Mikä mua vaivaa?

Eletään uusioperheessä, ollaan naimisissa ja asutaan ihanassa talossa. Käydään töissä. Miehen tytär asuu meillä koko ajan ja sitten meillä asuu myös minun ja mieheni poika. Täytti puoli vuotta sitten 3v.

Olen todella väsynyt tämän hetkiseen tilanteeseen.. Riitelemme miehemme kanssa usein, tuntuu että saatan kyllä nykyään olla kova naputtamaan. Mieheni ällöttää minua kun viikonloppu koittaa.. aina se sama kaljatölkki aukeaa.. Ei juo itseään mitenkään känniin mutta kyllä niitä tölkkejä kuluu.. sitten haluaa seksiä mutta minua ällöttää hänen kosketuksensa.. tuntuu että hän haluaa sitä vain silloin kun on juonut olutta.. arkisin ei juo ja silloin ei kyllä halua seksiä paitsi jos ollaan saunassa käyty ja hän on kaksi saunaolutta juonut... oon ihan valmis tähän touhuun.

Poikamme 3v on tullut mahdottomaksi, en saa mitään kontaktia häneen ja vähän väliä joku asia on huonosti. Nukkumaanmeno yhtä pelleilyä.. mä oon kova korottaan ääntä ja mulla purkautuu aina kaikki huutamisena..

Oon niin väsynyt tähän tilanteeseeen.. koti meillä on aina tiptop ja kaikki muukin mut n asiat vaivaa mua.. olisko jotain vinkkiä heittää että mikä vaivaa..
 
vierailija
Onko miehesi oluen juonti kasvanut vai onko se pysynyt samalla tasolla? Eli onko siihen tullut muutosta? Jos tilanne on pysynyt samana ja sinua kuitenkin inhottaa mm. se, niin luultavasti oluen juonti on vain yksi asia muiden joukossa mihin kiinnittyy huomiosi nyt, kun olet stressaantunut ja uupunut...
 
Ei mielestäni ole mitenkään lisääntynyt. Olemme molemmat liikunnallisia ja vajaa vuosi sitten mieheni lopetti harrastuksensa ja nyt arpoo aloittaako ensi kaudella uudestaan.. sekin hiukan ehkä vaikuttaa asiaan kun toinen on koko ajan kotona.. mies on ahkera ja tekee kaikenlaista tännw kotiinkin mutta silti vaan hän aika ajoin ällöttää minua.. en tiedä mikä minua vaivaa.. en kuitenkaan voisi kuvitella että haluaisin jotain toista..
 
Ja nimenomaan olen ilmeisesti stressaantunut jo pelkästään siitä kun 3v on niin uhmis.. kotona haluaisin vain upota omiin ajatuksiini.. olen kotona usein ärtyisä ja sekin stressaa minua. Miehenikin sanoi että kun tulen kotiin niin meille tulee heti kireä ilmapiiri.. en haluaisi olla hankala ja naputtava ja äreä vaimo.. haluaisin olla täysin onnellinen ja iloinen ja että meillä kaikilla olisi mukavaa yhdessä..
 
vierailijax
Jos miehen oluenjuonti ärsyttää sinua noin kovasti, niin kerro se miehelle. Minusta ei ole normaalia, että alkoholia juodaan monta kertaa viikossa tai edes joka viikonloppu useampia annoksia. Kukin tyylillään tietysti, mutta ei se kuulu enää perhe-elämään. Mieti ensin itseksesi mikä sinua rasittaa eniten arjessa ja mistä kaikesta se ärtymys syntyy. Sen jälkeen keskustelet miehen kanssa, mitä asioille voisi tehdä.

3-vuotiaat osaa olla rasittavia, mutta huutamalla lapselle ei tilanne helpotu. Aika pian se äänen korottaminen menettää merkityksensä/tehonsa, jos sitä usein tekee. Lapsi myös vaistoaa sun kireyden ja saattaa siksikin kiukutella enemmän. Järjestä itsellesi mielekästä tekemistä ja mieti mikä eniten/oikeasti mättää. Sen mukaan sitten eteenpäin.
 
Olen kertonut asiasta miehelleni mutta riita siitä syntyy aina...

Ja tuon 3veen kanssa kyllä tiedostan sen ettei huutaminen mihinkään tehoa.. oma äitini on aina ollut kova ääninen ja meillä on huudettu jos ei asiat oo sujuneet, juontanee varmaan sieltä tuo huutamiseen turvautuminen..
 
Kavereita mulla ei niin kauhean paljon enää ole koska kaveripiirissäni monellakaan ei ole lapsia.. kaksi parasta ystävääni asuvat kauempana ja heitä nään puolen vuoden välein..parhaimmat ystäväni täällä eivät usein pyydä minua mukaan ja minun asioitani usein vähätellään..
 
vierailija
Mitä jos ottaisit heti kotiin tullessasi vaikka puoli tuntia omaa aikaa. Käyt lenkillä ja tyhjennät päivän ajatukset ennen kuin vastaanotat kotia tilanteineen.Relaat.

Sä kuulostat väsyneeltä. Ja sitähän se arki vain on töineen kaikkineen - ja uhmakkaine lapsineen. Jokaiseen lapsen rätinään ei tarvitse puuttua, kolmevuotias on pieni, joten ne " murheetkin" ovat pieniä. Rajoja ja rakkautta toki kysytään nyt ja yritä otta tuo uhmailu suurena kunnianosoituksena lapseltasi, että hän kokee sut niin turvalliseksi rakkaaksi ihmiseksi, joko hän voi purkaa omaa pientäsuurta kasvun ja kehityksen kipuiluaan. Vetäkää noissa uhmatilanteissa miehesi kanssa yhtä köyttä ja tarkkailkaa toistenne jaksamista. Jos sulla meinaa käämi punoittaa liiaksi ja mennä huutamiseksi, niin ota toviksi etäisyyttä tilanteesta...hengität muutaman kerran syvään ja rauhoitut. Huutamalla et voita mitään vaan menetät isosti - lapsen luottamusta ja avun pyytämisen uskallusta. Mies voi myös ottaa uhmatilanteita hoitaakseen.

Ja tärkeimpänä sitä avointa keskusteluyhteyttä teidän kahden välille. Puhutte asioista mutta ei syyllistävästi vaan kysellen toisen mielipidettä ja avaten omaa mielipidettä. Voisit myös miettiä mitkä olivatkaan ne asiat jotka ihastuttavat miehessä, mihin hänessä rakastuitkaan. Joskus nämä tahtovat jäädä kiireisen arjen alle...

Toimikaa tiiminä kaikin puolin. Yhdessä olette tahtoneet yhteiselämän perustaa, tahtokaa myös tehdä sen eteen yhdessä töitä.
 
Kiitos! Tästä oli todellakin apua että kirjoitin tuntemuksiani tänne.
Ilmeisesti mä olen jotenkin henkisesti väsynyt. Kaikki kotiin liittyvät asiat mulla on aina ykkösenä.. jos koti ei oo siisti ja puhdas niin ärtyisyys oon taattu.. mä kyllä myönnän olevani myös himosiivooja... ehkä kaikki tämä mieheni ällöttävyys ja riidat oluen juonnista liittyvät omaan väsymykseeni.. miten ihmeessä selitän miehelleni että olen henkisesti väsynyt..? Hän tuskin näkee asiaa tällä tavoin..
 
Meillä on kanssa uhmis mikä kiristää kummankin hermoja, mutta ei me toisilemme äksyillä vaan haetaan tukea ja jaksamista toisistamme. Parisuhteessa pitää vetää yhtä köyttä. Meillä kupikin tarvii omaa rauhaa joten vuorotellen kuunnellaan tuota vaativaa lasta ja toinen ottaa sitä omaa aikaa vaikka makkarissa tai partsilla.
Itse en tykkää harrastaa seksiä kaljalta haisevan kanssa joten sanon ihan suoraan, että näytät spedeltä ja haiset karseelta eikä mua kiinnosta :D ei sitä mies loukauksena ikinä ota.
Suosittelen viemaan lapset sillon tällöin hoitoon niin saatte olla kaksistaan. Ja lisäksi viettämään aikaa omien kavereiden kanssa.
Mulle tuo uhmaikäinen on aika ärsyttävä ja en pärjäisi ilman omaa rauhaa, joka mulle onneksi suodaan aina tarvittaessa.
 
vierailija
Miten sä oletat miehesi näkevän asianlaidan? Että olet vain se nalkuttava vaimo? No yleensä siihen nalkutukseen on syy, mikä kannattaa selvittää.

Ota ihan rauhallisen avoimesti puheeksi se, että koet olevasi henkisesti väsynyt. Kerrot kuten asia on. Sanot että tarvitset apua kolmevuotiaanne kanssa, et jaksa nukuttamishärdelliä - tule apuun, ota sinä se hoitaaksesi.

Ja- jos suinkin mahdollista niin yritä opetella sietämään myös sitä arjen pientä kaaosta. Sen sijaan laita sitä siivouksen energiaa sinne parisuhteeseen, lähtekää koko perheenä ulos happihyppelylle - kolmevuotias pääsee tekemään päivän viimeisiä juoksupurkauksiaan ulkona ja te kaksi pääsette liikkumaan ( eikä miehesi napsauttele tölkkejä) ja puhumaankin. Ja ottakaa sitä kahden keskistäkin aikaa ja vaalikaa sitä.
 
Totta joka ikinen sana. Me tarvittaisiin nimenomaan perheenä sitä yhteistä aikaa; happihyppelyitä sun muita.. yhteistä aikaa meillä on miehen kanssa kyllä mielestäni riittävästi.. silloin kun miehen tytär on äidillään viikonlopun niin saatamme laittaa 3veen joko mun äidille tai miehen porukoille yöksi.. ehkä kerran kuussa tai joka toinen kuukausi 3vee on yötä isovanhemmallaan.. ja viihtyy siellä täydellisesti..

Taidampa ottaa heti huomis päivänä pienen keskustelutukion mieheni kanssa.. tiedän että hän rakastaa minua kovasti ja on valmis tekemään mitä vain vuokseni ja samoin minä hänen mutta tämä minun oikutteluni alkaa rassaamaan koko perhettä.. ehkä emme ole myöskään kunnolla keskustelleet asioista..
 
Niin ja kyllä minäki joka kerta sanon että hän on haiseva kun juo kaljaa.. mutta sen hän varmaan ottaa jonain nalkutuksena.. :D mä en perusluonteeltani ole mikään nalkuttaja vaan sosiaalinen, iloinen ja spontaani.. kaikki nuo vaan ovat kotonamme tällä hetkellä minulta kadoksissa.
 
Itse kävin tässä muutaman kaverin kanssa keskustelua ja toisella on vakavasti sairas lapsi ja toinen osti hometalon josta koko perhe sairastui. Tuli vähän todellisuudentajua kuinka hyvin itsellä ihan oikeasti on asiat jos vaan lapsen uhma väsyttää.
 
vierailija
..ja samalla kun ajan kanssa juttelette ja hiotte näitäkin taitoja, niin opetelkaa myös kuuntelemaan toisianne. Älä oleta mitään, kysy heti kun epävarmuus tulee, pyydä selventämään jos et ymmärtänyt tai ole samaa mieltä...eikä muuten tarvitsekaan olla samaa mieltä asioista mutta pitää osata yhdessä etsiä kompromissia.

Olkaa yhdessä Me, koska siinä on se voima, mikä kantaa pitkälle:).
 
Niin ja kyllä minäki joka kerta sanon että hän on haiseva kun juo kaljaa.. mutta sen hän varmaan ottaa jonain nalkutuksena.. :D mä en perusluonteeltani ole mikään nalkuttaja vaan sosiaalinen, iloinen ja spontaani.. kaikki nuo vaan ovat kotonamme tällä hetkellä minulta kadoksissa.
Niin ja kyllä minäki joka kerta sanon että hän on haiseva kun juo kaljaa.. mutta sen hän varmaan ottaa jonain nalkutuksena.. :D mä en perusluonteeltani ole mikään nalkuttaja vaan sosiaalinen, iloinen ja spontaani.. kaikki nuo vaan ovat kotonamme tällä hetkellä minulta kadoksissa.
Se kannattaa esittää leikkisästi niin ei tule lisänalkutus efektiä. Koska ihan oikeasti, mitä muutama olut sinne tänne.
 
Itse kävin tässä muutaman kaverin kanssa keskustelua ja toisella on vakavasti sairas lapsi ja toinen osti hometalon josta koko perhe sairastui. Tuli vähän todellisuudentajua kuinka hyvin itsellä ihan oikeasti on asiat jos vaan lapsen uhma väsyttää.

Ei ole nyt kuitenkaan kyse mistään perus väsymyksestä.. ja kyllä minullakin on lähipiirissäni tapauksia joilla on paljon "huonompi" tilanne kuin itselläni. Ei kenenkään tilannetta tai elämää voi verrata toiseen..
 
vierailija
Moikka Silverline!

Ei sillä ole merkitystä jos jollain muulla menee huonommin kuin sinulla ei kannata vertailla tilannettaan muihin. Se miten asioihin ja tilanteisiin reagoi on ihmiskohtaista. Pystyn täysin ymmärtämään, että miehesi kaljanjuonti ärsyttää siihen kun vielä lisää, että lopetti liikunnan harrastamisen. Kuulostaa hyvin perinteiseltä suomalaiselta rappiota kohti etenevältä yksilöltä tuo miehesi. Perhe-elämä on alkanut kyllästyttää ja otetaan muutama kalja, että voi rentoutua ja vetäytyä miesluolaan.

Millaista liikuntaa sinä harrastat? Liikuntaan kannattaa aina panostaa, vielä kun asettaa joitain tavoitteita niin siitä saa enemmän irti. Jos haluaa tehostaa tuloksia niin ruokavalioon kannattaa myös panostaa.

Kun otat uudestaan asian puheeksi miehesi kanssa ja niin sano tunteesi ja mielipiteesi hänelle suoraan, mutta tyynesti ja asiallisesti, näin vältät riitatilanteen ainakin omalta osaltasi. Ymmärrän myös, että on vaikea pysyä tyynenä kun kertoo asioista mitkä itseä ärsyttää. Yhdessä mietitte mikä on yleisin alku/syy riitatilanteille.

Kerroit, että olet ottanut asian puheeksi miehesi kanssa ja riita siitä on tullut. Yksi hyvä keino on kirjoittaa hänelle lapulle asiat, mitä haluat kertoa hänelle. Voit vaikka jättää sellaisen lapun miehellesi ennen kuin lähdet töihin. Hän voi lukea sen ja näin vältätte ainakin välittömän riidan. Miehelläsi on aikaa miettiä näitä asioita ja voitte sitten keskustella asiasta paremmissa merkeissä.

Kannattaa myös miettiä syvemmin, että mikä siellä kotona ärsyttää vai aiheuttaako työsi ärtymystä. Mistä se kireä ilmapiiri kotona mielestäsi johtuu. Pidätkö työstäsi? Ärsyttääkö jo valmiiksi jokin asia matkalla töistä kotiin.

Joudutko sinä hoitamaan enemmistön kotiaskareista ja lapsien asioista? Voidaan siis miettiä, että tuntuuko sinusta, että kotitaloudessasi sinulla on enemmän vastuuta kuin miehelläsi? Jos näin niin se pitäisi saada tasapainoon, että sinullakin on aikaa rentoutua ("kaljanjuontiaikaa").

Lapsiasiaan voin sanoa, että kannattaa mahdollisimman pian järjestää jokin harrastus lapsille, näin saavat purkaa uhmaenergian sinne. Pitkäaikainen pelaaminen ja tietokoneella/tabletilla oleminen vaatii jatkuvaa keskittymistä eikä aiheuta fyysistä rasitetta, mutta aiheuttaa ärtymystä ja siitä tulee pahalle tuulelle. Niin sanotusti tätä "virtuaaliaikaa" kannattaa rajoittaa. Joku urheilulaji on aina toimiva ratkaisu, erilaisia urheiluryhmiä on myös todella nuorillekin lapsille. Seuraavan kerran kun tekee mieli huutaa lapsellesi niin heität parit huusaat, tasaat pulssisi ja mietit vaatiko tilanne oikeasti huutamista. Ymmärrän, että huutamatta oleminen on varmasti ainakin alkuun vaikeaa. Kannattaa kehittää jonkinlainen rangaistus/palkinto -järjestelmä uhmalapselle. Jos sovituista asioista on pidetty kiinni niin lapsi palkitaan. Jos sovituista asioista on poikettu tai lapsi ei usko niin hän ei saa palkintoa tai palkinnon saaminen pitkittyy. Esim. vaikka kerran viikossa lauantaina lapsi saa jotain kivaa tai lapsen kanssa käydään jossain missä lapsi viihtyy. Nämä onnistuneet päivät merkataan kalenteriin tai ruudukkoon mistä lapsi itse näkee kuinka paljon on matkaa seuraavaan palkintoon. Näin annetaan lapselle jokin porkkana asialliseen käytökseen ja sääntöjen noudattamiseen. Sitten kun käytös on ollut huonoa niin laitetaan jokin merkki päivän kohdalle mistä lapsi näkee, että palkinnon saaminen on pitkittynyt.

Nämä nyt ovat vain omia mielipiteitäni. Toivon, että tästä tekstiseinästä on jotain apua. Odotan mielenkiinnolla päivitystä siitä, että ovatko asiasi edenneet parempaan suuntaan.
 
vierailija
Täyttä roskaa koko vuodatus. Ensinnäkin, mies avaa aina saman kaljatölkin? Mikä ongelma siinä on? Kerran sen voi vain juoda. Toiseksi, ehkä miehesi juominen johtuu sinusta? Et anna tarpeeksi, vittuilet tms? Älä hae syitä muista, vaan itsestäsi! Sieltä se ongelma löytyy!
 

Yhteistyössä