Hyvin on mennyt, molemmat vanhemmat ja lapsi tyytyväisiä.
Aiotteko jakaa hoitovapaata vai vanhempainvapaata? Jos jälkimmäistä, miettikää mitä teette imetyksen suhteen.
Meillä minä menin töihin äitiysvapaan jälkeen, kun vauva 3+ kk. Mies oli sitten 4kk vanhempainvapaalla, minä olin välissä pari viikkoa vanhempainvapaapätkällä ja mies sitten taas jatkoi vanhempainvapaan loppuun. Sitten minä taas pidin vuosilomia muutaman viikkon. Nyt vauva joutuu menemään osaksi päivää perhepäivähoitajalle (elo-lokakuu), minä olen tässä vaiheessa osa-aikaisena työssä, mies pitää sen jälkeen hoitovapaata vielä ainakin 6 kuukautta. Meillä siis mies olisi halunnut pitää kaikki vapaat heti siitä kun mahdollista (vanhempainvapaasta), mutta työnsä takia tulee muutama pätkä siihen, jolloin lapsen hoito pitää järjestää eri tavalla.
Meillä on imetyskin onnistunut tosi hyvin. Täysimetystä jatkettiin vaikka palasin töihin: lypsin 2 krt töissä, ja lapsi joi tuttipullosta seuraavana päivänä ne maidot. Minun töihin paluu noinkin aikaisin onnistui siksikin helposti, että vauva jo nukkui pitkähköjä yöunia, eli siinä 3-5kk vanhana heräsi kerran aamuyöstä enää syömään. Se ei väsyttänyt, jaksoin töissä hyvin. Ja olisiko puolen vuoden vanhasta alkanut nukkua yöunet putkeen. Mutta lapset ovat erilaisia, etukäteen vaikea arvata.
Ja hyvä suhde meillä molemmilla on lapseen. Lapsi ei suosi kumpaakaan vanhempaa, molemmat kelpaa ihan samalla tavalla lohduttamaan, nukuttamaan, syöttämään jne.
Kotitöiden ja oman ajan suhteen meillä on myös sujunut hyvin yhteistyö. On alusta asti katsottu, ettei kumpikaan ihan uuvahda. Pääosin se, jolla on lapsenhoitovastuu, hoitaa ruuat ja pyykit yms. Mutta kun se on väliin helpompaa ja väliin hankalampaa lapsen kanssa. Joskus on kausia, että lapsenhoito on selvästi sitovampaa ja rasittavampaa kuin toisen palkkatyöpäivä (jos on valvomisia, hampaita, kitinää ja sylissäroikkumista) - tällöin tietysti työssäkäyvä vanhempi on sitten hoitanut enemmän välttämättömiä kotihommia, mahdollisia yövalvomisia tms. Mutta nuo on meillä mennyt aikalailla itsestäänselvyytenä.
Tosi hyvä on ollut sekin, että työssäkäyvä puoliso on iltaisin ottanut lapsesta ja kodista enemmän vastuuta ja vähän hätistellyt sitä kotona olevaa johonkin omaan puuhaan. Mies esimerkiksi teki puutöitä (mieliharrastuksensa) parina iltana viikossa vanhempainvapaalla ollessaan, kun minä olin lapsen kanssa.