Mies reissutyössä+ lapsenhoito+kotityöt???

pakko vielä lisätä että jotkut mielipiteet on täällä kyllä niin järkyttäviä, siis naisilta!!!!! kuulostaa siltä että naiset itse on sovinisteja... vaadin mieheltäni sen minkä itseltänikin, en sen enempää enkä vähempää, oon vaatinu aina. ja se on musta ihan oikein, yksin en tätä rumbaa rupea pyörittämään.

 

\

pakko vielä lisätä että jotkut mielipiteet on täällä kyllä niin järkyttäviä, siis naisilta!!!!! kuulostaa siltä että naiset itse on sovinisteja... vaadin mieheltäni sen minkä itseltänikin, en sen enempää enkä vähempää, oon vaatinu aina. ja se on musta ihan oikein, yksin en tätä rumbaa rupea pyörittämään.

Mun on pakko sanoa, että musta se ei oo oikeen (ei olisi meidän parisuhteessa, teidän suhteesta ja miehen työstähän en mitään tiedä.). Mun mielestä jokaisen kannattais oikeasti kokeilla sitä toisen osaa hetken: kun aina peräänkuulutetaan sitä että olisi se mies viikon tässä kotona ja katsoisi mitä tää on, mutta myös toisinpäin. Kyllä sitä itsekukin on tiennyt mihin soppaan on lapsensa tehneet,ja jos alan vaihdos on tapahtunut myöhemmin siinä varmaan on kumppaninkin mielipidettä kuunneltu. Luulisin. Jos toinen on kotona, niin pääosa siitä kotirumbasta painottuu ilman muuta hänen harteilleen, eikä sen työssä käyvän. Eriaisa,(vai olisiko?) jos mies olis aamu8- 16 normaali työpäivä ja viikonloput vapaat. Noh, mä näen asian näin, älä loukkaannu. =)

 

Mitä tässä ympärilleen katselee, niin hyvin itsekkäästi ne alan ja työn vaihdot perheen kustannuksella tehdään. Pienten lasten isät vaan yksinkertaisesti haluaisivat kaiken helpolla. Pitää saada tehdä just sitä matkatyötä, vaikka lapset on pieniä, mutta silti pitää ne lapset hommata, vaikka todellista arkea ei ole mitään halua niiden kanssa viettää. haluaa lapset, jotta voi viikonloppuna puoli tuntia leikkiä niiden kanssa ja sanoa, että voi harmi, kuinka isä joutuu nyt tekemään raskasta työtä niin paljon... Omista valinnoista se on kiinni. Miehet on vaan niin tottuneita siihen, että naiset joustaa loputtomasti miesten itsekkäiden valintojen takia.

 

Vai valitsee miehet tahallaan matkatyön ettei tarvi lapsia hoitaa.

Isäni joutui olemaan matkatöissä ihan vain sen takia, että saimme voita leivän päälle. Samoin mieheni on matkatöissä sen takia, että alpsille riittäisi ruokaa ja vaatetta.

Mutta tällä palstalla naiset kai toivoisivat miehen olevan työtön luuseri, joka makaisi sohvalla joka päivä, panisi essun naisen käskystä kerran päivässä eteen ja tiskaisi. Naiset mielellään istuskelisivat koneen ääressä juoruilemassa nettipalstoilla päivät pitkät. Ei siinä ehdi siivota eikä laittaa ruokaa.

Haluttais sanoa, että menkää ämmät itseenne. Siis jos on yhden lapsen kanssa kotona viikot niin sekö muka raskasta. Mitä sotkette niin paljon. Alkuperäinen voisi opetella elämään siivommin, ei olisi sitä siivoamista niin paljon. Tai menee töihin ja antaa miehen jäädä kotiin "rehkimään".

Mutta nämä tapaukset taitaa olla niitä, että työ ei maita. Halutaan vain laiskotella kotona ja sitten vielä vikistään kun on niin raskasta. Ei ihme, että eroja tulee niinkin paljon. Kun tätäkin palstaa lukee, täytyy todella ihmetellä, miksi nämä naiset on edes lapsia tehneet. Mitä ihmettä he kuvittelivat perheellisen elämän olevan. Sitäkö, että saa maata kotona ja mies hoitaa lapsen, työn, kodin ja mummot hoitaa lapset sitten viikonloput.

Naiset haluaa nähtävästi lapsia vain sen takia, että saisivat näytellä uusia vaunuja kahviloissa ja leikkiä lapsen kanssa puoli tuntia viikossa ja kehua, kuinka raskasta on olla äiti.

Lapsia minulla eniten käy sääliksi kun luen näiden itsekkäiden äitien kirjoituksia. Lapsia halutaan, mutta kukaan ei oikein halua olla heidän kanssaan. Ja sitten niitä pitää vielä pari saada lisää, vaikka muutenkin menee huonosti.

 

\

Mitä tässä ympärilleen katselee, niin hyvin itsekkäästi ne alan ja työn vaihdot perheen kustannuksella tehdään. Pienten lasten isät vaan yksinkertaisesti haluaisivat kaiken helpolla. Pitää saada tehdä just sitä matkatyötä, vaikka lapset on pieniä, mutta silti pitää ne lapset hommata, vaikka todellista arkea ei ole mitään halua niiden kanssa viettää. haluaa lapset, jotta voi viikonloppuna puoli tuntia leikkiä niiden kanssa ja sanoa, että voi harmi, kuinka isä joutuu nyt tekemään raskasta työtä niin paljon... Omista valinnoista se on kiinni. Miehet on vaan niin tottuneita siihen, että naiset joustaa loputtomasti miesten itsekkäiden valintojen takia.

No mun mielestä ei ole itsekästä tuoda leipää pöytään. Pakon edessä sitä joutuu tässä tilanteessa töitä toisen tekemään tavalla tai toisella kahden edestä, koska toinen lähes ilman tuloja on kotona lapsen kanssa. Se olisi itsekkyyttää että mies tekisi laiskasta töitä niin vähän kuin mahdollista ja myös minä joutuisin näin ollen töissä käymään vaikka lapsi on pieni, mielestäni liian pieni vieraiden hoidettavaksi. Kukaan ei ole loputtomasta joustamisesta mitään puhunut, mutta pitääkö sitä heittäytyä sitten sinne toiseen ääripäähän?? Etten perkules tee yksin kotitöitä ja laittaa miestä yöllä kotiutuessaan imurin varteen tai vaatia vaihtamaan parempi palkkaisiin hommiin? Ei sekään kai järin fiksua ole. :/

 

\

\

Miehellä on siellä reissussa kaikki illat sitä omaa aikaa mitä ei ole sillä vaimolla joka on lapsen kanssa kotona.

Ei se kyllä mitään perhe-elämää ole että toinen painelee viikolla miten huvittaa ja leikkii poikamiestä illat ja toinen kantaa kaiken vastuun yhdessä hankituista lapsista.
Lapset vieraantuu kun isä on aina poissa kotoa.

Nohniin. Vissiin niitä reissuhommia, ja reissumiehiä ja naisia on kaiketi monenlaisilla aloilla, ja erilaisia.
Ihan ensi tähän sun ensimmäiseen lauseeseen: onhan vaimolla omaa aikaa. Meillä ainakin (vaikken vaimo olekaan) kun lapsi uinahtaa. Vai mitä aikaa se sitten on, jos ei omaa??
Ja meillä kyllä mies ei leiki poikamiestä eikä painele niinkuin huvittaa: mistä olet saanutkin päähäsi että kaikki reissutyöläiset moista harrastavat? Kuulostat melko katkeralta, voi olla ettet ole. Mutta sellaisen kuvan tästä sai. Mä en missään kohtaa kirjoittanut että kaikki reissutyöläiset tekevät niin kuin mun exä teki.


Ja tuohon, että olla kotona ainoastaan lasten kanssa eikä ole kulkuvälineitä eikä mihinkään pääse ja lapsia ei saa hoitoon. Tähän on ihan pakko sanoa, että näitä asioita kannattaisi miettiä sillon kun niitä lapsia tekee. Tai jos mies vaihtaa alaa niin sen mukaan elämä uuteen järjestykseen. Siis asumaan sellaiseen paikkaan, missä viihtyy ja jos tarvetta tulee, mistä pääsee kulkemaan myös lasten kanssa ihmisten ilmoille vaikka yleisiä käyttäen, jos omaa autoa ei ole mhdollisuus hankkia. Lasten hoitajia taas löytyy erilaisten järjestöjen kautta jos tutuista ja suvusta ei. Ei kaikkea kannata tehdä niin himpulan vaikeaksi. Mun mies ei puhunut reissutöihin menemisestä sanaakaan kun tavattiin,oli monta vuotta päivätöissä.Ei myöskään kysynyt minun mielipidettäni reissutyöhön menemisestä.Ilmoitti vaan että on ottanut lopputilin ja alkaa tekemään reissuhommia.Pikkupaikkakunnilla ei saa mannerheimin likkoja hoitamaan kun niitä ei ole.Ei kaikilla ole sukua joka hyysää ja tulee apuun.Eipä löytynyt ystävistäkään sellaista joka olisi ottanut viisi mukulaa hoitoon,varsinkaan kun yksi niistä oli pahasti ruoka-aineallerginen ja yksi yökastelija.
Ei sitä voi miehen työn mukaankaan muuttaa kuutta kertaa vuodessa kun on koululaisia.
Ihan eri asia tuupata yksi mukula hoitoon kun viisi mutta siitä sinä et tiedä yhtään mitään.
Tuossa huomaa juuri sen kypsymättömyyden kun kirjoitat että pitää miettiä ennenkuin niitä lapsia tekee.

Elämässä kun sattuu ja tapahtuu ihan koko ajan

 

"Mun mies ei puhunut reissutöihin menemisestä sanaakaan kun tavattiin,oli monta vuotta päivätöissä.Ei myöskään kysynyt minun mielipidettäni reissutyöhön menemisestä.Ilmoitti vaan että on ottanut lopputilin ja alkaa tekemään reissuhommia."

Mitäs olikaan puhetta siitä itsekkyydestä... Tollasen ilmoituksen kun mulle antais ilman keskustelua ja perheen huomioon ottamista, niin minä ilmoittaisin, että voi alkaa niiksi viikonlopuiksi etsiä toista majapaikkaa. Aivan uskomattoman itsekästä toimintaa! Äidin pitäisi vaan tehdä sama temppu takaisin. Ilmoittaa vaan myös ottavansa reissuhomman ja lapset ja koti tulkoon toimeen sitten viikolla miten tulee. Ainoa vaan että lapset ne olis ne jotka kärsis.

 

\

\

\

Miehellä on siellä reissussa kaikki illat sitä omaa aikaa mitä ei ole sillä vaimolla joka on lapsen kanssa kotona.

Ei se kyllä mitään perhe-elämää ole että toinen painelee viikolla miten huvittaa ja leikkii poikamiestä illat ja toinen kantaa kaiken vastuun yhdessä hankituista lapsista.
Lapset vieraantuu kun isä on aina poissa kotoa.

Nohniin. Vissiin niitä reissuhommia, ja reissumiehiä ja naisia on kaiketi monenlaisilla aloilla, ja erilaisia.
Ihan ensi tähän sun ensimmäiseen lauseeseen: onhan vaimolla omaa aikaa. Meillä ainakin (vaikken vaimo olekaan) kun lapsi uinahtaa. Vai mitä aikaa se sitten on, jos ei omaa??
Ja meillä kyllä mies ei leiki poikamiestä eikä painele niinkuin huvittaa: mistä olet saanutkin päähäsi että kaikki reissutyöläiset moista harrastavat? Kuulostat melko katkeralta, voi olla ettet ole. Mutta sellaisen kuvan tästä sai. Mä en missään kohtaa kirjoittanut että kaikki reissutyöläiset tekevät niin kuin mun exä teki.


Ja tuohon, että olla kotona ainoastaan lasten kanssa eikä ole kulkuvälineitä eikä mihinkään pääse ja lapsia ei saa hoitoon. Tähän on ihan pakko sanoa, että näitä asioita kannattaisi miettiä sillon kun niitä lapsia tekee. Tai jos mies vaihtaa alaa niin sen mukaan elämä uuteen järjestykseen. Siis asumaan sellaiseen paikkaan, missä viihtyy ja jos tarvetta tulee, mistä pääsee kulkemaan myös lasten kanssa ihmisten ilmoille vaikka yleisiä käyttäen, jos omaa autoa ei ole mhdollisuus hankkia. Lasten hoitajia taas löytyy erilaisten järjestöjen kautta jos tutuista ja suvusta ei. Ei kaikkea kannata tehdä niin himpulan vaikeaksi. Mun mies ei puhunut reissutöihin menemisestä sanaakaan kun tavattiin,oli monta vuotta päivätöissä.Ei myöskään kysynyt minun mielipidettäni reissutyöhön menemisestä.Ilmoitti vaan että on ottanut lopputilin ja alkaa tekemään reissuhommia.Pikkupaikkakunnilla ei saa mannerheimin likkoja hoitamaan kun niitä ei ole.Ei kaikilla ole sukua joka hyysää ja tulee apuun.Eipä löytynyt ystävistäkään sellaista joka olisi ottanut viisi mukulaa hoitoon,varsinkaan kun yksi niistä oli pahasti ruoka-aineallerginen ja yksi yökastelija.
Ei sitä voi miehen työn mukaankaan muuttaa kuutta kertaa vuodessa kun on koululaisia.
Ihan eri asia tuupata yksi mukula hoitoon kun viisi mutta siitä sinä et tiedä yhtään mitään.
Tuossa huomaa juuri sen kypsymättömyyden kun kirjoitat että pitää miettiä ennenkuin niitä lapsia tekee.

No just, ei tarvitsisi muuttaa kun kerran sellaiseen paikkaan, mikä on molemmille hyvä: sille kotona olevalla äidille + lapsille ja isälle, joka reissutöitä tekee. Mun mielestä nämä on joka tapauksessa vain järjestely kysymyksiä, eikä maailman lopun tilanteita. Enemmän mä olisin huolissani siitä, ettei miestä muun perheen mielipiteet kiinnosta... tällaisista asioista kai pitäisi kyetä puolisoiden yhdessä sopimaan. Vaikka mitäs minä siitäkään mitään tiedä tietysti, kypsymätön kun olen. Ja vain sen yhden lapsen kanssa elän. Enkä muuten lisää ole tähän tilanteeseen tekemässä.

 

\

\

\

\

Miehellä on siellä reissussa kaikki illat sitä omaa aikaa mitä ei ole sillä vaimolla joka on lapsen kanssa kotona.

Ei se kyllä mitään perhe-elämää ole että toinen painelee viikolla miten huvittaa ja leikkii poikamiestä illat ja toinen kantaa kaiken vastuun yhdessä hankituista lapsista.
Lapset vieraantuu kun isä on aina poissa kotoa.

Nohniin. Vissiin niitä reissuhommia, ja reissumiehiä ja naisia on kaiketi monenlaisilla aloilla, ja erilaisia.
Ihan ensi tähän sun ensimmäiseen lauseeseen: onhan vaimolla omaa aikaa. Meillä ainakin (vaikken vaimo olekaan) kun lapsi uinahtaa. Vai mitä aikaa se sitten on, jos ei omaa??
Ja meillä kyllä mies ei leiki poikamiestä eikä painele niinkuin huvittaa: mistä olet saanutkin päähäsi että kaikki reissutyöläiset moista harrastavat? Kuulostat melko katkeralta, voi olla ettet ole. Mutta sellaisen kuvan tästä sai. Mä en missään kohtaa kirjoittanut että kaikki reissutyöläiset tekevät niin kuin mun exä teki.


Ja tuohon, että olla kotona ainoastaan lasten kanssa eikä ole kulkuvälineitä eikä mihinkään pääse ja lapsia ei saa hoitoon. Tähän on ihan pakko sanoa, että näitä asioita kannattaisi miettiä sillon kun niitä lapsia tekee. Tai jos mies vaihtaa alaa niin sen mukaan elämä uuteen järjestykseen. Siis asumaan sellaiseen paikkaan, missä viihtyy ja jos tarvetta tulee, mistä pääsee kulkemaan myös lasten kanssa ihmisten ilmoille vaikka yleisiä käyttäen, jos omaa autoa ei ole mhdollisuus hankkia. Lasten hoitajia taas löytyy erilaisten järjestöjen kautta jos tutuista ja suvusta ei. Ei kaikkea kannata tehdä niin himpulan vaikeaksi. Mun mies ei puhunut reissutöihin menemisestä sanaakaan kun tavattiin,oli monta vuotta päivätöissä.Ei myöskään kysynyt minun mielipidettäni reissutyöhön menemisestä.Ilmoitti vaan että on ottanut lopputilin ja alkaa tekemään reissuhommia.Pikkupaikkakunnilla ei saa mannerheimin likkoja hoitamaan kun niitä ei ole.Ei kaikilla ole sukua joka hyysää ja tulee apuun.Eipä löytynyt ystävistäkään sellaista joka olisi ottanut viisi mukulaa hoitoon,varsinkaan kun yksi niistä oli pahasti ruoka-aineallerginen ja yksi yökastelija.
Ei sitä voi miehen työn mukaankaan muuttaa kuutta kertaa vuodessa kun on koululaisia.
Ihan eri asia tuupata yksi mukula hoitoon kun viisi mutta siitä sinä et tiedä yhtään mitään.
Tuossa huomaa juuri sen kypsymättömyyden kun kirjoitat että pitää miettiä ennenkuin niitä lapsia tekee.

No just, ei tarvitsisi muuttaa kun kerran sellaiseen paikkaan, mikä on molemmille hyvä: sille kotona olevalla äidille + lapsille ja isälle, joka reissutöitä tekee. Mun mielestä nämä on joka tapauksessa vain järjestely kysymyksiä, eikä maailman lopun tilanteita. Enemmän mä olisin huolissani siitä, ettei miestä muun perheen mielipiteet kiinnosta... tällaisista asioista kai pitäisi kyetä puolisoiden yhdessä sopimaan. Vaikka mitäs minä siitäkään mitään tiedä tietysti, kypsymätön kun olen. Ja vain sen yhden lapsen kanssa elän. Enkä muuten lisää ole tähän tilanteeseen tekemässä.

Ja juuri sen vuoksi minä hänestä lopulta erosin kun tajusin ettei me merkitty sille kuitenkaan yhtään mitään.

 

\

"Mun mies ei puhunut reissutöihin menemisestä sanaakaan kun tavattiin,oli monta vuotta päivätöissä.Ei myöskään kysynyt minun mielipidettäni reissutyöhön menemisestä.Ilmoitti vaan että on ottanut lopputilin ja alkaa tekemään reissuhommia."

Mitäs olikaan puhetta siitä itsekkyydestä... Tollasen ilmoituksen kun mulle antais ilman keskustelua ja perheen huomioon ottamista, niin minä ilmoittaisin, että voi alkaa niiksi viikonlopuiksi etsiä toista majapaikkaa. Aivan uskomattoman itsekästä toimintaa! Äidin pitäisi vaan tehdä sama temppu takaisin. Ilmoittaa vaan myös ottavansa reissuhomman ja lapset ja koti tulkoon toimeen sitten viikolla miten tulee. Ainoa vaan että lapset ne olis ne jotka kärsis.

Niin kyllä sitä vois näin jälkikäteen miettiä kun mies ilmoitti sen jälkeen kun lapset oli maailmassa että menenkin reissutöihin että mitä sitä tulikaan tehdyksi nää muksut.Kun ei ollut sitä selvännäkijän vikaa mitä toisilla tuntuu olevan.Olis varmaan pitänyt työntää ne muksut takaisin tai lähteä itse kälppimään,vaan kun ei antanut luonto periksi.

 

No eihän sitä äidissä sitä selvännäkijän vikaa pidä olla, vaan isässä vastuunkantajan ja osallistujan "vikaa". Toi ei ole missään nimessä äidin syy, että lapset tuli tehtyä, vaan isähän se siinä on joka elelee niinkuin poikamies, isän olis pitänyt miettiä ennen lasten tekoa, mihin ryhtyy. Että sen jälkeen ei enää tehdä elämässä ratkaisuja pelkästään omistä lähtökohdista käsin, vaan otetaan perhe huomioon!

 

Meillä mies reissuhommissa kanssa, meillä 3 alle 6 vuotiasta vilkasta lasta.Minä tääl kaikkki teen, sillon kun mies kotona, voi muksui vahtii että pääsen kävelylle.Saattaa imuroida, laittaa astianpesukonen päälle tms.Onneksi mulla on auto että pääsen lasten kanssa asioille viikolla ja kyläänkin jos jaksaa.Omaa aikaa jää viikossa noin tunti, eli sen kävelylenkin verran.

 

clivia

Onnittelut että olet jaksanut ja jaksanut vielä heivata sen paskakasan pihalle (=ukon). Toivottavasti olette pärjänneet ok.

honiska ja viekka

Valitettavasti kuulostaa siltä, että joidenkin pitäisi jättää lapsien teko väliin. Honiskan mainitsemat miehen työt on suurin osa kotitöistä, ja mieskö käy vielä töissä ja honiska kotona? Vai onko toisinpäin?

Ärsyttää hemmetisti nämä jotka täällä paasaa kotona olemisen rankkuudesta, kun yhden lapsen kanssa on kotona. Menkää kuulkaa koittamaan sitä työssä oloa, niin saa isä olla kotona. Epäilen että tulee lapsi hoidettua paremmin, samoin koti. ja emännälle sapuskat valmiina ja puhdas koti, kun leivän hankkija tulee kotiin.

Vaaditte, että miehen joka käy töissä, on tehtävä kotihommista ja lapsenhoitohommista puolet? Huh huh! Kyllä sen on tehtävä joka on kotona, suurin osa kotitöistä.

 

No mä kyllä ryhdyn mielelläni siksi leivän pöytään tuojaksi, joka on kodin ulkopuolella töissä, ja mies sitten hoitaisi koko kodin ja lapset. Olisi mulle huomattavasti henkisesti helpompaa: olis taloudellisesti riippumaton, saisi olla fiksujen aikuisten kanssa päivät tekemisissä, saisi puuhailla itseä kiinnostavan työn parissa, sosiaaliturva ja eläkkeet kertyis eli ei jäis tyhjän päälle, oma "ura" etenis jne. Ja kun tulis (myöhään) kotiin, siellä odottais hyvin hoidetut lapset ja mies höyryävän ruokakattilan kanssa. Sopii mulle erittäin hyvin. "Harmi" vaan, kun ei vielä voi tota synnytystä ja imetystäkin vaihtaa perinteisistä rooleista päittäin

 

Viekku

mikä pidättelee? Vai joko huomenaamulla nouset töihin?

 

\

\

pakko vielä lisätä että jotkut mielipiteet on täällä kyllä niin järkyttäviä, siis naisilta!!!!! kuulostaa siltä että naiset itse on sovinisteja... vaadin mieheltäni sen minkä itseltänikin, en sen enempää enkä vähempää, oon vaatinu aina. ja se on musta ihan oikein, yksin en tätä rumbaa rupea pyörittämään.

Mun on pakko sanoa, että musta se ei oo oikeen (ei olisi meidän parisuhteessa, teidän suhteesta ja miehen työstähän en mitään tiedä.). Mun mielestä jokaisen kannattais oikeasti kokeilla sitä toisen osaa hetken: kun aina peräänkuulutetaan sitä että olisi se mies viikon tässä kotona ja katsoisi mitä tää on, mutta myös toisinpäin. Kyllä sitä itsekukin on tiennyt mihin soppaan on lapsensa tehneet,ja jos alan vaihdos on tapahtunut myöhemmin siinä varmaan on kumppaninkin mielipidettä kuunneltu. Luulisin. Jos toinen on kotona, niin pääosa siitä kotirumbasta painottuu ilman muuta hänen harteilleen, eikä sen työssä käyvän. Eriaisa,(vai olisiko?) jos mies olis aamu8- 16 normaali työpäivä ja viikonloput vapaat. Noh, mä näen asian näin, älä loukkaannu. =)

ei tosta voi loukkaantua =) se kun sanoin että en vaadi mieheltäni sen vähempää kun iteltäni ja se on musta oikein, koskee tietenkin meidän "entistä elämää" kun mies oli merillä, ja se systeemihän toimii yks yhteen, jos on kuuden viikon törni (niinku yleensä oli) on myös kuus viikkoa lomaa. jos ukkoseni ei siinä kuuden viikon aikana olis mihinkään osallistunut vaan maannut sohvalla ja riekkunut baareissa niin \|O . nyt on tietenkin toinen juttu kun mieheni jäi maihin, on normaali 8-16 päivä ja suurin osa tän huushollin hoidosta jää mulle. mut lasten kanssa se sujuu suht helposti eikä mulla oikeest niin paljo tekemistä täällä oo etten ehtis yhtään siivota tms. voisinhan tiestysti huudella sohvalta lapselle kieltoja toisen pötkötellessä siinä vieressä mutta.... viikonloput on sit eriasia, silloin on mun mielestä aika tasavertasta että molemmat tekee. samalla tavallahan mä olen "töissä" viikot ku mieheni lomaahan mulla ei viikonloputkaa ole mut eipä ole miehellänikään, silloin vaan molempien hommat tavallaan puolittuu ku on kaks tekemässä kaikkea.

 

\

clivia

Onnittelut että olet jaksanut ja jaksanut vielä heivata sen paskakasan pihalle (=ukon). Toivottavasti olette pärjänneet ok.

honiska ja viekka

Valitettavasti kuulostaa siltä, että joidenkin pitäisi jättää lapsien teko väliin. Honiskan mainitsemat miehen työt on suurin osa kotitöistä, ja mieskö käy vielä töissä ja honiska kotona? Vai onko toisinpäin?

Ärsyttää hemmetisti nämä jotka täällä paasaa kotona olemisen rankkuudesta, kun yhden lapsen kanssa on kotona. Menkää kuulkaa koittamaan sitä työssä oloa, niin saa isä olla kotona. Epäilen että tulee lapsi hoidettua paremmin, samoin koti. ja emännälle sapuskat valmiina ja puhdas koti, kun leivän hankkija tulee kotiin.

Vaaditte, että miehen joka käy töissä, on tehtävä kotihommista ja lapsenhoitohommista puolet? Huh huh! Kyllä sen on tehtävä joka on kotona, suurin osa kotitöistä.

vaikka siinä oli hirveä lista niistä töistä mitä mies siis suostuu kotona tekemään et tainnut huomata että lopussa mainitsin että teen itse näitä samoja aisoita, niiden töiden lisäksi joita mies ei suostu tekemään. ja suurin osa niistä töistä mitä mieheni siis tekee, on helppoja, hetken kestäviä kotitöitä, suuret hommat lankee melkein aina mulle.
kaikille, tai kaikkien parisuhteeseen ei oikeesti sovi toi että äiti tekee. kuka on sanonut että mulla on yksi lapsi?? onko sulla kahta alle 1½ vuotiasta lasta? kun vaippojen vaihtoja on tuplaten, on kaks syötettävää ja kaks nukutettavaa. johan mulla menee aamupäivä siinä että syötän ensin pienemmän, sit isomman, vaihdan vaipat ja sit siistin keittiön siitä ruokamäärästä mitä tää esikko on itse "syönyt". kun saan astiksen tyhjennettyä ja pöydät pyyhittyä, onkin jo aika mennä päikkäreille. puen pienemmälle päälle ja laitan parvekkeelle, jonka jälkeen isompi menee omaan sänkyyn nukkumaan. tällä aikaa yleensä korjaan lelut lattialta, pesen ja viikkaan pyykkiä, tiskaan ne astiat mitkä ei koneeseen mahtunut ja imuroin ainakin keittiön (missä on aina roskia) ja hinkkaan lattiat puhttaksi kaikesta mönjästä jota esikko on jostain loihtinut. ja jos aikaa jää ni luen tai roikun täällä. että mies tekee enemmän, joo.... ruokakin on yleensä valmis kun ukko tulee töistä kotiin. mies ei siis viikolla osallistu oikeestaan muuhun ku lasten hoitoon, viikonloput on eri asia, silloin touhutaan molemmat. ja meillä ei yleensä silitetä muuta ku kauluspaidat, minä en mieheni paitoja silittele (sitä paitsi mieheni on siinä parempi) enkä sisäköksi suostu. kai parisuhteessa joku tasavertasuus pitää löytyä? ei kai naisen tarvitse koko kotia yksin hoitaa sillä verukkeella että mies tuo rahan? tää voi kuulostaa todella loukkaavalta ja kärkevältä mut sellaseks se ei oo tarkotettu. kuten sanottu, ei kaikki perheet voi toimia yhden kaavan mukaan. alotuksessahan sanottiin että jos kaikki kertois miten omassa perheessä kotityöt hoidetaan, eikö niitä versioita kodin hoidosta saakkaan kertoa joissa vaimo ei oo mikään kokki-siivooja-lastentarhanope-rakastajatar-yhdistelmä? ainii, ja tän lisäksi loistava organisaattori.

 

No tää nyt on vähän aiheen ulkopuolelta, mut olen kyllä kokoajan töissä, eikä mulla ole pienten lasten tilannetta päällä. Ja tuskin koskaan mitään pitkää lapsiliutaa tuleekaan. Johon yksi syy on juuri se, että vaikka lapsista saa paljon, niiden (siis ison määrän lapsia) vuoksi joutuisin luopumaan liikaa. Toisen vanhemmanhan pitää kyllä panostaa lapsiin jo ihan niiden psykologisen kehityksen kannalta. Se toinen en vaan halua automaattisesti olla minä, vaan mieskin saa luopua jostain. Mutta tämä tästä. Kukin tavallaan ja mikä sopii yhdelle, ei aina sovi toiselle. Hyvää joulua kaikille!

 

\

\

\

pakko vielä lisätä että jotkut mielipiteet on täällä kyllä niin järkyttäviä, siis naisilta!!!!! kuulostaa siltä että naiset itse on sovinisteja... vaadin mieheltäni sen minkä itseltänikin, en sen enempää enkä vähempää, oon vaatinu aina. ja se on musta ihan oikein, yksin en tätä rumbaa rupea pyörittämään.

Mun on pakko sanoa, että musta se ei oo oikeen (ei olisi meidän parisuhteessa, teidän suhteesta ja miehen työstähän en mitään tiedä.). Mun mielestä jokaisen kannattais oikeasti kokeilla sitä toisen osaa hetken: kun aina peräänkuulutetaan sitä että olisi se mies viikon tässä kotona ja katsoisi mitä tää on, mutta myös toisinpäin. Kyllä sitä itsekukin on tiennyt mihin soppaan on lapsensa tehneet,ja jos alan vaihdos on tapahtunut myöhemmin siinä varmaan on kumppaninkin mielipidettä kuunneltu. Luulisin. Jos toinen on kotona, niin pääosa siitä kotirumbasta painottuu ilman muuta hänen harteilleen, eikä sen työssä käyvän. Eriaisa,(vai olisiko?) jos mies olis aamu8- 16 normaali työpäivä ja viikonloput vapaat. Noh, mä näen asian näin, älä loukkaannu. =)

ei tosta voi loukkaantua =) se kun sanoin että en vaadi mieheltäni sen vähempää kun iteltäni ja se on musta oikein, koskee tietenkin meidän "entistä elämää" kun mies oli merillä, ja se systeemihän toimii yks yhteen, jos on kuuden viikon törni (niinku yleensä oli) on myös kuus viikkoa lomaa. jos ukkoseni ei siinä kuuden viikon aikana olis mihinkään osallistunut vaan maannut sohvalla ja riekkunut baareissa niin \|O . nyt on tietenkin toinen juttu kun mieheni jäi maihin, on normaali 8-16 päivä ja suurin osa tän huushollin hoidosta jää mulle. mut lasten kanssa se sujuu suht helposti eikä mulla oikeest niin paljo tekemistä täällä oo etten ehtis yhtään siivota tms. voisinhan tiestysti huudella sohvalta lapselle kieltoja toisen pötkötellessä siinä vieressä mutta.... viikonloput on sit eriasia, silloin on mun mielestä aika tasavertasta että molemmat tekee. samalla tavallahan mä olen "töissä" viikot ku mieheni lomaahan mulla ei viikonloputkaa ole mut eipä ole miehellänikään, silloin vaan molempien hommat tavallaan puolittuu ku on kaks tekemässä kaikkea.

Juuh, no nyt ymmärrän. Näin meilläkin miehen vapaat tavallaan puolittaa kotityöt tasan: tai usein laitan miehen lapsen kanssa aikaa viettämään ja hoidan itse suursiivouksen. Niin on molemmat tyytyväisiä, sekä saan aikaa olla hiukka yksinäni rauhassa.

 

Meillä ukko tekee reissuhommia, mutta on yöt kotona (tulee n. klo22 ja lähtee takaisin klo04) joka toinen viikko on joko aamu tai iltavuoro, eli silloin on enemmän kotona.

Mutta minä kyllä suht nurisematta teen kotityöt vaikka itsekkin teen monivuorotyötä.
Siinä tapauksessa sanon että tee ite jos hän uskaltaa valittaa jostain tekemättömästä työstä.
Hän kyllä hoitaa kaikki remonttihommat sitten viikonloppuina.

Lasten kanssa hän haluaa olla aina kun vähänkin aikaa liikenee, joten siinä ei ole ongelmaa, ja sitäpaitsi mieheni oli muutaman vuoden omasta tahdostaan koti-isänä.

 

mä olen kotona kahden pienen lapsen kanssa ja alkaa olla mitta täynnä.siis mies aina töissä ja lapset odottaa isi' töistä kotiin mutta isi syö ja sitten haluaa olla hetken rauhassa ...rankka työpäivä ja lapset menee melkein nukkumaan kun tulee kotiin eli viikolla eivät juuri isäänsä näe.käy omia lapsia sääliksi.ja aina kun toivoisin että tekisi 8-16 mutta epärealistista koko homma valvoo myöhään omaa aikaa...nukkuu myöhään joten töissäkin menee myöhään.ja tuntuu että minä teen kaiken.ei mies juokse bubeissa eikä harrasta muuta kun kait nettailua yökaudet ja käy töissä.Olis pitäny vaan mennä heti itekkin töihin niin joutuis osallistumaan enemmän.en tiedä jaksanko ens syksyyn kattella tota touhua vai otanko eron koko työnarkomaanista vai mikä lienee,mikään ei kuitenkaan muutu.olen kyllä tiennyt sen naimisiin mennessä mikä työluuseri on joten ei voi kun itteä syyttää.ja mies oli puolvuotta kotona sanoi että rankkaa sillon oli vaan yks lapsi ja eipä ollu lämmin ruoka odottamassa...lapsen hoiti mutta muut kotityöt kaatui mun niskaan.jos sais elämää kelattua taaksepäin olis kiva olla vaan kaksin ja molemmat vois tehdä töitä ja lomailla kun on lomia kertyny.mutta ei voi mitään tässä sitä taaplataan ainakin 15 vuotta.

 

\

Heipä hei!

Avomieheni on reissutyössä, ollut koko yhdessä olomme ajan. Lapsen synnyttyä (nyt 1vuotias) asiat alkoi hankaloitua. Kumpikaan ei tunne saavansa tarpeeksi omaa aikaa ja riidan aiheita on toki muitakin. Olen pari kertaa pakannut tavaroita mukaan ja muuttanut pojan kanssa vanhempieni luokse (todella nöyryyttävää) pariksi yöksi, kun miehen kanssa tilanne käynyt liian tukalaksi. Tällä viikolla viimeksi.
Mieheni on erittäin kovaluonteinen ja periksiantamaton. Tuntuu, että hän on liian vahva minulle...en vain tahtoisi perheen hajoavan ja kaiken lisäksi rakastan miestäni!

Asiaa hankaloittaa myös se, että olen raskaana ja lapsi syntyy keväällä. Eli riitamme taitaa vain suureta entisestään...

Haluaisin tietää, KUINKA MUILLA KOTIHOMMAT JA LASTENHOITO JAETAAN????
Meillä mies ei siivoa, koska ei kuulema sotkekkaan, koska on reissussa (ma-to reissussa, pe-su kotona). Astioita hän pesee asttianpesukoneella, omasta halustaan. Lapsen hoito jakautuu melkolailla puoliksi, JOS hän on kotona. Olen vain paljon enemmän lapsen kanssa kuin hän (hänen kotona ollessaan eli viikonloppuisin), samaa mieltä ovat myös läheiset, mutta mieheni on ehdottomasti eri mieltä. Olen ehdottanut selvää jakoa lapsen hoidon suhteen, mutta ei käy, ei minkäänlaiset sopimukset. Ihmekkös tuo, ettei käy...

Voisin kirjoittaa vaikka millä mitalla...jos on kohtalotovereita tai muita halukkaita kirjeenvaihtoon, niin ilmoittele sähköpostiosoitteesi! Olen 28 -vuotias.

T: Lotta

Näin miehenä joka reissuhommia tekee jonkin verran myös,
voin sanoa ettei se kotoa pois olo niin kovin ruusuiista ole sekään.
Ainakin itse mietin että mitenköhän siellä menee.
Toinen totuus on se että kun reissusta tulee on yleensä tehnyt pitkää päivää ja ajanut yöt. On tosi väsynyt.

Mulla on maailman paras vaimo !

 

Olen kahden alle kolme vuotiaan lapsen isä. Itse pidän tiukasti kiinni siitä, että työaika pysyy hyvinkin tarkasti kahdeksassa tunnissa per päivä. Olen aikaistanut töihin menoa jonkin verran, jotta jää aikaa paremmin töiden jälkeen. Töiden jälkeen aika kuluukin sitten vauhdikkaasti lasten kanssa (leikkimistä ja hoitamista) ja kotitöitä tehdessä (ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous, "talonmiehen hommat", jne) ja ystäviä ja sukulaisia tapaillen (koko perheen voimin). Viikonloput sujuvat pääosin saman kaavan mukaan, tosin töitä tekemättä B) Kerran viikossa jää toivottavasti vielä molemmille vanhemmille aikaa urheiluunkin.

Tällä kaavalla elellen ei oikein aikaa tunnu riittävän mihinkään muuhun. Mielessä kaihertaa kuitenkin tarve päästä urheilemaan enemmän sekä tapailla omia kavereita ilman koko perhettä. Tuntuu vain olevan tuo aika liian kortilla tällä elämän menolla. No, lenkillehän ehtii toki lasten mentyä nukkumaan, mutta se vaatii jo sitten taas aivan eri asenteen että jaksaa painaa ilta yhdeksän jälkeen ja sitten että vielä onnistuisi nukuhtamaan järkevään aikaan.

Aikaa jää lasten kanssa aika vähän viikolla, sanotaanko nyt vaikka 4 tuntia eli sillä välin kun tulee töistä kotiin ja kun sitten saamme lapset nukkumaan. Siinä välissä pitää syödä päivällinen ja iltapala sekä olla lasten kanssa. Paljoa ei aikaa jää myöskään kotitöille, joten ei niitä oikein saa menevään tasankaan vaimon kanssa vaikka niitä kyllä hoidankin kun olen kotona.

Jotenkin sitä toivoo, että aikaa ja energiaa jää vähän enemmän kunhan lapset tuosta vähän varttuvat. Toivottavasti ei jää pelkäksi haaveeksi. Jaaha, tuli sitten todettua, että olen "sitku" ihmisiä tässä(kin) asiassa :/ Mitenkäs muilla on kokemuksia siitä, miten ajan käyttö muuttuu lasten kasvaessa ulos vaippaiästä, mutta kuitenkin ennen kuin lasten omat harrastukset todella alkavat?

 

\

Oiskohan näitä asioita kannattanut ajatella ennen lasten tekoa. Jos haluaa vain omaa aikaa, ei kannata tehdä lapsia.

No tässähän ei nyt ollut siitä kyse että alkuperäinen kirjoittaja haluaisi vain omaa aikaa. Jokaisessa perheessä niin vanhemmat kuin lapsetkin haluavat omaa aikaa. Aikaa jolloin voi tehdä juuri niin kuin itse haluaa.
Mulla mies on kanssa paljon poissa kotoa. Tietenkin minä siis hoidan lapset ja huollan kotia voimieni mukaan. Joskus koti on kuin kaaos ja sitä sitten yhdessä viikonloppuna vielä enemmän sekoitetaan tai sitten siivotaan. Mies ei koskaan sano etteikö hän siivoaisi. Koti on yhteinen ja meillä ei lasketa sitä kuka sotkee jne. Siis aikuisten kesken.
Lapsethan kinastelee siitä että kuka on levittänyt mitkäkin lelut ja millään ei toisten jälkiä siivottaisi. Silloin usein muistutankin että siisti koti on kaikille kiva paikka. Ja että enhän minäkään likaa heidän vaatteitaan, mutta pesen ne kuitenkin. Tai että en likaa heidän astioitaan mutta huollan ne kuitenkin pesuun koneeseen jne.
Viikonloppuisin todellakin mies huoltaa kotia siinä missä minäkin. Oma aika on meille lähinnä miehen kanssa yhteistä aikaa esim. silloin kun laitetaan lapset illalla nukkumaan.
Harrastuksia meillä ei sen kummemmin ole. Mies ei kerkeä töidensä takia ja viikonloppuisin hän on mieluummin perheen parissa kuin harrastuksissa. En kyllä pistäisi vastaan vaikka jotain harrastaisikin.
Lastenhoito puolestaan menee viikonloppuisin usein niin että mies herää aamuisin lasten kanssa ja minä nukun pitkään. Mies haluaa tehdä usein ruuatkin viikonloppuisin. Hän huoltaa kuopuksen vaipanvaihdot, nukuttamiset ym.
Arki-iltaisinkin, jos vaan tulee suht ajoissa töistä, siivoilee keittiötä ja laittaa lapset nukkumaan sekä huoltaa koirien ilta-pissitykset.
Huomaankin tätä kirjoittaessani että mulla taitaa ollakin aika ihana ukkeli :heart: :heart: :heart: