Minkä hajun muistatte ikuisesti?

Siis asioita joita harvoin/jos koskaan tulee kuitenkaan haisteltua, siis ei esim takapihan ruusut

Minä muistan ikuisesti kiljun hajun.. sen imelän hiivamaisen hajun kun kiljupullo räjähti naamalle..

Muistan myös sen pojan hengityksen hajun jota ensikertaa suutelin se oli semmoinen tupakan ja kaljan yhdistelmä mutta kyllä se teininä kelpasi

Muistan myös kuolleen hamsterini häkin hajun.. semmoinen ihmeellinen.. hamsterilla oli siis joku tyyliin mahasyöpä joten oikeasti koko häkki haisi ihan kuolemalle..

Muistan ikuisesti ala-asteen opettajani kahvinsekaisen hengityksen hajun kun se oli silloin pienenä niin kamalaa, nyt kai haisen samalta lasteni nenään

Minulla ei ole ollut kania kymmeneen vuoteen mutta muistan vieläkin kanini kakan hajun kun taaperon kakka haisee joskus samalle

Muistan aina ensimmäisen poikaystäväni partaveden tms tuoksun ja aina jos jollain tämmöisen tyyppistä tuoksua on, muistuu tämä poika heti mieleen =)

Muistan vieläkin miltä puklu ja sen sekainen ihana vauva tuoksuu <3

 

Joskus tulee tuoksuja jotka vievät menneisyyteen, ihania hetkiä yleensä.

Mulla ehkä ykkönen on Saarioisten jauheliharoiskeläppä, siitä tulee aina mieleen ukki.

 

Mä muistan mummolan tuoksun, mutta en osaa sitä kuvailla. Kai oli hänen ominaistuoksunsa, sellainen pehmeä ja lohdullinen. Äitini on nyt kuuskymppisenä alkanut tuoksumaan samalta, mistähän lie sekin johtuu!

Nukahdin lapsena äidin ja isän väliin niin, että isä kutitti mun selkää työstä karheilla käsillä ja mä haroin äidin hiuksia sormillani ja haistelin niitä! Muistan edelleen elävästi miten hyvältä äidin hiukset aina tuoksui!

Ja juurikin ruusun tuoksu olen yhdistänyt voimakkaasti mummolaan, jonka pihalla kasvoi ruusupensaita.

Ja joka kerta kun mun mies syö valkosipulia, niin muistan meidän seurustelun alkuajat.

Näitä on kyllä tosi paljon! Joku tuoksu saattaa yhtäkkiä viedä menneisyyteen. Niinkuin uusien kirjojen ja reppujen haju muistuttaa mieleen syksyn ja koulun alun ja muovailuvaha taas lapsuuden leikit.

 

Joku joskus varmaan 15 vuotta sitten meidän paikallisessa baarissa oli oksentanut minttuwiskit juotuaan melko sujuvasti koko vessa niin se haju on kyl syöpyny mun muistiin aika tehokkaasti!! Vieläkin joskus tulee se hajuu mieleen kun sielllä vessassa käyn.

 

Kun tyttökaverini kuukautiset alkoi, ja hän ei hoitanut hygieniaa, se lemu jäi kyllä hajumuistiin

 

Omat pierut joskus muidenki

 

Oman lapsen hajun (vastasyntyneenä). En yhtään ihmettele, että eläimet löytävät isosta laumasta omansa hajun/äänen perusteella.

 

Omat pierut joskus muidenki

Mä niiiiiiiin repesin. Päivän paras, ehkä huomisenkin

 

Mulla noita riittää. Mulla on normaalia herkempi hajuaisti. Muistan esimerkiksi kaikkien talojen, missä olen asunut, hajun.

Tai esimerkkinä vaikka tämä lista. Mummola. Raumarepolan käry matkalla sinne. Kerrostalon prtaikon tuoksu. Se tuoksu, kun mummo avasi oven. Isoisän piippukaapin tuoksu. Koira. Koiranruoka. Mummon suklaakakku ja kaalikääryleet. Pahanmakuisen kraanaveden lemu. Saunan ja kellarikerroksen betoninen, viileä tuoksu. Harrastehuoneen pingismailojen kumintuoksu.

Ja jatkaa voisin petivaatteisiin ja...

 

Mummolan lähellä oli vuosia sitten suljettu junarata, mutta kiskot ja pölkyt oli paikoillaan. Iso kasa pölkkyjä oli kasattuna juuri mummolan tienpään lähelle. Siellä tuli lapsena monesti kiipeiltyä kasan päällä, se ratapölkkyjen tuoksu on jäänyt mieleen. Radan vierestä keräsimme harakan- ja kissankelloja.

Oman lapsen tuoksu vauvana.

Yves Rocherin Punamarja-hajuvesi joka oli pallomaisessa pullossa. Harmi kun sitä ei enää saa, oli mun ja kavereiden suosikki teininä.

Sellutehtaan haju. Olin siellä muutamana kesänä kesätöissä, mutta kyllä se haju tuli joskus tuulisella ilmalla 25 kilometrinkin päähän.

Se kun opiskeluaikaan koulussa teimme kalalientä itse kalan ruodoista yms. ja olin oksentaa sen hajun takia.

 

Asuntoonsa mädäntyneen vainajan haju rappukäytävässä oli aika tyrmäävä.

Mummolassa haisi seiniin pinttyny tupakanhaju, siihen siis liittyy positiivisia muistoja vaikka haju itsessään ei ole miellyttävä.

 

Huonekalujen tuoksu tehtaalla missä olin kesätöissä.

Se kun söin vihreää jenkkiä ja käveltiin voimakkaasti tuoksuvien ratakiskojen läpi? ohi, tms. äidin kanssa. Olin alle 6.

Pikikaton tuoksu (vai onko se huopakatto). Lapsuudessa kiipeiltiin sellaisten päällä, oli vissiin jotain maakellarin kattoja kun olivat niin matalalla?

Meren tuoksun (myös se kivillä ollut levä tuoksui) Ruotsissa asuessamme. Olin alle 6.

Isäni työhuoneen tuoksu lapsuudessa.

 

Uudenvuodenaattoilta, pitkä sähkökatko ja kissa.

Porukalle tuli nälkä, joten varakeittiön puuhellan päältä poistettiin suojana olleet vanhat lehdet ja laitettiin valkea helliin. Taskulamppujen kanssa toimittiiin joten ei niin tarkkaan nähty mitä oli hellan päällä tehty.

Mentiin välillä ulos ilotulituksia katselemaan ja sisään tullessa se iski, kaamea lemu mustana sauhuna.

Kiimainen narttukissa oli pidetty kyseisessä hellahuoneessa arestissa ja vihoissaan oli roikale kussut hellanpäällispapereihin ja tietysti hellan pintaan asti.

Palava kissankusi, sitä hajua emme unohda koskaan.

Ps, kyseinen kissa käytiin leikkuuttamassa heti seuraavalla viikolla.

 

puolivuotta järvessä maannut ihmisenraato.

 

Märkä/mätä lasivilla tai joku sellanen, en oo ihan varma.
Mutta sellanen että henki salpaantuu kun sen haistaa, keho alkaa hylkiä happea hetkellisesti... ööööyh

 

puolivuotta järvessä maannut ihmisenraato.

Ush. voin kuvitella, jos se on yhtään samanloinen kuin jonkun kuukauden ämpärissä lillunut hiirenraato. Siitä jäi käsiinkin haju viikoksi.

 

Vastasyntyneen vauvan tuoksu, AAH..paras tuoksu maailmassa!

Mummolan tuoksun. Ulkona tuoksui navetta/lehmät ja sisällä lihasoppa.

Märkä koira.

Kuolleen ihmisen tuoksun. Kalman haju, sitä on vaikea selittää, mutta kuollut haisee kuolleelle,kalmalle. Siis sellainen ei mädäntynyt,lionnut tms. ihan hyvässä kunnossa oleva ruumis ja juuri kuollutkin.Ei edes paha haju.

 

Ai, luulin että listataan pelkästään pahoja hajuja.
Sellainen punaruskea iso toukanmötikkä haisee ihan hirveän pahalle. Sellainen oli ilmestynyt lapsuudenkotini pihaan ja inhosin ja pelkäsinkin sitä toukkaa. Se haju, tunnistan edelleen tuolla luonnossa liikkuessa, että sellainen toukka on lähistöllä. Yäk.

Koiranpennun hengityksen tuoksu. Aah! Se on jotenkin ihana, mutta samalla yököttävä haju

 

Opiskeluajoista jäi mieleen yhden mummukan koti. Siellä oli NIIN paha haju, että ei voinut kuvitellakaan, että olis nenän kautta hengittänyt. Hajuun sekottui palaneen maidon haju, kun mummukka keitti ja söi "maitovelliä, kun vain se käy mahalle". Minulle jäi iki-inho maitovellejä kohtaan.

Vastapaistetun ruisleivän hajusta en pidä ( se käy jotenkin henkeen) ja se tuoksu vie jonnekin mummolaan. Tuore asfaltin haju tuovat mieleen lapsuuden ja isän työpaikan.

 

Kalma, kuolemaa tekevästä ihmisestä.
Ruumiin haju, varsinkin rappukäytävästä haistettuna.

Muistan myös, kuinka lapsena löytyi ullakolta yksi tussilaatikko, missä tussit olivat vetäneet kosteassa ja kylmässä homeeseen. Se muovinen tussilaatikko ja se haju oli jotenkin niin omituinen, että eipä ole toiste vastaan tullut samanlaista.

 

Tuore asfaltin haju tuovat mieleen lapsuuden ja isän työpaikan.

Muistui yksi inhokkihaju mieleeni, nimittäin auringon paahtama asfaltti juuri, kun on alkanut sataa. Yäk! Tuore asfaltti tuoksuu puolestaan ihanalle, tykkään siitä.