\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.09.2006 klo 10:47 jaa kirjoitti:
Mistä alkuperäinen tietää, että 18-20 vuotiaat valittu ohitseen? Tuttavapiirissäni ainakin moni lähes 5-kymppinen on löytänyt jopa vakituisia työpaikkoja.
Jaa mistäkö tiedän, että työnantajat rekrytoivat mieluummin nuoria (18-30-vuotiaita) kuin vanhoja (30-50-vuotiaita) työntekijöitä? Kysymällä suoraan rekrytoijalta (kun valinnat on tehty), asioimalla ko. työpaikassa ja puskaradion kautta.
Esimerkki kaupan alalta, iso valtakunnallinen työnantaja: Hakijoita uuteen avattavaan toimipisteeseen oli moninkertaisesti. Paikkaa hakeneelle työssäkäyvälle, noin kolmikymppiselle yh-äidille ei viitsitty edes vastata työpaikkahakemukseen. Kassatyöntekijäksi valittiin mm. lukion 3-luokkaa käyvä, ammattitaidoton opiskelija, jolla ei ole kokemusta rahankäsittelystä ja kaupan alan töistä. Taisi olla työhönottajan (=marketpäällikkö) perhetuttu tai sukulainen?
Olen hakenut lukuisia työpaikkoja hakemuksessa mainituilla tavoilla. Olen soittanut työhönottajille ja vuokrafirmoihin, rekisteröitynyt vuokrafirmojen hakuagenttipalveluihin, laittanut hakemuksia sähköpostilla, käynyt työpaikoissa ja haastatteluissa. Katson avoimet työpaikat mol.fi:n, isojen työnantajien ja vuokrafirmojen sivuilta lähes päivittäin.
Työnantaja suhtautuu minuun positiivisesti siihen asti, kun kerron KYSYTTÄESSÄ ikäni (40 v.) ja että perheeseeni kuuluu puoliso, alle kouluikäisiä lapsia ja koululaisia. Ikä ja perhesuhteet vaikuttavat rakaisevasti työnsaantiin ja ikäsyrjintä on arkea. Hakijan taustalla, koulutuksella, työkokemuksella, osaamisella ja työmotivaatiolla ei ole suurtakaan merkitystä typaikan saannissa.
En mainosta ikääni työnhaussa enkä laita sitä vapaaehtoisesti mihinkään hakemukseen, ellei ikää pakosta kysytä. Valitettavasti ikä on pakosta ilmoitettava lähes kaikkiin hakupalveluihin. Onko 40-vuotias perheellinen nainen työelämän ongelmajätettä, joka ei kelpaa edes kaatopaikalle?