vierailija
Meillä tätä tapahtuu harva se viikko. Olen suorasanainen ja spontaani, kun mies taasen on enemmänkin vetäytyvä, hiljainen pohtija. Olen räiskyvä, mutta mies on tasainen. Satutan häntä sanoillani ja joskus teoillani, kun haluan riidellä mies ei, hän vetäytyy kuoreensa. Vuoden päivät ollaan oltu yhdessä ja joskus mies ei edes tule kotiin jos olen häntä loukannut. Yritän jatkuvasti miettiä ennen kuin sanon, mutta se on vaikeaa. Mieheltä toivoisin enemmän suoruutta, mutta ei. Annanko periksi ja eroan vai miten jatkaa? En halua ajaa miestä nurkkaan 