Pienet arkipäiväiset asiat tekee ison eron, sen minä olen todennut selitykseksi sille, miksi joltain on aina rahat loppu ja toiselta jää säästöön pienistäkin tuloista. Jos ei osta mitään turhaa ja vertailee ruokakaupassa hintoja, pärjää vähällä. Mikä nyt sitten kenellekin on turhaa, siitähän on väännetty paljonkin. Äitini mielestä on esimerkiksi turhaa vaihtaa suodatinpussi aina kun keittää kahvia, käyttää samaa useamman kerran. Minä vaihdan aina suodatinpussin, mutta minusta on turhaa ostaa Juhla Mokkaa, kun Rainbow-kahvi on ihan riittävän hyvää. Jonkun mielestä koko kahvinjuonti on turhaa ja toisen mielestä kahvin pitää olla Presidenttiä. Kun tämän kahviesimerkin suhtautuminen ulottuu koko kulutukseen, eli toinen haluaa "laatumerkkejä", toinen tyytyy halpiksiin ja kolmas välttää kaikkea ei-pakollista kulutusta, syntyy pienistä puroista suuria eroja.
Jossain aiemmassa köyhyysketjussa otettiin esimerkiksi Hartwallin vichy, jota oli lehtijutussa tarjolla köyhän perheessä. Toiset päivitteli miten köyhä perhe on sellaista voinut ostaa, toiset vetosi siihen että eihän se yksi vichypullo mitään merkkaa. No ei juu, mutta oman kokemukseni mukaan ne jotka ostaa Hartwallin vichyä, ostaa myös kahviksi vähintään Juhla Mokkaa, särkylääkkeeksi Buranaa ja vessapaperiksi Soft Emboa. Jokainen valinta itsessään pikkujuttu, mutta kaikista yhteensä kertyy suuri ero.
