Mikä kulahtaneen näköisissä tavaroissa on niin upeaa

Tässä eräs muoti/sisustustrendi, mitä en kyllä ikinä tule ymmärtämään.

Tai siis tarkennettuna täytyy todeta, että ymmärrän kyllä, jos kyseessä on oikeasti vanhat ja ajan myötä kuluneet huonekalut ja muut tavarat, mutta mitä ideaa on oikein mennä ostamaan kaupasta jotain uutta tavaraa, mikä on vaan käsitelty vanhan näköiseksi. Siis jos tällaista tyyliä haluaa, niin luulisi sitten aidon antiikin/vanhan olevan parempi vaihtoehto kuin jokin feikkivanha.

 

Tässä eräs muoti/sisustustrendi, mitä en kyllä ikinä tule ymmärtämään.

Tai siis tarkennettuna täytyy todeta, että ymmärrän kyllä, jos kyseessä on oikeasti vanhat ja ajan myötä kuluneet huonekalut ja muut tavarat, mutta mitä ideaa on oikein mennä ostamaan kaupasta jotain uutta tavaraa, mikä on vaan käsitelty vanhan näköiseksi. Siis jos tällaista tyyliä haluaa, niin luulisi sitten aidon antiikin/vanhan olevan parempi vaihtoehto kuin jokin feikkivanha.

Ei mikään. Ei myöskään meidän oikeasti vanhat ole kovin hohdokkaita Meillä on suvulta periytyneet 1800-luvun loppupuolelta olevat puusohva ja astiakaappi ja niissä on paksu valkoinen maali, joka on ruvennut lohkeilemaan palasina. Tykkään noista kalusteista, mutta uuden maalin saavat jossain vaiheessa...

 

Se että voi yrittää myydä kaikki roinat 'retro' -nimikkeen alla, ja sitten ne vielä kulahtaneemmat roinat 'retro' ja 'shabby chic' -nimikkeiden alla. Ja Kiinasta voi ostaa palan kunnon vanhan ajan eurooppalaista historiaa tai vaikka suomalaista maalaisromantiikkaa, kunhan ei katso liian tarkkaan. Luulisin siis että helppous siinä viehättää, kun oikeesti kumminkin tykkää varmaan siitä vanhanajan hengestä ja nostalgiasta, mutta on liian pinnallinen ja/tai laiska menemään yhtään pintaa syvemmälle.