Kun keksisi mitä teen väärin työnhaussa

Siis kaikki alkoi jo heti opiskeluista valmistuttua. Että mistä se johtui, että osa palkattiin suoraan vakituiseen kokopäivätyöhön, ja osa taas (kuten minä) saa vain haaveilla vakituisesta työstä, vaikka kokemusta ja osaamista oli ihan yhtä paljon.

Ja siitä sitten eteenpäin. Niillä vaikituiseen työhön palkatuilla kun oli heti alusta lähtien etulyöntiasema työmarkkinoilla, vaikka joutuisi työttömäksi, kun ei tarvitse selitellä työnantajille rikkinäistä työhistoriaa ja työttömyysjaksoja.

Tuntuu vaan siltä,että sitä ei ole mahdollisuuksia enää mihinkään. Että kun ei heti valmistuttuaan ollut niitä onnekkaita, jotka saivat vakituisen työpaikan, niin ei sitä saa myöhemminkään.

 

Ne nyt vaan ovat niitä supliikkityyppejä, jotka eivät myöskään häpeä vaatia itselleen kaikenlaista tai edetä kyynärpäätaktiikalla. Itseluottamus on huipputasoa.

 

Ne nyt vaan ovat niitä supliikkityyppejä, jotka eivät myöskään häpeä vaatia itselleen kaikenlaista tai edetä kyynärpäätaktiikalla. Itseluottamus on huipputasoa.

Juuri näin

 

Kyllä työnantajatkin tietävät, että pätkätyöt ovat ihan normaalia työhistoriaa, eikä niitä tarvitse mitenkään selitellä. Tärkeintä on, että on ollut töissä, ihan missä hommissa tahansa. Jos taas cv:ssä on vuoden aukko, että on vain istunut kotona odottaen omat vaatimukset täyttävää työpaikkaa, näyttää se varmasti pahalta. Joten tärkeintä on olla töissä, ihan missä hommissa tahansa, ihan millä palkalla tahansa, ja työnantaja tykkää.