vierailija
”Täällä autetaan liikaa ja ihmisistä tehdään reppanoita” – maahanmuuttajaopettaja varoittaa oppilaitaan tukien varassa elämisestä
(KUVA: Janne Aaltonen)
Julkaistu: 14.2. 7:55
Itähelsinkiläinen opettaja Mukhtar Abib haluaa varoittaa oppilaitaan ilmaisesta rahasta ja kertoa heille, että menestyäkseen on tehtävä töitä.
Matka nälästä ja köyhyydestä ja sisällissodan runtelemasta Pohjois-Somaliasta punavuorelaiseen omistusasuntoon Etelä-Helsingissä on vuosikymmenten mittainen, eikä mikään ole tullut matkalla ilmaiseksi. Paitsi rahaa tuli jonkin verran suomalaisessa vastaanottokeskuksessa 1990-luvun alussa.
– Se oli oikea kulttuurisokki, että Suomessa sai ilmaista rahaa, muistelee opettaja Mukhtar Abib Suomeen tulonsa aikoja.
Abib opettaa neljässä itähelsinkiläisessä koulussa somalin kieltä sekä antaa opinto-ohjausta. Hän toimii myös muille opettajille kulttuuritulkkina, jos kommunikaatio somaliperheiden kanssa kaipaa kieltä osaavaa sosiaalialan asiantuntijaa.
– Haluan esimerkilläni näyttää, että Suomessakin voi pärjätä, mutta paljon on itsestä kiinni. Koulu ja kunta voivat tehdä erilaisia toimenpiteitä maahanmuuttajan auttamiseksi, ja alkuvaiheessa näin pitääkin olla, mutta loput on omasta motivaatiosta kiinni, Abib korostaa.
”ILMAINEN RAHA” voi Abibin mielestä myös passivoida. Hän korostaa oppilailleen oman työn tärkeyttä.
– Ei pitäisi tippua ilmaisen rahan ansaan, sillä se johtaa jatkuvaan kontrollointiin. On kivempaa elää itsenäistä elämää.
Abibin kaava menestykseen Suomessa oli kielen oppiminen ja tutkinnon hankkiminen.
– Jos ei ole korkea moraali, Suomessa on helppo olla tekemättä mitään. Täällä autetaan jopa liikaa ja ihmisistä tehdään reppanoita. En halunnut suostua siihen.
18-vuotiaana Suomeen tullessaan Abib oli itsepäinen maahanmuuttaja. Hän on melkein pahoillaan sosiaalityöntekijöiden puolesta, jotka työskentelivät tuolloin hänen kanssaan.
– En halunnut keneltäkään mitään suunnitelmia, halusin hoitaa kaiken itse ja oppia suomen heti. Minulla oli hyvin ikäviä kokemuksia entisestä kotimaastani ja päätin, että Suomesta tulee uusi kotimaani.
ABIB ei ole antanut somalialaisen heimo- ja klaanikulttuurin vaikuttaa työhönsä opettajana tai lastensuojelussa. Hän on somalialaisille kuin puolueeton suomalainen, joka tuntee somalikulttuuria, ja on siksi saanut monen perheen luottamuksen.
– Oman kielen opettajan tulisi olla henkisesti ja fyysisesti läsnä yhteiskunnassa. Sitä kautta voi vaikuttaa, ettei maahanmuuttajalapsi vieraannu.
Katkeruus vieraannuttaa. Lapsena ja nuorena kohdattu epäoikeudenmukaisuus, suvaitsemattomuus ja rasismi eivät herätä myönteisiä tunteita yhteiskuntaa kohtaan. Valtaväestön asenteella on merkitystä, sillä toiset ihmiset vaikuttavat ihmisen omanarvontuntoon.
– Korostan nuorille vastuun kantamista ja kerron heille avoimesti oman tarinani. Oma myönteinen viesti voi vaikuttaa maahanmuuttajalasten käytökseen. Haluan, että he oppivat käyttämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia fiksusti, että he voivat pärjätä.
Maahanmuuttajalapset perheineen ovat Abibista kouluille haaste, eivät ongelma. Suomea ja harvinaisempia kieliä osaavat koulutetut maahanmuuttajat, jotka suhtautuvat myönteisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, voivat Abibin mielestä olla jopa avain Suomen menestykseen maailmalla.
– Korkeasti koulutetut syyrialaiset menivät Saksaan, koska he tietävät, että siellä heidät otetaan heti töihin. Tänne tulevilta monelta puuttuu tutkinto, jolloin sopeutuminen voi olla hidasta. Heidät on saatava heti töihin ja koulutukseen ja heille on annettava tietoa yhteiskunnan mahdollisuuksista, että he voivat pärjätä omillaan.
Lue IS-reportaasi maahanmuuttajataustaisten opettajien työstä viikonvaihteen Ilta-Sanomien digilehdestä.
Minna-Riikka Härkönen
(KUVA: Janne Aaltonen)
Julkaistu: 14.2. 7:55
Itähelsinkiläinen opettaja Mukhtar Abib haluaa varoittaa oppilaitaan ilmaisesta rahasta ja kertoa heille, että menestyäkseen on tehtävä töitä.
Matka nälästä ja köyhyydestä ja sisällissodan runtelemasta Pohjois-Somaliasta punavuorelaiseen omistusasuntoon Etelä-Helsingissä on vuosikymmenten mittainen, eikä mikään ole tullut matkalla ilmaiseksi. Paitsi rahaa tuli jonkin verran suomalaisessa vastaanottokeskuksessa 1990-luvun alussa.
– Se oli oikea kulttuurisokki, että Suomessa sai ilmaista rahaa, muistelee opettaja Mukhtar Abib Suomeen tulonsa aikoja.
Abib opettaa neljässä itähelsinkiläisessä koulussa somalin kieltä sekä antaa opinto-ohjausta. Hän toimii myös muille opettajille kulttuuritulkkina, jos kommunikaatio somaliperheiden kanssa kaipaa kieltä osaavaa sosiaalialan asiantuntijaa.
– Haluan esimerkilläni näyttää, että Suomessakin voi pärjätä, mutta paljon on itsestä kiinni. Koulu ja kunta voivat tehdä erilaisia toimenpiteitä maahanmuuttajan auttamiseksi, ja alkuvaiheessa näin pitääkin olla, mutta loput on omasta motivaatiosta kiinni, Abib korostaa.
”ILMAINEN RAHA” voi Abibin mielestä myös passivoida. Hän korostaa oppilailleen oman työn tärkeyttä.
– Ei pitäisi tippua ilmaisen rahan ansaan, sillä se johtaa jatkuvaan kontrollointiin. On kivempaa elää itsenäistä elämää.
Abibin kaava menestykseen Suomessa oli kielen oppiminen ja tutkinnon hankkiminen.
– Jos ei ole korkea moraali, Suomessa on helppo olla tekemättä mitään. Täällä autetaan jopa liikaa ja ihmisistä tehdään reppanoita. En halunnut suostua siihen.
18-vuotiaana Suomeen tullessaan Abib oli itsepäinen maahanmuuttaja. Hän on melkein pahoillaan sosiaalityöntekijöiden puolesta, jotka työskentelivät tuolloin hänen kanssaan.
– En halunnut keneltäkään mitään suunnitelmia, halusin hoitaa kaiken itse ja oppia suomen heti. Minulla oli hyvin ikäviä kokemuksia entisestä kotimaastani ja päätin, että Suomesta tulee uusi kotimaani.
ABIB ei ole antanut somalialaisen heimo- ja klaanikulttuurin vaikuttaa työhönsä opettajana tai lastensuojelussa. Hän on somalialaisille kuin puolueeton suomalainen, joka tuntee somalikulttuuria, ja on siksi saanut monen perheen luottamuksen.
– Oman kielen opettajan tulisi olla henkisesti ja fyysisesti läsnä yhteiskunnassa. Sitä kautta voi vaikuttaa, ettei maahanmuuttajalapsi vieraannu.
Katkeruus vieraannuttaa. Lapsena ja nuorena kohdattu epäoikeudenmukaisuus, suvaitsemattomuus ja rasismi eivät herätä myönteisiä tunteita yhteiskuntaa kohtaan. Valtaväestön asenteella on merkitystä, sillä toiset ihmiset vaikuttavat ihmisen omanarvontuntoon.
– Korostan nuorille vastuun kantamista ja kerron heille avoimesti oman tarinani. Oma myönteinen viesti voi vaikuttaa maahanmuuttajalasten käytökseen. Haluan, että he oppivat käyttämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia fiksusti, että he voivat pärjätä.
Maahanmuuttajalapset perheineen ovat Abibista kouluille haaste, eivät ongelma. Suomea ja harvinaisempia kieliä osaavat koulutetut maahanmuuttajat, jotka suhtautuvat myönteisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, voivat Abibin mielestä olla jopa avain Suomen menestykseen maailmalla.
– Korkeasti koulutetut syyrialaiset menivät Saksaan, koska he tietävät, että siellä heidät otetaan heti töihin. Tänne tulevilta monelta puuttuu tutkinto, jolloin sopeutuminen voi olla hidasta. Heidät on saatava heti töihin ja koulutukseen ja heille on annettava tietoa yhteiskunnan mahdollisuuksista, että he voivat pärjätä omillaan.
Lue IS-reportaasi maahanmuuttajataustaisten opettajien työstä viikonvaihteen Ilta-Sanomien digilehdestä.
Minna-Riikka Härkönen