee, on koko elämä sekaisin.
Mun tarinani on jokseenkin samanlainen kuin sulla, lapsuutta varjosti vanhempien alkoholinkäyttö, ensimmäinen parisuhteeni kesti 7 vuotta, avopuoliso oli hyvin mustasukkainen ja manipuloiva. Seuraava avopuoliso sekakäyttäjä ja mielenterveysongelmainen. Keskenmenoja kolme ym. ym.

Tunne-elämä ihan sekaisin. Mikään ei tuntunut miltään. Toisen keskenmenon jälkeen kävin psykiatrilla ja mielenterveysohjaajalla.
Elämä oli pitkään harmaata ja väsytti.
Mutta sitten..sitten löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkitys aloitettiin keväällä -14 ja nyt suunnilleen vuoden verran olo on ollut loistava! On taas kaikki "värit" elämässä mukana, kuin ois uudesti syntynyt.

Menneisyyteni olen hyväksynyt ja tehnyt sen kanssa rauhan. Menneeseen en voi vaikuttaa mutta jokainen aamu tuo mukanaan uuden mahdollisuuden.

 

Rupea harrastamaan jotain niska-hartia jumppaa tms rentouttavaa, siitä pitäisi ainakin saada jotain apua noihin fyysisiin oireisiin. Muutenkin joku rentousjumppa voisi tehdä sinulle hyvää.

Kuulostaa vähän siltä, että olet mennyt laidasta laitaan, ei nuo täysillä eläminen ferrari-vertauksineenkaan ihan normaalilta menolta kuullosta

 

Hei,
Olen syönyt Thyroxinia nyt noin 4kk. En ole huomannut sen auttavan juuri ollenkaan.
Olen normaalisti toimelias ja reipas ihminen.
Koko tämän vuoden olen ollut täysin eri ihminen,
Ajatus takkuaa, päätä särkee jatkuvasti eikä särkylääke auta, näkö on kummallinen, makuaisti muuttunut, tunnepuoli lamaantunut ja oma-aloitteisuus kateissa.
Mietin kokoajan mikä minua vaivaa.
Menen huomenna verikokeeseen.

 

Hei,
Olen syönyt Thyroxinia nyt noin 4kk. En ole huomannut sen auttavan juuri ollenkaan.
Olen normaalisti toimelias ja reipas ihminen.
Koko tämän vuoden olen ollut täysin eri ihminen,
Ajatus takkuaa, päätä särkee jatkuvasti eikä särkylääke auta, näkö on kummallinen, makuaisti muuttunut, tunnepuoli lamaantunut ja oma-aloitteisuus kateissa.
Mietin kokoajan mikä minua vaivaa.
Menen huomenna verikokeeseen.

Ilmeisesti annos on liian pieni. Usko pois, noi kaikki kuvailemasi oireet on kilpirauhasesta johtuvia.

 

Hei,
Olen syönyt Thyroxinia nyt noin 4kk. En ole huomannut sen auttavan juuri ollenkaan.
Olen normaalisti toimelias ja reipas ihminen.
Koko tämän vuoden olen ollut täysin eri ihminen,
Ajatus takkuaa, päätä särkee jatkuvasti eikä särkylääke auta, näkö on kummallinen, makuaisti muuttunut, tunnepuoli lamaantunut ja oma-aloitteisuus kateissa.
Mietin kokoajan mikä minua vaivaa.
Menen huomenna verikokeeseen.

Osittain samankaltaisen taustan kokeneena toivon voimia jaksamiseen.

Itsellä kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa myös saamattomuutta, muistihäiriöitä, unihäiriöitä, lyhytpinnaisuutta jne. lääkitystä ei hetkessä saa kohdilleen, joten odota verikokeiden tuloksia. Stressi, raskaus ym. aiheuttaa arvojen laskua, joten lääkitystä varmaan pitää nostaa. Arvoja on tärkeää seurata koko raskauden ajan tavallista useammin verikokeilla.

Jos mahdollisuutta, niin hierojalla kannattaa käydä rentoutumassa useinkin alkuraskaudesta ja mahdollisesti muitakin tarjolla olevia rentoutustapoja käyttää. Stressi ei tunnetusti tee hyvää vauvalle, joten yritä tietoisesti ajatella positiivisia asioita ainakin iltaisin nukkumaan mennessä. Jos ajatus illalla harhailee ikäviin asioihin, ota hyvä roskaromaani tai elokuva viemään ajatukset muualle. Mukava musiikki soimaan ja vie ajatukset tulevaisuuteen josta haaveilet.

Olet siunattu jo hyvällä miehellä ja saatte varmasti aika pierupakkauksen jakamaan ilonne.