varokaa näitä!!!
Harrastajat kuuluvat tämän kattojärjestö alle:
https://www.metsastajaliitto.fi/#main-content
Lukekaa ja hämmästykää heikäläisten privaattijäsenten reaktioista asiaohjelmaan liittyen:
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Susiohjelma toi Kimmo Ohtoselle tappouhkauksia: "Luonnolla ei ole pr-henkilöä"
Toimittaja Kimmo Ohtonen sanoo, että suden ristiriitainen asema Suomessa pohjaa jo kansantaruihin.
Susi
8.12.2016 klo 10:47päivitetty 8.12.2016 klo 11:32
Kimmo Ohtonen
Katja Oittinen
@katjaoittinen
Katoava Pohjola -luontodokumenttisarjaansa, että jakso tulee herättämään keskustelua. Ja se oli tarkoituskin.
– Yksi dokumenttisarjan tavoite on herättää keskustelua asioista, joista ei aina ole helppo keskustella – kuten suden asemasta Suomessa tai meidän asenteestamme sutta kohtaan. Luonto on meille monessa mielessä luonnonvara, se on hyödyke, ja mielestäni luonnon näkökulma on myös tärkeä, koska luonnolla ei ole pr-henkilöä pitämässä sen puolia ihmisten keskuudessa.
Ohtonen sanoo, että luonnon monimuotoisuuden ja merkityksen esille tuominen ei ole puoleellisuutta, sillä pyrkimys ei ole tuoda esille vain luonnon näkökulmaa vaan sovittaa yhteen eri intressejä.
Susikeskustelua "ajan hengessä"
Televisiossa ja radiossa tulleen susijakson jälkeen palautetta on tullut runsaasti ja monenlaista. Kannustavaa palautetta ristiriitaisen asian käsittelystä, kiitosta, että salametsästys nostettiin esille ja kritiikkiä ylipäätään asian käsittelystä sekä käsittelytavasta. Ohtosen mukaan rakentavaa kritiiikkiä ei kuitenkaan ole se, että keskusteluun osallistuvia ihmisiä arvostellaan viherpiipertäjiksi tai miksi tahansa.
– Silloin tietää, että ei käydä enää rakentavaa keskustelua. Kenenkään Facebook-profiili tai vaikka sanomalehden keskustelupalsta netissä ei ole mikään aggressioiden temmellyskenttä, mihin voi mennä kirjoittamaan mitä huvittaa juuri sen hetkisessä tunnetilassa, Kimmo Ohtonen sanoo.
näkökulmakirjoituksessaan, että metsästäjien maltillinen enemmistö ja asiaan perehtyneet tietävät, että salametsästyksellä on maassamme pitkä historia ja sitä tapahtuu edelleen eri puolilla Suomea. Susiohjelman jälkeen Ohtosta myös kiiteltiin salametsästyksen nostamista esiin.
– Salametsästys aiheuttaa tuhoja paitsi luonnolle, niin myös tietyille ihmisyhteisöille, jotka ovat sen vaikutuspiirissä. Olen saanut palautetta kokemuksista, että ihmisiä on uhkailtu, jos tiettyjä porukoita kohtaan on ollut kylällä kriittinen. Salametsästys on vakava rikollisuuden muoto, jolle on palautteen antajissa löytynyt myös puolustajia.
Esimerkiksi saimaannorppa ei herätä niin kiistanalaisia tunteita kuin susi, jonka kohdalla tunteet ovat kovia.
KIMMO OHTONEN
Ohtonen sanoo painokkaasti, että salametsästys on rikollisuutta, ja salametsästyksen vahvistavat niin poliisit, tutkijat kuin kansalaisetkin ja se näkyy myös käräjäoikeuksissa annetuissa tuomioissa. Salametsästysrikoksista kymmesosa tulee viranomaisten tietoon.
– Palautteen perusteella on tullut vahva tunne siitä, että susikeskustelu on avattu uudesta näkökulmasta ja sen monipuolisuus on saatu näkyväksi. Myös esimerkiksi niin, että metsästäjät pääsivät kertomaan tässä yhteydessä, että susi on tietyillä alueilla Suomessa tietyssä metsästystilanteessa uhka metsästyskoiralle, Ohtonen kertoo.
Mutta metsästäjätkään eivät Ohtosen mukaan ole mielipiteissään yhteinäinen joukko, vaan heillä on monta eri mielipidettä ja näkemystä esimerkiksi sudesta.
Tunteet pinnassa
Kimmo Ohtonen arvioi suomalaisten suhtautuvan luontoon tunteikkaasti, mikä on hänen mielestään hyvä asia niin kauan kun luontoasioita voidaan käsitellä avoimesi, rationaalisesti ja kriittisesti.
– Esimerkiksi saimaannorppa ei herätä niin kiistanalaisia tunteita kuin susi, jonka kohdalla tunteet ovat kovia. Keskustelu kärjistyy todella nopeasti ja äänessä ovat he, joilla on niin sanotusti jotain hampaankolossa sutta kohtaa, ja he, jotka ovat tunteikkaimpia ja äänekkäimpiä suden suojelijoita. Koen, että enemmistö suomalaisista on kuitenkin siellä kultaisella keskitiellä.
tehdyn arvion mukaan(siirryt toiseen palveluun) Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200–235 sutta. Susia esiintyy erityisesti Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Osa Suomen susista liikkuu myös Venäjän puolella. Kanta-arviossa otettiin huomioon kannanhoidollisen metsästyksen saalis ja tieto muutoin kuolleista susista. Kanta-arvio ei ole suoraanverrannollinen vuoden 2015 arvioon, joka oli tehty ennen kannanhoidollista metsästystä.
https://www.metsastajaliitto.fi/#main-content
Lukekaa ja hämmästykää heikäläisten privaattijäsenten reaktioista asiaohjelmaan liittyen:
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Susiohjelma toi Kimmo Ohtoselle tappouhkauksia: "Luonnolla ei ole pr-henkilöä"
Toimittaja Kimmo Ohtonen sanoo, että suden ristiriitainen asema Suomessa pohjaa jo kansantaruihin.
Susi
8.12.2016 klo 10:47päivitetty 8.12.2016 klo 11:32
Kimmo Ohtonen
Katja Oittinen
@katjaoittinen
Katoava Pohjola -luontodokumenttisarjaansa, että jakso tulee herättämään keskustelua. Ja se oli tarkoituskin.
– Yksi dokumenttisarjan tavoite on herättää keskustelua asioista, joista ei aina ole helppo keskustella – kuten suden asemasta Suomessa tai meidän asenteestamme sutta kohtaan. Luonto on meille monessa mielessä luonnonvara, se on hyödyke, ja mielestäni luonnon näkökulma on myös tärkeä, koska luonnolla ei ole pr-henkilöä pitämässä sen puolia ihmisten keskuudessa.
Ohtonen sanoo, että luonnon monimuotoisuuden ja merkityksen esille tuominen ei ole puoleellisuutta, sillä pyrkimys ei ole tuoda esille vain luonnon näkökulmaa vaan sovittaa yhteen eri intressejä.
Susikeskustelua "ajan hengessä"
Televisiossa ja radiossa tulleen susijakson jälkeen palautetta on tullut runsaasti ja monenlaista. Kannustavaa palautetta ristiriitaisen asian käsittelystä, kiitosta, että salametsästys nostettiin esille ja kritiikkiä ylipäätään asian käsittelystä sekä käsittelytavasta. Ohtosen mukaan rakentavaa kritiiikkiä ei kuitenkaan ole se, että keskusteluun osallistuvia ihmisiä arvostellaan viherpiipertäjiksi tai miksi tahansa.
– Silloin tietää, että ei käydä enää rakentavaa keskustelua. Kenenkään Facebook-profiili tai vaikka sanomalehden keskustelupalsta netissä ei ole mikään aggressioiden temmellyskenttä, mihin voi mennä kirjoittamaan mitä huvittaa juuri sen hetkisessä tunnetilassa, Kimmo Ohtonen sanoo.
näkökulmakirjoituksessaan, että metsästäjien maltillinen enemmistö ja asiaan perehtyneet tietävät, että salametsästyksellä on maassamme pitkä historia ja sitä tapahtuu edelleen eri puolilla Suomea. Susiohjelman jälkeen Ohtosta myös kiiteltiin salametsästyksen nostamista esiin.
– Salametsästys aiheuttaa tuhoja paitsi luonnolle, niin myös tietyille ihmisyhteisöille, jotka ovat sen vaikutuspiirissä. Olen saanut palautetta kokemuksista, että ihmisiä on uhkailtu, jos tiettyjä porukoita kohtaan on ollut kylällä kriittinen. Salametsästys on vakava rikollisuuden muoto, jolle on palautteen antajissa löytynyt myös puolustajia.
Esimerkiksi saimaannorppa ei herätä niin kiistanalaisia tunteita kuin susi, jonka kohdalla tunteet ovat kovia.
KIMMO OHTONEN
Ohtonen sanoo painokkaasti, että salametsästys on rikollisuutta, ja salametsästyksen vahvistavat niin poliisit, tutkijat kuin kansalaisetkin ja se näkyy myös käräjäoikeuksissa annetuissa tuomioissa. Salametsästysrikoksista kymmesosa tulee viranomaisten tietoon.
– Palautteen perusteella on tullut vahva tunne siitä, että susikeskustelu on avattu uudesta näkökulmasta ja sen monipuolisuus on saatu näkyväksi. Myös esimerkiksi niin, että metsästäjät pääsivät kertomaan tässä yhteydessä, että susi on tietyillä alueilla Suomessa tietyssä metsästystilanteessa uhka metsästyskoiralle, Ohtonen kertoo.
Mutta metsästäjätkään eivät Ohtosen mukaan ole mielipiteissään yhteinäinen joukko, vaan heillä on monta eri mielipidettä ja näkemystä esimerkiksi sudesta.
Tunteet pinnassa
Kimmo Ohtonen arvioi suomalaisten suhtautuvan luontoon tunteikkaasti, mikä on hänen mielestään hyvä asia niin kauan kun luontoasioita voidaan käsitellä avoimesi, rationaalisesti ja kriittisesti.
– Esimerkiksi saimaannorppa ei herätä niin kiistanalaisia tunteita kuin susi, jonka kohdalla tunteet ovat kovia. Keskustelu kärjistyy todella nopeasti ja äänessä ovat he, joilla on niin sanotusti jotain hampaankolossa sutta kohtaa, ja he, jotka ovat tunteikkaimpia ja äänekkäimpiä suden suojelijoita. Koen, että enemmistö suomalaisista on kuitenkin siellä kultaisella keskitiellä.
tehdyn arvion mukaan(siirryt toiseen palveluun) Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200–235 sutta. Susia esiintyy erityisesti Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Osa Suomen susista liikkuu myös Venäjän puolella. Kanta-arviossa otettiin huomioon kannanhoidollisen metsästyksen saalis ja tieto muutoin kuolleista susista. Kanta-arvio ei ole suoraanverrannollinen vuoden 2015 arvioon, joka oli tehty ennen kannanhoidollista metsästystä.
RV -tyyppi), peräpään monipuolinen käyttö, tupakka ja alkoholi