Olen pilannut mahdollisuuteni löytää enää töitä?!

Olen valmistunut 4,5 vuotta sitten. Oman alan töissä olen ollut tästä vähän vajaa 2 vuotta. Lopun aikaa olen ollut työttömänä tai ulkomailla (ex-miehen mukana). Nyt olen ollut työttömänä viime vuoden kesäkuusta, eli pian tulee 10 kk täyteen. Syksyllä jäin sänkyyn moneksi kuukaudeksi, koska miehen kanssa tuli niin vaikea ero. Töitä olen alkanut etsiä vähän enemmän vasta nyt keväällä, mutta en vaan edelleenkään saa aikaiseksi lähettää hakemuksia kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.

Luulen, että olen pilannut mahdollisuuteni saada enää oman alan töitä. Minulla ei rehellisesti sanottuna ole paljoa osaamista, enkä ole tehnyt varsinaista koulutustani vastaavaa työtä kuin 6 kuukautta, loput vajaa 1,5 vuotta työkokemusta on kertynyt toisessa tehtävässä kuin mihin olen valmistunut (molemmat kuitenkin kuntoutus-/terveysalalla).

Mitä helkkaria mä nyt teen? Laitanko riman vaan alas ja haen ihan mitä tahansa työtä? Lähinnä olen ajatellut hakea henkilökohtaiseksi avustajaksi, mutta onko sen jälkeen enää paluuta vaativampiin tehtäviin? Miltä näyttää ansioluettelossa se, että on tehnyt paljon koulutusta vaatimattomampia tehtäviä? Tunnen olevani täysin loukussa. Epätoivoiset ajatukset valtaa mielen. Olen 31-vuotias ja tuntuu, että tämä oli nyt tässä.

 

Tuskinpa se ala sitten sulle mikään intohimo oli? Jotakin sun on syötävä? No, osaatko kuvitella hoitavasi eläimiä? Oppia uutta? Siellähän on valtava pula tekijöistä,
eläinten h o i d o s s a :
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kansalliset-kotieläintuet-maksetaan-torstaista-alkaen-1.143985

 

Eivät Suomessa yleisesti ottaen saa töitä työpaikkailmoituksiin vastaamalla muut kuin ne, joilla on rikkumaton ja nousujohteinen työhistoria sekä hyvät oman itsensä markkinointitaidot. Tai sitten joissain tapauksissa ne, jotka omaavat jonkun kysytyn pätevyyden/ammatin, jonka hallitsevista on pulaa. Kilpailu työpaikoista on niin kovaa.

Sinuna kokeilisin jotain ihan muuta taktiikkaa työpaikan saamiseksi. Esim. jos löytyisi mahdollisuus tehdä jotain lyhyitä sairaslomasijaisuuksia niin niiden kautta voisi päästä ns. takaoven kautta sisään johonkin työpaikkaan ja siten saada myöhemmin mahdollisuus pidempiinkin työsuhteisiin.

 

Tuskinpa se ala sitten sulle mikään intohimo oli? Jotakin sun on syötävä? No, osaatko kuvitella hoitavasi eläimiä? Oppia uutta? Siellähän on valtava pula tekijöistä,
eläinten h o i d o s s a :
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kansalliset-kotieläintuet-maksetaan-torstaista-alkaen-1.143985

Tuo ei tietenkään ole itsetarkoitus, vaan se HOITO. Käy tutustumassa yhteen. En ole käynyt tuolla, mutta monessa muussa olen ja sen kivempaa hommaa saakin kyllä etsiä
Et ole pilannut mitään, mutta onhan maailma muuttunut tuossa ajassa paljon...

 

No ei ala mikään intohimo mulle ole, mutta en keksi muutakaan, mitä mieluummin tekisin pitkällä aikavälillä, eli yleinen työmotivaation puute mua taitaa vaivata. Tämä ala oli kolmas lukion jälkeinen ala, jota opiskelin ja olen käyttänyt lähes kaikki opintotukikuukaudet, eli opiskelemaan lähtökään ei enää oikein onnistu.

Jos nyt yritän laittaa avoimen hakemuksen kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, niin mietin, miten markkinoin itseäni koulutusta vastaaviin tehtäviin, kun en ole sillä tehtävänimikkeellä tehnyt töitä kuin vain sen 6 kuukautta? Edes minä en palkkaisi minua Kesätyöpaikkoja oli isoissa sairaaloissa muutama kymmentä haussa, enkä ilmeisesti ole tullut valituksi haastatteluun edes sinne, vaikka noihin kesätöihin otetaan vastavalmistuneitakin. Olen vain yksinkertaisesti huono. Tiedän, ettei tämän sanominen nyt mitään auta, mutta hävettää ihan karmeasti miesystävänkin edessä, jolla on tohtorin tutkinto ja unelmiensa työpaikka.

 

Voihan sitä ihminen elellä työttömänäkin. Aina välillä on ehkä joku työnhakukurssi, työkokeilu tai kuntouttava työtoiminta missä pitää käydä, mutta muuten saa olla aika rauhassa.

 

Ehkä työkkäri jossain vaiheessa laittaa sinut työvoimapoliittiseen lähihoitajakoulutukseen? Siellä saa opiskella työttömyystuella ja lähihoitajat työllistyvät liki varmasti.

 

Haluaisin tehdä töitä... En halua olla kuin äitini, joka jäi työttömäksi suunnilleen mun ikäisenä, eikä mennyt enää koskaan töihin ja jäi lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä joskus viisvitosena.

Itsetunto ihan maassa.

 

Työllistä itsesi sijaisvanhempana? Niistä on pulaa.

 

Kiitos kun ehdotatte ja autatte! Sijaisvanhemmuus...? Mulla ei ole omiakaan lapsia eikä minkäänlaista lastenkasvatus tai -hoitokokemusta. Ja asun yksiössä.

Lähihoitaja taas en voisi olla, koska olen liian herkkä eritteille ja haavoille.

 

Kiitos kun ehdotatte ja autatte! Sijaisvanhemmuus...? Mulla ei ole omiakaan lapsia eikä minkäänlaista lastenkasvatus tai -hoitokokemusta. Ja asun yksiössä.
Lähihoitaja taas en voisi olla, koska olen liian herkkä eritteille ja haavoille.

Hyvä, että valaiset asiaa
Katsothan kuitenkin mol.fi-sivuilta päivittäin uudet työpaikat?
Vuorotyö ja varsinkin kesäaikana - kaikkein paras mahis päästä alkuun?
Oppisopimuksella löytyy se intohimon kohde parhaiten, kokemusten kautta, vai mitä luulisit?

 

Minulla on työpaikkavahti mol.fi:ssä, eli omaa alaa liippaavat avoimet työpaikat tulee kyllä sähköpostiin.

Oppisopimus on käynyt jossain vaiheessa mielessä. Täytyy todenteolla sitä alkaa harkita, jos ei nykyiseltä alalta mitään löydy.

 

Oppisopimus on sinulle sopiva. Lopussa ratkaisee persoona, ei työhistoria. Toki pitkään työttömänä ollut herättää mielikuvia saikuttelusta ja siitä ettei työnteko kiinnosta. Siksi sinun on hyödynnettävä kaikki muut kanavat jotta tulet tutuksi firman kanssa ja he hoksaavat että olet ahkera sekä työtä arvostava.

Olen ollut 1.5 vuotta työttömänä tosin mulle syntyi lapsi joten sen "varjolla" olen saanut työttömyyden anteeksi monessa työhaastattelussa. Itse valitsin jatko-opiskelut, luen vielä maisteriksi niin työpaikka irtoaa sen jälkeen takuuvarmasti koska alalla se on arvostettu.
Sinuna menisin reippaasti harjoittelemaan tai palkkatukihommiin. Jos sulla ei ole kontakteja sun ensisijainen duuni on hankkia niitä. Mitä enemmän kontakteja, sitä parempi.

 

Minulla on työpaikkavahti mol.fi:ssä, eli omaa alaa liippaavat avoimet työpaikat tulee kyllä sähköpostiin.
Oppisopimus on käynyt jossain vaiheessa mielessä. Täytyy todenteolla sitä alkaa harkita, jos ei nykyiseltä alalta mitään löydy.

No mie löysinkin sulle heti yhden, mut kun en tiedä, missä asut, ei kannata vinkata - ja jos joku muu vetää sen välistä, --en siksikään. Tuskin tulee vahdin kautta tyrkylle se.

Mut luepa tämä uusi kirja heti ja ota se siihen hakuun mukaan sitten... Kauheen hyvä! Et menetä paljonkaan, mutta osaathan sentään kirjoittaa ymmärrettävästi, varmaan lukeakin

 

Kiitos kun ehdotatte ja autatte! Sijaisvanhemmuus...? Mulla ei ole omiakaan lapsia eikä minkäänlaista lastenkasvatus tai -hoitokokemusta. Ja asun yksiössä.

Siinähän sitä kokemusta alkaa tulla, kun hoitaa sijaislapsia. Ja voi vuokrata esim. kaksion tai kolmion?

Ainakin sillä välttäisi merkityksettömyyden tunteen ja ehkäisisi mielenterveysongelmien syntymistä jos olisi jatkuvasti lapsia huolehdittavana.

 

No mie löysinkin sulle heti yhden, mut kun en tiedä, missä asut, ei kannata vinkata - ja jos joku muu vetää sen välistä, --en siksikään. Tuskin tulee vahdin kautta tyrkylle se.

Mut luepa tämä uusi kirja heti ja ota se siihen hakuun mukaan sitten... Kauheen hyvä! Et menetä paljonkaan, mutta osaathan sentään kirjoittaa ymmärrettävästi, varmaan lukeakin

Huomasin, että tuolta samasta osoitteesta saa tilata sen videon, dokkarin, mitä en ole mistään löytänyt! Jos motivaatio on hetkellisesti hukassa, siitä on hyvä ponnistaa
Aijoo--- pääkaupunkiseudulla se homma... ---Mut ei noista vahinkoakaan olis!

 

Voisitko kertoa mikä se sun ala on...?

Mutta kun sanoit sairaalan ilmoituksissa olevan että opiskelijoitakin otetaan, niin se tarkoitti juuri sitä kun tuossa aikaisemmin kurjoitettiin, että nykyään kaikki työpaikat jaetaan ns takaoven kautta. Eli, esim sairaanhoitajan sijaisuuksia kannattaa ottaa tekemään loppuvaiheen opiskelija, joka on juuri tehnyt täyden 6viikon harjoittelun osastolle. -Missään muussa tilanteessa houtotyön opiskelijoita ei palkata, koska oikeita työntekijöitäkin on tarjolla. Mutta oikeiden työntekijöidenkin kohdalla pärstäkerroin ja suositukset merkkaa enempi mitä osaaminen paperilla.
Nyt on työnantajan markkinat.

Josset mitään muuta keksi, niin hakeudu työmarkkinatukiharjoittelijaksi. Ei tod ole rahallisesti kannattavaa, mutta niin se vaan on, että yksi mahdollisuus poikii aina seuraavaa. Eikä tarvitse maata kotona.

 

Eikä muuten missään nimessä kannata mainita, että olit vuoteenomana. Kerro vain matkustelleesi ulkomailla valmistumisen jälkeen, kun oli mahdollisuus.

 

No, olen toimintaterapeutiksi valmistunut. Yritin olla sanomatta, ettei minua tunnistettaisi.

Varmaan olet ihan oikeassa, kuten aiempi kirjoittajakin kommentoi, että suhteet olisivat todella tärkeitä, eikä minulla niitä oikein ole noihin työpaikkoihin, joissa esim. kesätyöpaikkoja melko runsaasti olisi (suuret sairaalat). En varmaan ole oikein sisäistänyt, että sosiaali- ja terveysalallakin työpaikat menisivät niin paljon suhteilla.

 

Juu, en aio mainita, että olen ollut masentuneena sängynpohjalla kuukausikaupalla.

 

No, olen toimintaterapeutiksi valmistunut. Yritin olla sanomatta, ettei minua tunnistettaisi.

Varmaan olet ihan oikeassa, kuten aiempi kirjoittajakin kommentoi, että suhteet olisivat todella tärkeitä, eikä minulla niitä oikein ole noihin työpaikkoihin, joissa esim. kesätyöpaikkoja melko runsaasti olisi (suuret sairaalat). En varmaan ole oikein sisäistänyt, että sosiaali- ja terveysalallakin työpaikat menisivät niin paljon suhteilla.

Ei ne vielä pari vuotta sitten mennytkään, mutta tilanne muuttui radikaalisti 3vuoden aikana.

Mutta kerta olet toimintarepeutti, nii sullahan on moneen mahdollisuuksia.
Juurikin tuo henkilökohtainen avustajahan on aivan sun työtä! Ja niissä on jatkuva haku. Samoin koulunkäyntiavustajat. Niiden haku alkaa juurikin, tai kesän aikana. Ja koska sulla on koukunkäyntiavustajaksi tuollaista "erityisosaamista", niin pääset varmaan osallistumaan myös pienryhmien ohjaukseen. (tästä mun sukulainen sai kimmokkeen jatkaa lukee erityisopettajan opintoja).

Ei sulla ole mitään hätää! Sen kun vaan alat soittaa nii oarin viikon päästä olet töissä jollakin.

 

Ei ne vielä pari vuotta sitten mennytkään, mutta tilanne muuttui radikaalisti 3vuoden aikana.

Mutta kerta olet toimintarepeutti, nii sullahan on moneen mahdollisuuksia.
Juurikin tuo henkilökohtainen avustajahan on aivan sun työtä! Ja niissä on jatkuva haku. Samoin koulunkäyntiavustajat. Niiden haku alkaa juurikin, tai kesän aikana. Ja koska sulla on koukunkäyntiavustajaksi tuollaista "erityisosaamista", niin pääset varmaan osallistumaan myös pienryhmien ohjaukseen. (tästä mun sukulainen sai kimmokkeen jatkaa lukee erityisopettajan opintoja).

Ei sulla ole mitään hätää! Sen kun vaan alat soittaa nii oarin viikon päästä olet töissä jollakin.

Ja tarkoitin tällä että nämähän on aivan sun työtä sitä, että jos se sun unelmatyö on sairaalassa, nii henkilökohtainen avustajahan katsotaan työnantajan silmissä täysin alan työkokemukseksi, samoin koukunkäynninavustaja, varsinkin jos se sairaalan työ sisältää lapsipotilaita.

Jooo kuule, hyvä tästä tulee! Rohkeutta vaan!

 

Ja tarkoitin tällä että nämähän on aivan sun työtä sitä, että jos se sun unelmatyö on sairaalassa, nii henkilökohtainen avustajahan katsotaan työnantajan silmissä täysin alan työkokemukseksi, samoin koukunkäynninavustaja, varsinkin jos se sairaalan työ sisältää lapsipotilaita.

Jooo kuule, hyvä tästä tulee! Rohkeutta vaan!

Hemmetin koukku koulu.. Olen varmaan kirjoitellut liikaa virkkausryhmiin..

 

Kiitos kannustuksesta, vierailija! Olen varmaan liian ylimielinen, kun ajattelen, etten voisi tehdä vaikka henkilökohtaisen avustajan töitä.

 

Hemmetin koukku koulu.. Olen varmaan kirjoitellut liikaa virkkausryhmiin..

Nonniin, tulihan se sun vahvuus sieltä
Virkkaa hunajanvärisiä pörriäisiä mut ensin hae sitä paikkaa... Tässä toinen ketju, minne laitoin tärkeitä asioita. Kerää vihkoon (iso ruutuvihko K-kaupassa ei paljonmaksa!) jokapäivä ne asiat, mitä mieleen tuli. Teippaa sinne ne, mitkä jää pöydälle lojumaan ja siltä varalta, että kone tilttaa, kopsaa sinne kaikki asiat. Aika näyttää, minne menet, kunhan menet, kun siltö tuntuu! Kyllä pois pääsee, jos ei ollut hyvä - siis se oppisopimuspaikka ekana...!