Kynsilakoista lapsettomuutta

No niin, alkavat tulla tännekin periferiaan nämä uutiset läpi (kuten mitkä tahansa iholle laitettavat kemikaalit, kuten hiusvärit).

P@ula aka emämunaus saanee tästä yhden artikkelin lisää kokoelmiinsa?
--------
Monet tunnetut ja Suomessakin myytävät kynsilakkamerkit sisältävät hormonitoimintoja mahdollisesti sotkevaa myrkkyä.

Kynsilakoissa olevat kemikaalit voivat siirtyä kynsien kautta verenkiertoon, väittävät tutkijat. Kyseessä on trifenyylifosfaatti, TPHP:n ja TTP:n nimillä tunnettu kemikaali, jota käytetään yleisesti myös palonsuoja-aineena. Se on myös yleinen muovien kovete.

Ongelman paljastivat Duken yliopisto ja vaikutusvaltainen järjestö nimeltä Environmental Working Group. Tutkimuksen julkaisi Environmental International.

Kemikaali voi tutkijoiden mukaan aiheuttaa hormonaalisia muutoksia. Se muuttaa myös aineenvaihdunta ja jopa voi aiheuttaa jopa hedelmättömyyttä.

Eläinkokeissa TPHP:n on todettu aiheuttavan myös kehityshäiriöitä.

Ihmisillä aine on yhdistetty lihomiseen.

Naisilla, jotka lakkasivat kyntensä TPHP:tä sisältävillä lakoilla, myrkyn määrä kasvoi seitsenkertaiseksi 10–14 tunnin jälkeen käytöstä.

”On erittäin huolestuttavaa, että mahdollisesti hormonaalisia häiriöitä aiheuttavaa kynsilakkaa markkinoidaan naisille ja teini-ikäisille tytöille”, sanoo tutkija Johanna Congleton.

”Ja vieläkin huolestuttavampaa on se, että heidän elimistönsä imee ainetta suhteellisen nopeasti.”

Maailmanlaajuisessa tietokannassa on noin 1 500 kynsilakkamerkkiä. Noin puolessa niistä on TPHP:tä. Mukana on Revlonin, Maybellinen, Orlyn, Milanin, Wet N Wildin, OPI:n ja Sally Hansenin kaltaisia tunnettuja tuotemerkkejä.

Sitä, imeytyykö kemikaali kuivumisen höyryistä vai suoraan kynnen kautta, selvitettiin käyttämällä käsineitä ja tekokynsiä. Osa kokeeseen osallistuneista naisista käytti kynsilakkaa tavallisella tavalla.

Ensimmäisessä ryhmässä TPHP-tasot eivät nousseet merkittävästi, mutta jälkimmäisessä ryhmässä kasvu oli seitsenkertainen. Tämä todisti sen, etteivät käyttäjät saaneet ainetta kehoonsa ainakaan hengityksen kautta.

Kynnet läpäisevät huonosti molekyylejä, joten tutkijat uskovat, että aine pääsi kehoon kynsinauhojen kautta. Voi myös olla niin, että lakka muuttaa kynnet läpäisevämmiksi.

Nyt tutkijat haluavat selvittää asiaa tarkemmin.

 

No, mulla on lapset tehtynä.

Käviskö tuo kynsilakka ehkäisystä?

 

Sitä voi vaan miettiä mitä kaikkia aineita siivouksessakin käytetään ja jossain maatiloilla, torjunta-aineita ja lannoitteita... Mjää, en jaksa edes miettiä. Joka päivä joudun hengittämäänkin kaikenlaisia myrkkyjä.

 

Jahas, mun hippimäisyys siis voi olla osasyy siihen että miehen täytyy vaan vilkaista mun suuntaan ja raskaus on aluillaan? Ehkäpä pitää opetella olemaan syömättä kynsiä niin vois pitää lakkaa...

 

Hiusvärien yhteyttä syöpään on tutkittu ja yhteys löytynyt, mutta näitä tutkimuksia on onnistuneesti saatu jäämään julkaisematta laajemmin.

 

Varmasti kaikilla kemikaaleilla, hiusväreillä, kynsilakoilla yms ja hormonaalisilla ehkäisyillä on vaikutusta lapsettomuuteen. Ei toki kaikilla,mutta osalla. Varsinkin ellei selkeää syytä löydetä.

 

Hiusvärien yhteyttä syöpään on tutkittu ja yhteys löytynyt, mutta näitä tutkimuksia on onnistuneesti saatu jäämään julkaisematta laajemmin.

Yleensä tutkimukset jää julkaisematta siksi, ettei ne ole päteviä.

 

Yleensä tutkimukset jää julkaisematta siksi, ettei ne ole päteviä.

Ei välttämättä. Voi olla, ettei tutkimuksen tulosta vain ymmärretä tai se on niin järisyttävä, että se päätetään salata.

Anja Nystenin Kemikaalikimara on hyvä blogi luettavaksi.

 

Anja Nystenin Kemikaalikimara on hyvä blogi luettavaksi.

Paitsi jos haluaa tietää, miten tiede ja tutkiminen toimii.

 

Paitsi jos haluaa tietää, miten tiede ja tutkiminen toimii.

No joo, varmasti sellaisiakin hypoteesejä, joita ei voida vahvistaa, mutta kokonaisuudessaan antaa kuvaa kemikalisoitumisesta.

 

Ja toisaalla kaikki on niin ihanasti ja hyvin.
http://www.teknokemia.fi/fin/kosmetiikka/kosmetiikan_puheenaiheita/kosmetiikka_on_turvallista/

Tuo cocktail effect on kyllä sellainen juttu mitä pitäisi tutkia enemmän.
Melko julkeasti tuolla tee vertauksella oli yritetty mitätöidä kaikki edeltävä.
En oikein voi uskoa, että kaikki on ihan noin ruusuista.

Pitäisi kai pyrkiä vaihtelemaan tuotteita usein. Jospa ne sisältäisivät vähän eri aineita...

The Body Shopissa myydään hyviä tuotteita.
Ei kai siitä haittaakaan ole jos vaikka kokeilee luonnonkosmetiikkaa. Jospa sieltäkin löytyisi itselleen sopivia, hyviä tuotteita.
Löysin tällaisen:
http://matkallaekoon.blogspot.fi/2013/03/turvallisen-kosmetiikan-etsijat.html?m=1
Myös ruohonjuuri myy ekotuotteita ja luonnon kosmetiikkaa.

Kyllä ihmiset käyttää melko surutta kaikenlaisia myrkkyjä jotka voivat vaikuttaa eritavoin, ja vaikuttavatkin.

Itsekin voisin ratsata myrkkyvarastoni.
Hyvä kun otit puheeks.

 

Lisääppäs ajatukseesi se, että joka kerran kun peset fleecesi, päätyy siitä mikromuovipartikkeleita ruokaasi. Näitä on alkanut löytymään mm. saksalaisesta oluesta jne. Tässä esitys englanniksi.

"Tiny, invisible microplastic particles enter the Earth’s waterways straight from our washing machines. Thousands of synthetic particles can be released from washing a single polyester fleece jacket. All clothing items—including cotton and wool—shed micro-fibers when washed, but the natural fibers biodegrade. Synthetic particles don’t degrade and can absorb toxins while traveling through the waterways. If they’re eaten by small organisms, such as fish, these toxins enter the food chain and can ultimately end up on our dinner plates."

 

Fleece on mun mielestä ihan liian yliarvostettua. Fleecet näyttääkin jo niin kamalilta, että en laittais päälle.
Mä käytän teknisten alla villaa.

 

Fleece on mun mielestä ihan liian yliarvostettua. Fleecet näyttääkin jo niin kamalilta, että en laittais päälle.
Mä käytän teknisten alla villaa.

Pointti on tässä se, että keinokuidut ovat pahasta. Tämän jälkeen pohdi sitä, miten järjettömästi käytämme muoveja ja miten paljon niitä päätyy mereen. Meressä muovit keräävät itseensä kaikenlaisia myrkkyjä (konsentroituen), josta myrkyt siirtyvät ravintoketjussa ylöspäin.

Periaatteessa trofiatasolta (planktonit) ylöspäin tullessa toksiinit amplifikoituvat 10-kertaisesti jokaisella tasolla. Eli, jos kala syö planktonia, on siinä 10x määrä myrkkyä, sika syö kalaa, on siinä 100-kertainen määrä myrkkyä ja kun ihminen syö sikaa, on siinä 1000-kertainen määrä myrkkyä.

 

Pointti on tässä se, että keinokuidut ovat pahasta. Tämän jälkeen pohdi sitä, miten järjettömästi käytämme muoveja ja miten paljon niitä päätyy mereen. Meressä muovit keräävät itseensä kaikenlaisia myrkkyjä (konsentroituen), josta myrkyt siirtyvät ravintoketjussa ylöspäin.

Periaatteessa trofiatasolta (planktonit) ylöspäin tullessa toksiinit amplifikoituvat 10-kertaisesti jokaisella tasolla. Eli, jos kala syö planktonia, on siinä 10x määrä myrkkyä, sika syö kalaa, on siinä 100-kertainen määrä myrkkyä ja kun ihminen syö sikaa, on siinä 1000-kertainen määrä myrkkyä.

Totta!
Mä suosin aika pitkälti luonnonmateriaaleja pukeutumisessa ja kodin tekstiileissä.

Jospa söis sitten kasvatetulla kalalla ruokittua sikaa sillon tällön.

 

Ei välttämättä. Voi olla, ettei tutkimuksen tulosta vain ymmärretä tai se on niin järisyttävä, että se päätetään salata.

Anja Nystenin Kemikaalikimara on hyvä blogi luettavaksi.

Päätetään salata = ei ole enää ketään kertomassa.
Puhutaan niin isoista rahoista, että siinä ei ihmishenki paljoa paina.

 

Ei välttämättä. Voi olla, ettei tutkimuksen tulosta vain ymmärretä tai se on niin järisyttävä, että se päätetään salata.

Anja Nystenin Kemikaalikimara on hyvä blogi luettavaksi.

Piti oikeen vahvistaa ja korostaa toi asia, kun sen täytyy olla niin! En ala kaikkia tässä luettelemaan, mutta kirjan Petoksen siemenet jälkeen ei voi luottaa mihinkään, mitä suuhun voi joutua.

Voi, kiitos - jos se tarkoitti, että saan kopsata lainausmerkkeihin tuon pätkän

Oli uutta mulle, kynsilakka. Lakkahöyryt hengitetttynä olen tiennyt vaarallisiksi, mutta miksi ei myös kynsien kautta olisi, ne kaikki.

Mun sivut ovat syntyneet kauheassa kiireessä ja ovat tavallaan muistiinpanoja.. koskaan ei ole ollut aikaa niitä siivoilla, mut nyt nostin vanhan koneen komerosta ja aion ainakin aloittaa, aluksi toimimattomien linkkien poistamisella. Mitään taidetta se ei mulle ole koskaan ollut.

On muuten uutisvirta robotin käsissä, kun esimerkiksi glyfosaattiasia ei tullut mun korviin ollenkaan silloin, kun Anja Nysten oli sen kertonut tuolla blogissaan. Moni asia onkin niin, et jos sattuu aamutv:n suorassa lähetyksessä kuulemaan jotain, ei sitä enää seuraavissa uutisissa olekaan. Tuo on ihan tavallista eikä kukaan mahda mitään! Monia uutisia täytyy kalastaa ruotsinkieliseltä tekstiteeveeltä, kun ei ne ollenkaan saavuta suomenkielistä puolta. Glyfosaatti oli siinäkin aiheena!

 

Toi on ihan hyvä blogi. Lukekaa ihmiset.

 

Yleensä tutkimukset jää julkaisematta siksi, ettei ne ole päteviä.

Ihanan naivi ajatus. Valitettavasti varsin moni tutkimus jää julkaisematta siksi, että joku vaikutusvaltainen taho ei halua, että se julkaistaan. Hyvä esimerkki tästä on elintarviketeollisuus, jonka eri alat ovat onnistuneet varsin mallikkaasti estämään monen eri aineen haitallisuuden osoittavien tutkimusten julkaisun ja jo rahoittamisen.

 

Ihanan naivi ajatus. Valitettavasti varsin moni tutkimus jää julkaisematta siksi, että joku vaikutusvaltainen taho ei halua, että se julkaistaan. Hyvä esimerkki tästä on elintarviketeollisuus, jonka eri alat ovat onnistuneet varsin mallikkaasti estämään monen eri aineen haitallisuuden osoittavien tutkimusten julkaisun ja jo rahoittamisen.

Juuri näin. Elintarvikepuolella ei ole samoja tutkimusten validiteettiin liittyviä säädöksiä kuin lääkepuolella.

Lääkepuolella oli tyypillistä jättää julkaisematta sellaiset tutkimustulokset, jotka eivät pönkittäneet lääkkeen käyttöönottoa. Nykyisin myös negatiiviset tutkimukset pitää julkaista, mutta eri asia on se, kuinka paljon negatiiviset julkistukset saavat painoarvoa.

Kliiniset tutkimushankkeet (paitsi salaiset, kuten Valion sisäiset) näkee täältä. Tässä Suomessa meneillään olevat julkiset tutkimushankkeet.

Lääkepuolella on useita tietokantoja. Tässä jenkkien tietokanta lääkekehityksestä. Lääketieteellisten tutkimuksien suhteen PubMed on hyvä lähtökohta, mutta kannattaa tarkkailla Cochrane instituutin puolueettomia analyysejä tutkimuksista (tai heidän omia tutkimuksiaan).

 

Lisääppäs ajatukseesi se, että joka kerran kun peset fleecesi, päätyy siitä mikromuovipartikkeleita ruokaasi. Näitä on alkanut löytymään mm. saksalaisesta oluesta jne. Tässä esitys englanniksi.

"Tiny, invisible microplastic particles enter the Earth’s waterways straight from our washing machines. Thousands of synthetic particles can be released from washing a single polyester fleece jacket. All clothing items—including cotton and wool—shed micro-fibers when washed, but the natural fibers biodegrade. Synthetic particles don’t degrade and can absorb toxins while traveling through the waterways. If they’re eaten by small organisms, such as fish, these toxins enter the food chain and can ultimately end up on our dinner plates."

 

Juuri näin. Elintarvikepuolella ei ole samoja tutkimusten validiteettiin liittyviä säädöksiä kuin lääkepuolella.

Lääkepuolella oli tyypillistä jättää julkaisematta sellaiset tutkimustulokset, jotka eivät pönkittäneet lääkkeen käyttöönottoa. Nykyisin myös negatiiviset tutkimukset pitää julkaista, mutta eri asia on se, kuinka paljon negatiiviset julkistukset saavat painoarvoa.

Kliiniset tutkimushankkeet (paitsi salaiset, kuten Valion sisäiset) näkee täältä. Tässä Suomessa meneillään olevat julkiset tutkimushankkeet.

Lääkepuolella on useita tietokantoja. Tässä jenkkien tietokanta lääkekehityksestä. Lääketieteellisten tutkimuksien suhteen PubMed on hyvä lähtökohta, mutta kannattaa tarkkailla Cochrane instituutin puolueettomia analyysejä tutkimuksista (tai heidän omia tutkimuksiaan).

 

Ettei vaan unohtuisi... Myyvätkö nuo myrkkypellot tonteiksi sitten?
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kolmannes_maapallon_viljelysmaasta_on_tuhottu__kiireisia_toimia_tarvitaan/8509630

 

 

Ihanan naivi ajatus. Valitettavasti varsin moni tutkimus jää julkaisematta siksi, että joku vaikutusvaltainen taho ei halua, että se julkaistaan. Hyvä esimerkki tästä on elintarviketeollisuus, jonka eri alat ovat onnistuneet varsin mallikkaasti estämään monen eri aineen haitallisuuden osoittavien tutkimusten julkaisun ja jo rahoittamisen.

Jeps, tutkimuksen tuloksia ei haluta päästää ihmisten tietoon, koska siitä nousisi haloo. Kivempi pimittää tietoa ja tahkota rahaa, vaikka sitten ihmisten terveyden ja hengen kustannuksella.