Miten ihmiset viitsii elää vanhoiksi?

Itse en ole vielä 30v ja vaikea keksiä mitään, mikä olisi ihan välttämätöntä toteuttaa ennen kuin täältä poistuu. Jos tästä nyt vielä tuplais tai triplais ikänsä, niin sehän olisi vähän kuin jatkuvien uusintajaksojen kelaamista. Muistan jo ulkoa mitä niissä tapahtuu, joten miksi vaivautua.

En tajua, miten ihmiset jaksaa innostua samoista asioista aina uudestaan ja uudestaan. Tai draamailla ihmissuhteista yms. Täällä on 7 miljardia ihmistä ja kaikki pyörittelee enemmän tai vähemmän samoja juttuja. Okei, jotkut pyörittelee sitä, mistä sais ruokaa ja vuoteen, mutta me kermaperseet pyöritellään, että "Mitähän se musta ajattelee." Mitä - vitun - väliä.

Kai sitä pitäis nyt ahkeroida ja kerätä mammonaa, luoda uraa tai kerätä kunniaa. Mutta miksi? Mitä siitä saa? Kohta kuolee kuitenkin eikä niitä mukaansa saa.

Oon kyllä kateellinen ihmisille, jotka lähtee vauhkoina riehumaan kun lempijoukkue voittaa mestaruuden. Tai jännityksellä seuraa, mitä seuraavissa Salkkareissa tapahtuu. En vaan pääse siihen mielentilaan.

Raamattua lainatakseni; "Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!"

 

En mä muita tiedä, mutta mä ainakin nautin viimeisen tunnin täysillä. Lenkki metsätiellä linnunlaulussa. Tovin hengähdys rannassa laineita ja lokkeja kuunnellen. Viieän "suihkun" jälkeen auuringonsäteiden hellivä lämpö. Ja nyt höyryävä kupillinen kahvia.

En voi kuvitella kyllästyväni tähän seuraavaan neljäänkymmenenn vuoteen jos ne vain mulle suodaan.

 

Aika masentuneelta kuulostat.
Sulta puuttuu sellainen lapsenomainen elämänilo.
Pitää vain löytää ne jutut joista itse pitää ja innostuu ja osata fiilistellä pieniä asioita.
En minäkään mitään Salkkareita seuraa tai jaksa hirveästi välittää siitä kuka voittaa ja mitä voittaa.

 

Niin ja eihän se materian ja mammonan kerääminen ole mikään pakko.
Onni tulee siitä että elää itsensä näköistä elämää, tekee asioita jotka tekevät itsensä onnelliseksi.

 

Niin ja eihän se materian ja mammonan kerääminen ole mikään pakko.
Onni tulee siitä että elää itsensä näköistä elämää, tekee asioita jotka tekevät itsensä onnelliseksi.

Niin justiinsa! Kunhan ei tee vahinkoa muille siinä samalla. Elämä itsessään on syy, eikä se, miltä se näyttää. Oottehan tutustuneet Dagnyn blogiin, kohta 104-vuotias täti.

 

no minkäs teet, jos elät ja elät vaikka sen sata vuotta

 

Koska elämä vaan on niin siistiä. Kerro yksikin parempi asia, kuin valvoa auringonnousuun juopotellen Thaimaassa kavereiden kanssa, kun tyttö antaa suuhoitoa juodessasi shotteja samalla Ei sen parempaa ole.

 

ehkä sä oot masentunut?

 

Kirjoitit juuri sellaista tekstiä, mitä masennusta sairastavat kirjoittavat. Lääkäriin siitä!

 

Itse en ole vielä 30v ja vaikea keksiä mitään, mikä olisi ihan välttämätöntä toteuttaa ennen kuin täältä poistuu. Jos tästä nyt vielä tuplais tai triplais ikänsä, niin sehän olisi vähän kuin jatkuvien uusintajaksojen kelaamista. Muistan jo ulkoa mitä niissä tapahtuu, joten miksi vaivautua.

En tajua, miten ihmiset jaksaa innostua samoista asioista aina uudestaan ja uudestaan. Tai draamailla ihmissuhteista yms. Täällä on 7 miljardia ihmistä ja kaikki pyörittelee enemmän tai vähemmän samoja juttuja. Okei, jotkut pyörittelee sitä, mistä sais ruokaa ja vuoteen, mutta me kermaperseet pyöritellään, että "Mitähän se musta ajattelee." Mitä - vitun - väliä.

Kai sitä pitäis nyt ahkeroida ja kerätä mammonaa, luoda uraa tai kerätä kunniaa. Mutta miksi? Mitä siitä saa? Kohta kuolee kuitenkin eikä niitä mukaansa saa.

Oon kyllä kateellinen ihmisille, jotka lähtee vauhkoina riehumaan kun lempijoukkue voittaa mestaruuden. Tai jännityksellä seuraa, mitä seuraavissa Salkkareissa tapahtuu. En vaan pääse siihen mielentilaan.

Raamattua lainatakseni; "Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!"

Siksi kannattaakin olla aina pienessä tumussa. Kaikki on ihan hirveen hauskaa

 

Elämä on ihanaa!
Maailmassa on paljon juttuja, mitä voi tehdä. Kuulostaa siltä, että sun tarviis ottaa irtiotto. Mikset matkustaisi vaikka johonkin, minne olet aina halunnut mennä? Jos et tiedä minne menis, niin googlaa. Jopa Suomen sisälläkin on ihania paikkoja valloittaa. Tosin, suomenmatkailu on huomattavasti kalliimpaa, mitä esim. lomamatka Espanjaan (ja mä en ite tykkää kuumista paikoista, tää vaan esimerkkinä)

 

Hakeudu hoitoon päässäs on jotain pahasti vialla.

 

Hakeudu hoitoon päässäs on jotain pahasti vialla.

Aha?

 

Voisiko Saarnaajan sanoman tarkoitus voinut olla laittaa miettimään onko kaikki oikeasti turhaa?

 

Itse olen saanut elämään sisältöä ajatuksesta, että elämä seikkailu. Uskon, että kaikki on mahdollista, joten miksipä ei katsoisi mitä kaikkea tässä on vielä tämän kolmenkympin jälkeen luvassa.

Me itse luodaan oma todellisuus. Itse olin ennen ihan älyttömän negatiivinen ja pessimistinen, tyyliin elämä on paskaa. Sitten tajusin, että totta kai se on, kun kerta itse sitä jankutan jatkuvasti ja uskon siihen ihan täysillä.

Joten ei auttanut, kuin ruveta muuttamaan omaa suhtautumista positiivisemmaksi. Vielä ollaan alussa, mutta TIEDÄN että tämä toimii!

 

Mullakin on joskus tuollaisia oloja ja tuntemuksia. Menevät ainakin mulla ohitse, jos teen jotain erilaista. Se ei tarvitse olla isokaan operaatio, vaan ihan vaan jotain pientäkin vaihtelua elämään. Jos innostuu uudesta harrastuksesta, ei juurikaan ehdi vatvomaan negatiivisia asioita. Pelkkä kirjan lukeminen saa joskus minut paremmalle tuulelle. Fantasiakirjallisuus toimii minulla parhaiten.

 

no minkäs teet, jos elät ja elät vaikka sen sata vuotta

Ysikymmpisen synttäreillä oppii paljon oikeasta elämästä ja sen ilosta - ainakin yhdet on nyt iloisesti vietetty.

 

no minkäs teet, jos elät ja elät vaikka sen sata vuotta

Hän sanoi et elämä alkoi vasta 100-vuotiaana

 

no minkäs teet, jos elät ja elät vaikka sen sata vuotta

Onhan Suomessakin nyt monta 107-vuotiasta?

 

Onhan Suomessakin nyt monta 107-vuotiasta?

Aamulla just tuli dokumentti Hiljasta

 

Onhan Suomessakin nyt monta 107-vuotiasta?

Montakohan?