MS äidit

Oma tarinani on tyypillinen. Muutama kuukausi synnytyksestä näköhermotulehdus jne. Nyt siis diagnoosi ja lääkehoidon aloitus. Kovasti mietin aloitanko ollenkaan lääkitystä vai otanko riskin ja kokeilemme vielä toista lasta nyt heti. Oiretta ja kremppaa on ollut, ja pelottaa kuin nopeaa etenee ilman lääkettä ja kuin paha pahis tulisi toisen raskauden jälkeen... mutta haluaisin kovasti toisenkin lapsen! Kaipaisin siis vertaistukea ja kokemuksia.


Ja tietämättömille tiedoksi, ms ei ole perinnöllinen joten sen takia ei tarvi lapsettomaksi jäädä (olen ainoa molemmin puoleisessa suvussani). Toisekseen, viime vuosina tullut useita lääkkeitä (jota ei ole ollut saatavilla aikanaa kun jo nuorena on jääty jalattomaksi) ja tämä ei ole kuolemaan johtava sairaus (kuten als). Toivon fiksuja vastauksia

 

Hei! Täällä toinen mäsä. Diagnoosi ollut yli kymmenen vuotta, minulla rr-muoto. Itse aloitin lääkityksen vasta 5 vuotta diagnoosin jälkeen, jolloin lapset oli tehty.

Minulla on jo useampi lapsi ja olen voinut hyvin raskausaikana eikä ole tullut sen jälkeenkään pahiksia.
Ennen viimeisintä raskautta aloitin ms-lääkityksen ja tulinkin yllättäen raskaaksi, lääkitys luonnollisesti lopetettiin raskauden ajaksi.
Syntyessään lapsi oli terve ja aloitin heti ms-lääkityksen uudelleen ja imetin lasta yli 2,5 vuotta lääkityksen aikana.
Nykyään glatirameeriasetaatin kanssa saa imettää ja käsittääkseni sitä voidaan käyttää myös raskausaikana.

 

Hei! Täällä toinen mäsä. Diagnoosi ollut yli kymmenen vuotta, minulla rr-muoto. Itse aloitin lääkityksen vasta 5 vuotta diagnoosin jälkeen, jolloin lapset oli tehty.

Minulla on jo useampi lapsi ja olen voinut hyvin raskausaikana eikä ole tullut sen jälkeenkään pahiksia.
Ennen viimeisintä raskautta aloitin ms-lääkityksen ja tulinkin yllättäen raskaaksi, lääkitys luonnollisesti lopetettiin raskauden ajaksi.
Syntyessään lapsi oli terve ja aloitin heti ms-lääkityksen uudelleen ja imetin lasta yli 2,5 vuotta lääkityksen aikana.
Nykyään glatirameeriasetaatin kanssa saa imettää ja käsittääkseni sitä voidaan käyttää myös raskausaikana.

Kiitos vastauksesta. Mulla tuli selkeitä oireita heti alkuraskaudessa (ei siis ollut koko taudista mitään tietoa silloin). Jalkojen voimattomuus, iho-oireita ja näkö reistaili. Pistin raskauden ja hormonien piikkiin. Kunnes totuus paljastui sit synnytyksen jälkeen kunnon nht:na. Kaikkiaan 4-5kk meni ennenku näkö oli takas lopullisesti ja hetkellisesti sumenee edelleen välillä.

Tästä päättelen et raskaus taitaa mulle olla herkkää aikaa oireille, toisinkuin annetaan ymmärtää et se rauhoittaa tautia. Copaxone on myös todennäköisin minulle sopivin lääke.

Oisko lisää kokemuksia?