Olen mies jolla ei yhtäkään kaveria, ystävistä nyt puhumattakaan

Puhelimeni ei koskaan soi, kukaan ei koskaan käy kylässä, joulukortteja tai syntymäpäiväkortteja ei tule. Kun aika joskus jättää niin siunastilaisuudessani ei ole ketään joka olisi tuntenut minut. Kuolemani jälkeen minusta ei jää kenellekään mitään muistoa.

Tällaisia kun minä on keskuudessamme, ehkä juuri sinun naapurissa.

Ajatuksia?

 

Oletko tyytyväinen tilanteeseen?

 

Oletko tyytyväinen tilanteeseen?

En. Mutta kun on tässä tilanteessa johon on vuosikymmenten aikana kasvanut, niin mitään tuskin on tehtävissä.

 

Missä asut ap?

 

Missä asut ap?

Pääkaupunkiseudulla

 

Kirjoittelepa vaikka täällä meidän kanssa.
Oletko muuten töissä?
Onko sulla ketään sukulaista?

 

Periaatteessa minulla on yksi ystävä, jota näen todella harvoin. Minulla on perhe ja sukulaisia, joten ihmisiä ympärillä mutta ei ystäviä. En koe olevani yksinäinen mutta mietin välistä mikä minussa on vikana..

 

Kirjoittelepa vaikka täällä meidän kanssa.
Oletko muuten töissä?
Onko sulla ketään sukulaista?

Olen työelämässä. Sukulaisia on mutten ole olut heidän kanssaan missään tekemisissä pariinkymmeneen vuoteen. Olin aina musta lammas ja siitä syystä minulle " riitti"

 

Periaatteessa minulla on yksi ystävä, jota näen todella harvoin. Minulla on perhe ja sukulaisia, joten ihmisiä ympärillä mutta ei ystäviä. En koe olevani yksinäinen mutta mietin välistä mikä minussa on vikana..

Jatkan vielä, olen itsekin miettinyt jääkö minusta mitään jälkeen. Yksi mikä tietyllä tavalla rauhoittaa ja helpottaa, kun teen jotain käsitöitä. Ne ovat pitkäikäisiä ja jäävät elämään muiden mukana. Äitini aina puhuu miten se ja se mummo tai pappa teki tämänkin. Mietit jotain taitoa minkä opetella, mikä toisi itsellesi ja toisille hyvän mielen.

 

Olen työelämässä. Sukulaisia on mutten ole olut heidän kanssaan missään tekemisissä pariinkymmeneen vuoteen. Olin aina musta lammas ja siitä syystä minulle " riitti"

Jospa ne sukulaiset olisivat aavistuksen viisastuneet? Ja elämä vaan on semmoista että joskus on hyvä unohtaa menneet ja hengata jonkun suvun vanhan riivinraudan kanssa, ei se jaksa enää nälviä.

Ja joku on saattanut kaivatakin sua tässä välissä?

Mä tulen aika draamasuvusta mutta aika sovinnollista porukkaa ollaan nykyään. Monet meistä on viimein tajunneet elää ihmisiksi.

 

 

Pääkaupunkiseudulla

Harmi,olisin muuten voinut lähteä kanssasi vaikka kahville joskus, juttuseuraksi.

 

Kannattaa etsiä itselle harrastus, jossa tapaa muita ihmisiä. Yhteinen mielenkiinnon kohde yhdistää. Jos eristäytyy kotiin, jää varmasti yksin.

 

Mä voisin alkaa viestitteleen sun kans !

 

Kannattaa tulla uskoon jonkun lahkon, vapaaseurakunnan tai vastaavan puitteissa. Siellä saarnaaja sekä uskonsisaret ja -veljet ovat taastusti kiinnostuneita sinusta henkilönä ja saat sosiaalisen viitekehyksen.

 

Kannattaa tulla uskoon jonkun lahkon, vapaaseurakunnan tai vastaavan puitteissa. Siellä saarnaaja sekä uskonsisaret ja -veljet ovat taastusti kiinnostuneita sinusta henkilönä ja saat sosiaalisen viitekehyksen.

Heh, no tää ei ollu mun näppikseltä mutta pitää paikkansa. Mutta ei kannata mennä pikku lahkoon vaan hellareihin tai vapikseen, niissä ei nykyisin isoja ylilyöntejä ole.

 

Jospa ne sukulaiset olisivat aavistuksen viisastuneet? Ja elämä vaan on semmoista että joskus on hyvä unohtaa menneet ja hengata jonkun suvun vanhan riivinraudan kanssa, ei se jaksa enää nälviä.

Ja joku on saattanut kaivatakin sua tässä välissä?

Mä tulen aika draamasuvusta mutta aika sovinnollista porukkaa ollaan nykyään. Monet meistä on viimein tajunneet elää ihmisiksi.

Jospa ap on tullut ulos kaapista ja sukulaisina on jotain hihhuleita. Mihis ne siitä olis viisastuneet.

 

niin tietenki?

 

Heh, no tää ei ollu mun näppikseltä mutta pitää paikkansa. Mutta ei kannata mennä pikku lahkoon vaan hellareihin tai vapikseen, niissä ei nykyisin isoja ylilyöntejä ole.

aaha