Miksi ihmiset eroaa?!?!

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
tsädäääm!
Mutta mistä tiedät, että nuo johtuvat millään muotoa parisuhteesta? Päinvastoin, nuorilla ongelmat ovat lisääntyneet eniten, ja he eivät vielä ole parisuhteissa.

Masennus ym mielenterveysongelmat ja taudit voivat johtua ympäristömyrkyistä, kemikaaleista, liiallisesta vapaa-ajasta, fyysisestä laiskuudesta tai mistä vain.

Tottkai vaikuttaa, siinä suhteessa, että kun eroaalto käynnistyi, on paljon avioerolapsia, ja se on saattaut vaikuttaa näiden lasten omiin liittoihin. Varsinkin siihen luottamukseen voiko suhteet ylipäätään toimia. Sitten on tietysti tämä ahdistava ilmapiiri, missä pitäisi tietää onko ihminen nyt sitten yksiavioinen vai ei. Miten suhteessa pitäisi olla ja mitä se edes tarkoittaa. Se luo hämmennystä ja samalla voi tulla erilaisia mielenterveydellisiä ongelmia, kun ei löydä millään paikkaansa, tai tiedä miten pitäisi olla.

Ompa taas sekavaa -.-' Taidan lopettaa kohta tähän. Teen palveluksen :D
 
Mutta mistä tiedät, että nuo johtuvat millään muotoa parisuhteesta? Päinvastoin, nuorilla ongelmat ovat lisääntyneet eniten, ja he eivät vielä ole parisuhteissa.

Masennus ym mielenterveysongelmat ja taudit voivat johtua ympäristömyrkyistä, kemikaaleista, liiallisesta vapaa-ajasta, fyysisestä laiskuudesta tai mistä vain.
Tuo on nyt irti asiayhteydestään ... mutta joo, mt-ongelmiin on monia syitä. Evoluutio kyllä hoitaa pois ne, jotka eivät menesty tässä maailmassa ja on hoitanut pois ne tästä päivästä, jotka eivät ole kyenneet lisääntymään.
 
Avioliittojen suosiossa jyrkkä lasku, myös avioerot lisääntyivät
Kotimaa 17.4.2014 11:32
http://www.hs.fi/kotimaa/a1397721996541#
Solmittujen avioliittojen määrä väheni vuonna 2013 jyrkästi edellisestä vuodesta, kertoo Tilastokeskus. Avioliittoja solmittiin 25119, mikä on 3759 vähemmän kuin vuonna 2012.

Avioituminen väheni lähes poikkeuksetta kaikissa ikäluokissa.

Naimisiin menon suosioon ovat viime vuosina vaikuttaneet erikoiset päivämäärät, kuten 8.8.2008 ja 12.12.2012. Tällaisina päivinä ympäri Suomea järjestettiin esimerkiksi non-stop-vihkimisiä ja hääöitä. Joissain maistraateissa liittoja solmittiin jopa vartin välein.

Joulukuussa 2012 solmittiinkin peräti 3460 avioliittoa, kun viime vuonna luku jäi 1894:ään. Vuodelta 2013 hittipäivämäärä jäi puuttumaan, mikä voi osaltaan selittää liittojen kehnompaa suosiota.

Vuonna 2013 ensi kertaa avioituneiden naisten ja miesten keski-ikien pitkään jatkunut nousu katkesi. Naiset solmivat ensimmäisen avioliittonsa viime vuonna keskimäärin 30,6-vuotiaana ja miehet 32,8-vuotiaana.

Avioerojen määrä myös lisääntyi viime vuonna, kun se oli kahtena edellisenä vuona vähentynyt. Avioeroon päättyi 13766 liittoa, mikä on 766 enemmän kuin vuotta aiemmin,

Vuoden 2013 eronneisuuden mukaan laskettuna ensimmäinen avioliitto päätyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä.

Parisuhteita rekisteröitiin viime vuonna 373. Näistä 126 oli mies- ja 247 naisparia. Rekisteröityneiden parien eroja oli 101.
 
Tahdotko – nimittäin tietää nämä tilastofaktat suomalaisten avioeroista?

Näyttää siltä, että tämän vuosituhannen alusta lähtien avioituneilla menee liiton solmimishetkestä vain runsaat kymmenen vuotta saavuttaa eroluku, johon 1960-luvulla avioituneet matkasivat lähes 50 vuotta. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen Siviilisäädyn muutokset 2011 -tilastosta.

Suomessa päättyi viime vuonna eroon 13 469 avioliittoa. Määrä tuntuu vakiintuneen 1990-luvun alusta lähtien 13 000:n kieppeille. Vielä vuonna 1965 eroja myönnettiin 4 594 ja vuonna 1980 kaikkiaan 9 464.

Eronneet ihmiset myös menevät nykyään useammin uudestaan naimisiin – ja eroavat taas. Vuonna 1990 eroon päättyneistä avioliitoista 80 prosenttia myönnettiin ensimmäistä kertaa naimisissa olleille. Viime vuonna ensimmäisissä avioliitoissaan oli enää 69 prosenttia kaikista eronneista.

Eniten eroja on kertynyt vuonna 1985 solmituille liitoille: tuhatta kohden runsaat 400. Nuoremmat tulevat tosin jo aivan kintereillä.

Perästä tullaan, ja kovaa
Näyttää siltä, että nuoret saavuttavat samat erolukemat nopeammin kuin edeltäjänsä.

Esimerkiksi kuusi vuotta yhdessä olleista eli vuonna 2005 avioituneista on eronnut 160 pariskuntaa tuhannesta. Vuonna 1965 avioituneista päätyi eroon samassa ajassa 60 paria tuhannesta.

Vuonna 2000 solmituista avioliitoista on kaiken kaikkiaan päätynyt tuhatta kohden eroon tähän mennessä noin 260. Se on vain kolmisenkymmentä liittoa vähemmän kuin vuonna 1965 avioituneilla, vaikka heillä on ollut 35 vuotta enemmän aikaa laittaa lautaset jakoon.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut muutos myös eronneiden iässä. Vaikka liittojaan päättävät eniten edelleen kolmikymppiset ja sitä nuoremmat, myös sitä vanhempien avioerot ovat yleistyneet.

Vuonna 1990 tuhannesta 40–44-vuotiaasta naisesta erosi 15 henkilöä. Viime vuonna heitä oli 23. Samankaltainen muutos näkyy myös vanhemmissa ikäryhmissä.

Lähde:Tilastokeskus

http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/tahdotko-nimittain-tietaa-nama-tilastofaktat-suomalaisten-avioeroista/128094
 
Toisille ero on kaiken loppu, toisille uusi alku. Aina ero on kuitenkin iso elämänmuutos ja vaikea päätös.

Psykologi ja psykoterapeutti Pirjo Riitta Rintanen tietää, että ero merkitsee ihmisille eri asioita. Erokriisiin vaikuttaa paitsi jokaisen oma menneisyys, myös suhdetta varten varatut odotukset.

Jokaisella on kuitenkin oma elämänhistoriansa, joten syy eroon ei välttämättä koske mitenkään toisen osapuolen ominaisuuksia, Rintanen sanoo.

Jos taas itsellä on kokemus siitä, että on valinnut väärin, jo se voi olla riittävä syy erota.

– Parempi on olla yksin kuin epätyydyttävässä suhteessa, hän näpäyttää.
Heti kun tuntuu siltä, että suhteessa on asioita, jotka haittaavat, kannattaa hakeutua parisuhdeterapeutin luo. Sitten voi olla mahdollista oivaltaa, mitä parisuhteessa tai itsensä kanssa pitäisi tehdä.

Kun ero osuu kohdalle

Puhuminen ja terapiakaan eivät aina auta.

– Kun toinen on päättänyt erota, mitään ei voida tehdä, Rintanen toteaa.

Silloin on syytä pyrkiä hyvään eroon.

http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/nain-eroat-oikeaan-aikaan-ja-oikealla-tavalla/127402
 
vierailija
Tuo on nyt irti asiayhteydestään ... mutta joo, mt-ongelmiin on monia syitä. Evoluutio kyllä hoitaa pois ne, jotka eivät menesty tässä maailmassa ja on hoitanut pois ne tästä päivästä, jotka eivät ole kyenneet lisääntymään.
Evoluutio ei enää toimi, kun sivistys on vallannut alaa. Humanitäärisyyden ja sivistyksen nimissä valtaosa yhteiskunnista pitää hengissä yksilöt, jotka "evoluution hengessä" eivät ole elinkelpoisia. Nämä ykdilöt usein myös lisääntyvät, joten pitkällä tähtäimellä ihmiskunta menee laadullisesti koko ajan alaspäin, kun evoluution valinnan ei anneta toimia vapaasti.
 
  • Tykkää
Reactions: Occamin partaveitsi
vierailija
Miksi eronneita ei saa sanoa luusereiksi?
Etkö muka ole itse koskaan eronnut? Kaikki ihmiset eivät vain sovi yhteen, pitäisikö silloin olla sellaisessa suhteessa väkisin, jossa kumpikaan ei halua olla? Jos kaikki eronneet ovat luusereita niin veikkaanpa, että 90% sinulle rakkaista ihmisistä ovat "luusereita".

Ja itse en ole koskaan eronnut, vaan ollut alusta asti yhden miehen kanssa onnellisesti suhteessa, mutta en silti todellakaan tuomitse eronneita.
 
vierailija..
...poislukien siis ne ilmeiset syyt, eli vaikka henkinen/fyysinen väkivalta, alkoholismi tai vastaava. Lähipiirissä on viime aikoina turhan moni tosi pitkään naimisissa ollut pari eronnut niin, että se on jotenkin puskista tullut toiselle eikä isoja ongelmia ole ollut, lähtijöidenkään mielestä. Ja kuitenkin lapset liitossa, luulis sen nyt painavan...eroa hakeneissa on sekä miehiä että naisia, eli sukupuolisidonnaistakaan se ei ole. En tajua, luulis nyt normaalijärjellä varustetun tajuavan että se ruoho vain NÄYTTÄÄ vihreämmältä siellä aidan toisella puolella.
No johtuu varmaan siitä, että harvoin noita oikeita syitä ulkopuolisille kerrotaan. En todellakaan kertonut ex-anopilleni, että pojallansa oli tapana panna mua mun nukkuessa, kun olin sen pari tuntia kieltäynyt seksistä. Tai harva tietää toisen mieheni juomisen vakavuutta tai henkistä ja lievää fyysistä väkivaltaa koko laajuudessaan. "Tehän olitte niin sopivia toisillenne, yrittäkää vielä, kyllä ne riidat selviää, kaikilla on joskus vähän vaikeaa" saa kuulla muilta kun puhutaan erosta. Ja mies on ihmeissään, miksi olen luovuttanut enkä halua yrittää enää, eli minustahan se paha jättäjä taas leivotaan.
 
Etkö muka ole itse koskaan eronnut? Kaikki ihmiset eivät vain sovi yhteen, pitäisikö silloin olla sellaisessa suhteessa väkisin, jossa kumpikaan ei halua olla? Jos kaikki eronneet ovat luusereita niin veikkaanpa, että 90% sinulle rakkaista ihmisistä ovat "luusereita".

Ja itse en ole koskaan eronnut, vaan ollut alusta asti yhden miehen kanssa onnellisesti suhteessa, mutta en silti todellakaan tuomitse eronneita.
En ole eronnut ja en ole eroamassa. Ei kuulu sukujemme tapoihin (minun ja vaimoni). Minä en tuomitse eronneita jos heillä on aidot syyt erota. Nykyisin vain se aito syy voi olla itsekkyyttä tai kyvyttömyyttä hoitaa parisuhdetta. Ero tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä, eikä vain pariskunnalle itselleen, vaan lapsille, ystäville jne.

Luuseriksi heitä voi sanoa sanan varsinaisessa merkityksessä. Ymmärrän, että se kolahtaa, mutta on kuitenkin 100% totta. Luuseri = epäonnistunut.
 
Herra vähemmän terävä (itse jo myönsit!) partaveitsi pikku kysymys vielä.

Siis jos eronneet ovat luusereita niin entäs mä sitten? Siis kun oon eronnut ja sit erosin vielä kirkosta. Ja kirjakerhosta!

Ymmärrän kyllä, että joku joka ei olisi halunnut erota mutta ero tulee silti (vaikka toisen puolison toimesta) saattaa tuntea itsesä hävinneeksi, mutta muutoin toi nimitys on kerrassaan kummallinen.

Tietty, jos sillä haluaa pönkittää omaa tapaansa elää ja siksi nimittää muita niin, ymmärrän. Ja sallin. Ole hyvä vain jos olosi sillä edes hieman paremmaksi muuttuu.
 
  • Tykkää
Reactions: famipala

Yhteistyössä