juu noikin voi olla kyseessä ja todenäkösesti aina on noin. Mut sit on myös sellasia ihmisiä kuten esim taavi ankka ok vai kse on jo kuivakka hahmo aku ankassa mut siis sellasia indiana jones tyyppisiä jotka on sosiaalisia kylläkin mut on omistaneet elämän muille jutuille kuin suerustelu? voihan olla että monetkin on olleet kiinostuneita mut tällä henkilöllä on olut drivi tehdä kaikkee muuta ja eii o vältsii ees huomannu sitten vanhemmalla iällä miettii uuestaan onhan se poikkeuksellista mut voi olla yksi polku ?No en mä nyt sitä kummastele. Mutta on se kuitenkin erikoista - ei siksi, että kaikkien pitäisi olla suhteessa, vaan siksi, että suurin osa kai haluaa edes jonkinlaisia suhteita. Luultavasti ajattelisin, että henkilössä on jokin syy, miksi muut eivät kiinnostu tai sitten on erityisen epäsosiaalinen.
Tunnen kyllä ihmisiä, joilla ei ole ollut pitkiä parisuhteita, mutta on heilläkin kuitenkin jonkinlaisia seurustelusuhteita ollut - edes lyhyehköjä tai vähemmän vakavia.
Kaunis ajatus,mutta todennäköisempää taitaa olla se että henkilö on jotenkin hankala tyyppi.Arvelisin, että hän on todennäköisesti älykkäämpi tai herkempi tai lahjakkaampi kuin keskimääräinen ihminen. Monesti sellaiset uppoutuvat johonkin asiaan eivätkä harrasta parisuhteita ennen kuin vasta myöhemmin.
Isoin este parisuhteelle Suomessa on kuitenkin se, ettei ryyppää (eikä ole uskovainen). Raittiit ihmiset eivät löydä toisiaan, eikä heillä ole juuri mitään yhteistä ryyppääjien kanssa. Ja parinhaku perustui edelleen yhdessä ryyppäämiseen.
Pyh, molemmille tyypillistä useat lyhytkin aikaiset epävakaat ihmissuhteet. Kyllä suhteesta jättäytyy ennemmin skitsoidi tmsKaunis ajatus,mutta todennäköisempää taitaa olla se että henkilö on jotenkin hankala tyyppi.
Mielenterveysongelmainen,epävakaa, persoonallisuushäiriöinen, epäsosiaalinen.
Ei sillä,etteikö tuollaiset henkilöt voisi olla lahjakkaita/älykkäitä ja monesti onkin.
Miksi?Kyllä kummastelen
Höpsis. Mielenterveysongelmaisilla on aina parisuhde, mitä kahelimpi ihminen, sitä varmemmin suhteita on ollut roppakaupalla. Kaikki mielenterveysongelmaiset, joita tunnen, ovat aina olleet jonkinlaisessa parisuhteessa, toisaalta kaikki tuntemani ikisinkut taas ovat selvinneet elämässään hyvin ilman mielenterveysdiagnooseja tai sossun apua. Ne tuttuni, jotka ovat sairastuneet psykoosiin, ovat molemmat tahoillaan naimisissa, ja molemmilla on lapsia.Kaunis ajatus,mutta todennäköisempää taitaa olla se että henkilö on jotenkin hankala tyyppi.
Mielenterveysongelmainen,epävakaa, persoonallisuushäiriöinen, epäsosiaalinen.
Ei sillä,etteikö tuollaiset henkilöt voisi olla lahjakkaita/älykkäitä ja monesti onkin.
Mielestäni se ei ole mikään mittari menestykselle, ettei ole kärsinyt koskaan mt-ongelmista.Höpsis. Mielenterveysongelmaisilla on aina parisuhde, mitä kahelimpi ihminen, sitä varmemmin suhteita on ollut roppakaupalla. Kaikki mielenterveysongelmaiset, joita tunnen, ovat aina olleet jonkinlaisessa parisuhteessa, toisaalta kaikki tuntemani ikisinkut taas ovat selvinneet elämässään hyvin ilman mielenterveysdiagnooseja tai sossun apua. Ne tuttuni, jotka ovat sairastuneet psykoosiin, ovat molemmat tahoillaan naimisissa, ja molemmilla on lapsia.
Nyt se sisälukutaito käyttöön. Missään kohtaa ei puhuttu menestymisestä, keksit taas tuonkin omasta päästäsi.Mielestäni se ei ole mikään mittari menestykselle, ettei ole kärsinyt koskaan mt-ongelmista.
Ei se että on joskus ollut mt-sairaus, syöpä, flunssa, välilevyn pullistuma,verenpainetauti tai joku muu sairaus/häiriö että olisi jotenkin menestymätön tai epäonnistuneempi kuin muut.
Höpö höpö. Ei se enää ole mikään tabu, vaan nuoriso kokeilee molempia ennen kuin päättää kumpaan suuntaan alkavat katselemaan. Tuo uskaltamisteoria piti paikkansa ehkä joskus 30 vuotta sitten, mutta ei enää pitkään aikaan.Jos ei yhtään, on todennäköisesti homoseksuaali. Ei ole uskaltanut vielä.
Harvemmin tuota kyllä tarvitsee kokeilla, vaan tietää suuntautumisensa ihan kokeiluittakin...Höpö höpö. Ei se enää ole mikään tabu, vaan nuoriso kokeilee molempia ennen kuin päättää kumpaan suuntaan alkavat katselemaan. Tuo uskaltamisteoria piti paikkansa ehkä joskus 30 vuotta sitten, mutta ei enää pitkään aikaan.
Jos ihminen ehtii kolmekymppiseksi asti ilman parisuhdetta, niin lienee melko todennäköistä ettei hänellä synkkaa toisten ihmisten kanssa kovin helposti. Nettideittailu on siinä tilanteessa melkoista hakuammuntaa, koska on hyvin vaikea tietää pelkän nettikirjoittelun ja lyhyen ilmoitustekstin perusteella millä lailla tulee toimeen ja sopii yhteen jonḱun vieraan ihmisen kanssa. Tuloksettomia yrityksiä tulee todennäköisesti järjetön määrä.Eiköhän kannata jo kolmekymmentävuotiaana kokeilla myös parisuhdetta tai ainakin vähintään vakavaa deittailua. Muuten "kipukynnys" aloittaa nousee jatkuvasti ylemmäksi. Kun on neljäkymmentä ja ilman parisuhdekokemusta, on todella vaikea sitä enää hankkiakaan, kun moni saattaa juurikin alkaa epäillä, että sinussa olisi jotain vikaa.
Nyt vain kipinkapin deittisaitille ja kokemuksia keräämään. Tämä saitti http://www.happypancake.fi/ on ainakin itsellä toiminut hyvin nyt verrattuna moniin deittiappeihin ja kivaa (laatu)seuraa on löytynyt.
Ei kannata käyttää aikaa siihen, että pelkää vaikkapa mokaavansa suhteessa ja siksi sitä välttelee. Ei voi voittaa, jos ei pelaa!
No missäs niitä kumppaneita tapaa? Baari ei kiinnosta, kun en juo. Työpaikallakaan ei ole muita sinkkuja kuin pomo.Jos ihminen ehtii kolmekymppiseksi asti ilman parisuhdetta, niin lienee melko todennäköistä ettei hänellä synkkaa toisten ihmisten kanssa kovin helposti. Nettideittailu on siinä tilanteessa melkoista hakuammuntaa, koska on hyvin vaikea tietää pelkän nettikirjoittelun ja lyhyen ilmoitustekstin perusteella millä lailla tulee toimeen ja sopii yhteen jonḱun vieraan ihmisen kanssa. Tuloksettomia yrityksiä tulee todennäköisesti järjetön määrä.
Edelleen, jos ihminen ei ihan erakkona ole elänyt, niin todennäköisesti hän on tuohon ikään mennessä ainakin pintapuolisesti ehtinyt tutustua koko joukkoon sopivan ikäisiä vastakkaisen sukupuolen edustajia. Jos heistä ei ole yhtään parisuhteeseen sopivaa kandidaattia löytynyt, niin melko heikot on mahikset että netistä sellaista myöskään löytyisi.
Tyypilliselle ikisinkulle se "viihde" ei ylipäätään ole mitään viihdettä vaan ärsyttävää tylsyyttä.Tai ei yksinkertaisesti käy missään paitsi töissä esim. ulkona viihteellä