Miehen täysi-ikäinen poika..

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Eli juu, uusio perhe kuvio.
Mies on asunut poikansa kanssa vuosia kahden kun äiti lähti menee, poika on nyt 18 vee.
Ei osaa itse tehdä mitään, koulut jättänyt kesken, nyt pitkän lorvinnan jälkeen ja tuhannen kerran kun on kehotettu hakee töitä, jota kuitenkaan ei tehnyt, ISKÄ HOMMAS työpaikan jossa on ollu muutaman viikon o_O

Oon asunut täs taloudes vuoden päivät ja nyt taloudessa on meidän yhteinen pari kuinen tytär. Poika ei oo puhunu mulle tänä aikana, ei osaa sanoa päivää eikä kiittää esim. Ruuasta tai mistään muustakaan. Yöt huutaa, oikeasti HUUTAA pelikoneen ääressä eli täys nörtti jota ei paskaakaan kiinnosta että talossa on pieni vauva.
Isänsä harvase ilta käskee olemaan hiljaa ja ymmärtää ehkä hetken muttei kunnioita isäänsä milläänlailla kun jatkuu taas kohta. Ei tee mitään kotitöitä, huoneensa käskystä siivoo,iskä pesee pyykitkin vaikka oon sanonu siitä sen sata kertaa et älä vittu palvele :devil:

Ollaan eräätkin tappelut käyty aiheesta kun vituttaa tosi huolella toi käytös muttei saa jätkää kuriin. Just äsken kun ukko lähti töihin mainitsin et opeta poikas pesee vessa ja KUSEMAAN PÖNTTÖÖN kun vast perjantaina pöntön pesin ja se on aivan kaamee ku kustaan mihin kustaan, pitkin lattioita.. :censored: Sanoin et ei kai munkaan tarvi mitään tehä, ei ruokaa tai pestä vauvan pyllyy ku ei vaa kiinnosta, siis ironiaa, ni suuttu eikä sanonu ees moi kun lähti, tosi aikuista..

On lähös vapaa ehtosena inttiin tammikuussa ja tuskin siitä mitää tulee. Isänsä sano et hommatkoon kämpän sen intin jälkeen mut epäilen. Ei isänsä oo mitää pitäny tähän astikkaan, jos poika ei tee ni mitä se käskee esim. Tyhdennä tiskikone, laita pyykit, leikkaa nurmikko. Jos ei tee ni iskä tekee ite, mä en niin jaksa kattoo.
Viime vkolla oli tytön ristiäiset ni jätkä istuu pelaa, ihmiset ihmettelee ja kysyy missä se on ni ihan vähän hävettää ku ei siskon kastaminen ees kiinnosta
 
vierailija
Ongelmahan on ennemmin se et iskä paapoo eikä osaa katkaista napanuoraa.
En jaksais tapella jatkuvasti aiheesta mut vituttaa tollain luuseri..
No jos ei mee iskän jakeluun ni saa kohta mun puolesta paapoa keskenään aikuista miestä.
 
elikkäs syyllinen tässä on tuo mies, iskä, joka palvelee poikaansa. sun pitää vaan tehdä selväksi, että nyt se loppuu. poika alkaa elämään talon tavalla ja kunnikoittamaan muita siinä asuvia. osallistuu siivoamiseen ja etsii työpaikan. ja ukolle että sen on muutettava käytöstään pojan kanssa täysin. ja jos ei tepsi, niin sitten sano, että sinä häivyt.
 
Se lapsi on sinun miehesi lapsi ja on osa elämäänne, oli luonne sitten minkälainen tahansa.
Ja tuollainen kuuluu kai teiniyteen, ehkä tämä miehesi poika on vain hitaasti aikuistuvaa sorttia. Yrittäisin kyllä puhua, että hankkis oman asunnon, jotta oppis vähän muutakin tekemään, kun pelaamaan pelejä.
 
vierailija
elikkäs syyllinen tässä on tuo mies, iskä, joka palvelee poikaansa. sun pitää vaan tehdä selväksi, että nyt se loppuu. poika alkaa elämään talon tavalla ja kunnikoittamaan muita siinä asuvia. osallistuu siivoamiseen ja etsii työpaikan. ja ukolle että sen on muutettava käytöstään pojan kanssa täysin. ja jos ei tepsi, niin sitten sano, että sinä häivyt.
Siis ongelma on ap itse joka on päättänyt lisääntyä tuommosen vässykän kanssa.
 
Itse en jaksaisi katsella tuollaista. Varaa joku ilta kahdenkeskistä aikaa pojan kanssa, tilaatte vaikka pitsat, ja sitten juttelette oikein kunnolla. Kerrot rauhalliseen ja ystävälliseen sävyyn, miten jokaisen pitäisi hoitaa osansa kotitöistä ja miten toivot hänen huomioivan myös muita, etenkin yöaikaan. Tärkeintä on puhua kuin aikuinen aikuiselle, ei niin kuin läksyttäisit teiniä. Sovitte konkreettisesti ne hommat, mitä odotat pojan tekevän, eli esim. pesee pyykit ja pöntön kerran viikossa, ei mölyä yöllä, hoitaa tiskit tms
 
vierailija
Yritä nähdä ne positiiviset puoletkin äläkä vain negatiivisiä. Poika on töissä. Mitä siitä, että työpaikka on isän hommaama, koska työpaikat menevät nykyisin pitkälti suhteilla. Kouluttamattomana ja ilman työkokemusta on melko mahdotonta saada töitä ilman suhteita.
Poika on menossa tammikuun alussa armeijaan eli eihän tässä ole kuin reilu kuukausi, jonka jälkeen tilanne helpottuu.
 
vierailija
Kiitos vastauksista, välillä auttaa kummasti kun johonkin saa purkaa tuntojaan :)

Toivotaan tosiaan että armeeja tekee pojasta miehen.

Ymmärrän toki että kai mieheni on yrittänyt tällä kun on passannut poikansa pilalle vaan hyvää ja ehkä osaltaan helpottaa jollain tapaa äidin lähdöstä aiheutunutta tuskaa mutta sille pitäisi joskus tulla stoppi, kun nyt kuitenkin puhutaan terveestä aikuisesta miehestä jonka olisi opittava pärjäämään maailmassa.

Tiedän olevani tiukka, siisteys friikki , en kovin herkkä tai empaattinen niin siksi kiehuu varsin helposti yli tällästen vässyköiden kanssa :rolleyes:
 
vierailija
Sorry, mutta olette (tai siis miehesi on) nyt liikkeellä 18v liian myöhään. Meillä lapset jo pienestä asti opetettu osallistumaan siivoamiseen jne. Nuorinkin (1,5-vuotias) kerää lelunsa leikkien päätteeksi, laittaa vaatteensa kylpyyn mennessään pyykkikoriin, auttaa astianpesukoneen tyhjennyksessä jne. Koskaan ei ole isommatkaan siivousta tai muita kotitöitä vastaan hangoitelleet. Koti ei ole kenellekään täysihoitola ja kun positiivisella fiiliksellä on pienestä asti laitettu hommia tekemään, ei sitä lapset muusta tiedäkään.

Työssäni kohtaan päivittäin ko. löysiä nuoria ihmisiä; mitään ei jaksettaisi tehdä, ei haluttaisi nähdä minkään eteen vaivaa ja kaikki on saatu aina enempi vähempi valmiina nokan eteen. Mitään ei osata hoitaa itse.

Lapsi on oman kasvatustyönsä tulos. Ja passatuista lapsista tulee uusavuttomia aikuisia. Mitään ihmeparannusta ei tilanteeseen ole. Mahdollista on, että saatte nauttia täysi-ikäisen pojan seurasta (=loisimisesta) kotonanne vielä vuosia.
 
vierailija
elikkäs syyllinen tässä on tuo mies, iskä, joka palvelee poikaansa. sun pitää vaan tehdä selväksi, että nyt se loppuu. poika alkaa elämään talon tavalla ja kunnikoittamaan muita siinä asuvia. osallistuu siivoamiseen ja etsii työpaikan. ja ukolle että sen on muutettava käytöstään pojan kanssa täysin. ja jos ei tepsi, niin sitten sano, että sinä häivyt.
Näin. Tää on hyvä.
Mutta tässä voi tulla vielä aikamoinen pyöremyrsky.. Nimittäin, kun poika ei saa enää elää haluamallaan tavalla johon on tottunut, ja asiat muuttuu heti kun sinä astuit kuvioihin, voit odottaa vain vihaa tältä pojalta sinua kohtaan. Hän näkee asian eri kulmasta.
Asui rauhassa isänsä kanssa ja sai tehdä mitä tykkäsi.
Mutta, kun kotiin saapui uusi nainen ja isäkin sai uuden lapsen kaikki muuttuu. Yllättäen hän kokee sen painostuksena ja sellaisena, että sinä toit nämä ongelmat hänen elämäänsä mukanasi. Näin se vaan lähinnä menee.

Joten miten olisi järkevin toimia? Luo poikaan jonkinlainen kontakti ja koeta saada ainakin hänet ajoissa tajuamaan ettet tullut häätämään häntä pois, vaan se on osa normaalia aikuistumista muuttaa jo tuossa iässä kotoaan pois.

Kukaan mun pölötyksiä ymmärrä... :D

Mutta pointti, valmistaudu, että poika tulee syyllistämään sinua kun alkaa riidat perheessä.
 
Näin. Tää on hyvä.
Mutta tässä voi tulla vielä aikamoinen pyöremyrsky.. Nimittäin, kun poika ei saa enää elää haluamallaan tavalla johon on tottunut, ja asiat muuttuu heti kun sinä astuit kuvioihin, voit odottaa vain vihaa tältä pojalta sinua kohtaan. Hän näkee asian eri kulmasta.
Asui rauhassa isänsä kanssa ja sai tehdä mitä tykkäsi.
Mutta, kun kotiin saapui uusi nainen ja isäkin sai uuden lapsen kaikki muuttuu. Yllättäen hän kokee sen painostuksena ja sellaisena, että sinä toit nämä ongelmat hänen elämäänsä mukanasi. Näin se vaan lähinnä menee.

Joten miten olisi järkevin toimia? Luo poikaan jonkinlainen kontakti ja koeta saada ainakin hänet ajoissa tajuamaan ettet tullut häätämään häntä pois, vaan se on osa normaalia aikuistumista muuttaa jo tuossa iässä kotoaan pois.

Kukaan mun pölötyksiä ymmärrä... :D

Mutta pointti, valmistaudu, että poika tulee syyllistämään sinua kun alkaa riidat perheessä.
no taatusti syyllistäsi, kuinkas muuten. mutta silläkin uhalla toimisin kuten kirjoitin. ehkä se poika joskus 10 vuoden kuluttua älyäisi kuitenkin kiittää
 
vierailija
Mä olen sitä mieltä, että tässä vaiheessa ei kannata laittaa minkäänlaista pyörremyrskyä päälle. Pojalla on nyt muutosvaihe menossa, jos siinä aletaan vaatia isoja muutoksia kotona, niiin luultavasti tulee täydellinen romahdus. Kuvitelkaapa itsenne tilanteeseen, jossa olette saaneet olla vuosikaudet vapaasti ilman velvollisuuksia ja yks kaks olettekintilanteessa, jossa on uusi työ, armeija odottamassa ja kotona pitäisi muuttaa tavat samaan aikaan kokonaan. Sellainen onnistuu superihmisiltä, mutta tuskin tältä kyseiseltä pojalta. Järkevämpää on nyt keskittyä tukemaan pojan työssäkäyntiä ja inttiin menoa. Jos poika selviytyy näistä, niin siitä on helppo jatkaa itsenäiseen asumiseen intin jälkeen. Pienin askelin eteenpäin. Tämä tilanne on jatkunut pitkään, joten hetkessä sitä on mahdoton mennä muuttamaan.
 
vierailija
Aloituksesi perusteella et kovin aikuismaiselta sinäkään kuulosta, ainakin jos miehellesi tosiaan tuohon sävyyn vittuilet kuin aloituksessasi kerroit. Jos poika ei puhu sinulle, niin tuskin olet juurikaan edes yrittänyt keskustella hänen kanssaan ja vuosi on mennyt. Päivääkin pitäisi oikein perheen sisällä toivotella o_O

Ensimmäiseksi juttelet rauhallisesti miehesi kanssa siitä, kuinka pojasta tulee täysin uusavuton reppana tuolla tavalla. Samaten pojalle voi selittää (myöskin rauhallisesti), että hänenkin pitäisi ruveta ottamaan enemmän vastuuta asioita, kun on aikuinen. Vähä vähältä kannattaa niitä hommia laittaa hänen niskoilleen. Opetatte alkuun vaikka sitä pyykin pesua. Jos ei sitä ala opettelemaan, niin jätette kylmän rauhallisesti hänen vaatteensa pesemättä, kyllä sen jälkeen yleensä rupeaa kiinnostamaan, kun ei ole mitään puhdasta päälle pantavaa. Jos taas vaatteiden puhtaudella ei ole hänelle väliä, niin taustalla voi olla jotain masennusta tai muuta vastaavaa.

Mitä väliä sillä on, että isä hommaa työpaikan, jos siellä töissä käy? Nykypäivänä ei ole helppoa niitä töitä löytää edes kouluttautuneenkaan, joten ole tyytyväinen, että mies on sellaisessa asemassa, että pystyy auttamaan sen työn löytymisen kanssa.

En kyllä kovin pitkää yhteistä tulevaisuutta teidän perheelle ennusta.
 
vierailija
Olet asunut siellä vuoden ja teillä on jo 2 kk ikäinen vauva? Kävikö vahinko vai miksi et ottanut perhetilanteesta selvää ennen sikiämistä? Taisit itse olla niin rakkauden huumassasi, ettet osannut huomioida, että miehellä on elettyä elämää jo takana ja sen myötä hänen elämäänsä aika oleellisesti kuuluva perheenjäsen. Sinä et voi nyt yksinäsi siellä alkaa sooloilemaan sääntöjä teinipojalle, vaikka kuinka ketuttaisi. Ei se poika pyytänyt saada raivoavaa äitipuolta ja haisevaa pikkukakaraa omaan kotiinsa, ihan itse te sinne tuppasitte.
 

Yhteistyössä