Onko kellään ollut jalkapöydän murtumaa??

Minä mursin ulkosyrjän 5-luun reilu kuukausi sitten kompuroimalla portaissa. Hyväasentoinen siisti murtuma. Kipsi oli kuukauden ja nyt kuvissa ei luutumisen merkkejä. Kipsiä ei enää laitettu, että "aineenvaihdunta" parinisi tuolla alueella. Nyt täys varauskielto ja hirveää varomista 2 vkoa. Sitten uudet kuvat. Kovapohjainen kenkä käyttön, mutta en ymmärrä mitä sillä tekee, jos ei saa varata jalalle. Alkaa hirvittämään, kunka pitkä prosessi tästä tulee.

 

pikkuvarpaan/jalkapöydän poikkimurtuma ja 4 viikon jälkeen ei luutumista. Tosin minulla ei kipsattu mitään eikä laitettu mitään tukisidostakaan, pelkästään kovapohjainen kenkä oli hoitona. Myönnän, että olen "käyttänyt" jalkaa normaalisti. Kipu ei kuitenkaan estä liikkumasta ja olosuhteiden pakosta en pysty nyt lepäämään laakereillani....juhlat järjestettävänä. Pitää kai itsekin pari viikkoa yrittää olla varaamatta kipeälle jalalle.

 

Jalkapöytä luista 2 murtu eilen.. eilen kipu asteikolla 1-10 oli 6 ja tänään on ollut täysi 10 jokainen tärähdys sattuu niin että päässä sumenee. Liimaside tukemassa ja kepit.. Parin viikon päästä uudet kuvat että miltä näyttää..

 

Satutin jalkani tasan 7 viikkoa sitten ja olen könkännyt kipeän turvonneen jalan kanssa tuon ajan. Viime viikolla jalka turposi polveen saakka ja menin taas lekuriin. Nyt todettiin jalassa murtuma, joka ei luutunut ja luunpäät erillään. Nyt odottelen ortobedin lausuntoa, jossa voi mennä vielä viikko. Kyllästyttää jo niin kyllästyttää ja masentaa. Olis varmaan heti pitäny mennä yksityiselle, tapaturma kun kyseessä.

 

Aika poikkeavia käytäntöjä..
Mursin jalkapöydän 5. luun hieman yli viikko sitten. Yhden illan olin kotona (ja kävin baarissa) ja toisena päivänä päivystyksen kautta röntgeniin. Kipsattiin samoin tein, kipua ei ole juurikaan ollut. Lääkärin määräämät grammaset panadolit ja buranat hakematta edelleen. Tänään ortopedillä, joka sanoi että juhannuksena kipsi pois eikä jatkotoimenpiteitä. Murtuma oli kivasti luun varressa eikä kovin säpäleinen joten paranee "kuin uudeksi".
Kaikkein paskamaisinta on ollut keppien kanssa könkkäily - kädet rakoilla ja kipeät. Onneksi tänään tuli ortopediltä lupa varata "kivun sallimissa rajoissa" ja koska kipua ei ole juuri lainkaan: kepit nurkkaan!

Tsemppiä kaikille muille murtuneille!

 

Täällä myös yksi jalkapöytänsä telonut. Leikkauksesta kohta kolme viikkoa, varpaat alkoivat liikkumaan kunnolla noin puolitoista viikkoa leikkauksen jälkeen ja muutenkin säilyin pahemmilta kivuilta, lääkkeitä söin noin viikon ajan. Fysioterapeutin ohjeita olen noudattanut tunnollisesti ja muutenki elänyt niin normaalia elämää kuin noilla kepeillä nyt vaan voi sairasloma on pitkä ja tietysti pelottaa mitä tulevan pitää, mutta yritän pysyä positiivisena! Tapaturman satuttua jalka turposi mahdottoman kokoiseksi, myös varpaat sekä oli täynnä järkyttäviä mustelmia, eikä sille kärsinyt varata ollenkaan.

 

minulta murtui neljä vuotta sitten kolme jalkapöydän luuta..hoidoksi liimaside,kepit ja tukevat kengät.sairaslomalla olin 5kk kun ei meinannu luutua ollenkaan. Ja edelleen tälläkin hetkellä kipuilee murtuman kohdalle kehittyi ns. "valenivel" eli luu tavallaan taipuu.Tekis mieli vielä vaatia että jalka kuvataan ja tarvittaessa korjataan,ei ole kiva kärsiä koko elämää jalka kivuista..

 

Itse loukkasin jalkapöydän muutama viikko sitten.
Viides luu murtui(jalkateränluu), mutta lääkärin mukaan jalka oli hyvässä asenossa, joten minulle riitti 2 viikkoa kipsiä.
Kipsi otettiin pois ja samalla uudet kuvat. Erityistä luutumista ei ollut tapahtunut sen kahden viikon aikana, mutta kaikki turvotus ja tulehdus mahdollisuudet olivat poissa.
Pystyin varaamaan jalkaa päkijällä ilman kipua, mutta paikallaan pysynnyt nilkka oli niin jumissa, että kesti noin viikon ennenkuin sain nivelet ja lihakset rennoksi.
Painon varaaminen jalalle ei vielä onnistu, mutta kun askel on varmempi eikä kipu tunnu enää miltään, alan käydä säännöllisesti kävelemässä, ja kun hyvältä tuntuu, alan pikkuhiljaa lisämään hölkkäaskelia.

Hiljaa hyvää tulee
Varmaan parin kolmen kuukauden jälkeen käyn ottamassa uudet kuvat nähdäkseni että luutuminen on hyvin käynnissä, mikäli mitään ongelmia ei tule sitä ennen.

 

Rusautin koipeni kunnolla 5 viikkoa sitten kun astuin thaimaalaisilla halpis-kusiluikkari-läpsyillä koiran leluun. En käynyt kuvauttamassa edes, ei kerennyt, tukisidettä vaan ja töihin... Muutamaan päivään ei pystynyt kunnolla kävelemään, hyppäsin vaan mönkijän selkään aina kun piti vähänkin liikkua jonnekin, se oli mun invamopo.

Vielä rasittuu helposti, ja jos ennen pystyin potkaisemaan kengän jalasta avaamatta nauhoja, nyt se ei onnistu.

 

Niin siis meillä oli koulussa juoksukilpailut ja kaaduin puolesavälissa koska yks tosi ilkeä ja nopea tyttö tönäisi. Sen jälkeen en oo voinu astua mun jalan päälle koska se sattuu ihan helevatasti, ja eilen aloin itkee ku sattu nii paljo:/ ja äiti ei suostu viemään Mua lääkäriin? Nii mitä mun pitäis sanoa sille..? Ku tä sattuu nii hirveesti ja se sano että "jos et teeskentele nii huomen vien mut lopeta toi pillittämine" .. Se luulee aina et kaikki valehtelee vaikka ei niin tekis! Ja en todellakaa valehtele koska koulussa sanottiin että voi olla murtunut mutta ei ne tiiä

 

Toivottavasti olet päässyt jo lääkäriin. Jos et, niin onko koulussasi terveydenhoitajaa, jonka luona voit käydä. Koulu on velvollinen viemään sinut lääkäriin jos se sattuikin koulussa.

 

Mulla meni jalkapöydän viides luu poikki 5kk sitten. Nyt luudutus leikkauksesta 2kk, eikä edelleenkään ole lähtenyt yhtään luutumaan. Lääkäristä sain uv-valolaitteen luudutusta nopeuttamaan, mutta usko tahtoo mennä tähän... mitä ellei luudu ollenkaan? Paikat on jumissa 5kk.n köppikävelystä.

 

EI ole leikkimistä jalkapöydän vammojen kanssa. I

 

Minulta murtui jalkapöydän viides luu 3 kk sitten.Jalka kipsattiin ja täysi varauskielto 4 vkoa,kuvissa ei luutumista nähtävissä.Aluksi oli halkaistu kipsi turvotuksen takia ja kun kipsi laitettiin umpeen sain neljässä vrkssa veritulpan pohkeeseen.Verenohennus aloitettiin ja laitettiin avattava lasikuitukipsi.Kipuja murtumakohdassa ei juurikaan ollut.Kuuden viikon kohdalla taas kuvattiin,mutta ei ollut vieläkään luutumista tapahtunut.Nyt ortopedi antoi luvan kävellä sisätiloissa ilman kipsiä ja sauvoja,jotta aineenvaihdunta luussa vilkastuisi ja rasitus kiihdyttäisi luutumista.Nyt on aikaa kulunut lähes tuo 3kk,nyt jalka on alkanut kipuilla nilkasta ja murtumakohdassa välillä pistävää kipua sekä kirvelyä.Jalalla pystyy kuitenkin astumaan jonkun verran.Muutaman päivän kuluttua taas kuviin kontrollimaan luutumista.Leikkauksesta ei kukaan ole puhunut,sen sijaan lääkäri mainitsi,että murtumakohtaan saattaa kehittyä lisänivel,joka joillekin saattaa aiheuttaa kipuja.Silloin tarvitaan leikkaus.Onko kenelläkään kokemusta kyseisestä lisänivelestä?Entä voisikohan murtumakohdan kipuilu olla merkki luutumisesta?

 

Juu eli kesällä meni itsellä 4luuta poikki jalkapöydästä ensin oli niin turvoksissa 2 vk että ei voinut leikata sitten 2vk kuluttua vasta leikkasivat.leikkaus meni hyvin ja leikkauksen jälkeen viikko sairaalassa ja kotiin kipsi oli 6vk.sen jälkeen ortoosi 4vk.tällä hetkellä jalka on jo kunnossa mutta juosta ei voi vielä kunnolla ja varpaat ei liiku kunnolla vieläkään johtuen leikkauksessa laitetuista k-piikeistä jotka otettiin pois kipsin vaihdon yhteydessä.

 

Erittäin ikävää kun ei murtumapotilailta oteta D-vitamiinitasoja. Tasojen mukaan pitäisi määrätä annos, niin varmasti luutuisivat nopeasti. Mutta 100µg kun ottaa vähintään päivässä, auttaa kyllä. Itse otan 200 ja oli erittäin vaikeat murtumat nilkan alueella. Kohta 7kk mennyt, jäykkä on vieläkin ja vähän kipuja.

 

Täällä ei oo pariin kuukauteen mitään ollut, mutta katotaan huomaako joku. Veikkaan, että saattaisi olla jalkapöydässä murtuma. Pelattiin jalkapalloa ja sain jotenkin kömmittyä siellä niin että jalkapöydän potkasin maalitolppaan ja sen jälkeen sattui. Kuitenkin jatkoin sen jälkeen normaalisti vaikka sattui ja kävin uintitreeneissä vaikkakin potkuja en tehnyt. Sen jälkeen käveleminen sattui aivan penteleesti ja sen jälkeen en ole pystynyt kävelemään. Pitäisi päästä lääkäriin, mutta asun Saksassa ja useimmat lääkärit eivät ota viikonloppuisin ja muutenkin vähän pelottaa mennä täällä lääkäriin. Mietinkin että hoituukohan ihan levolla vai pitääkö lääkäriin mennä oikeasti..

 

kaikki luut sekä nivelet jalkapöydästä pirstaleiksi. 3vuotta sitten sattunut tapaturma. tapaturman jälkeen kipsi 12viikkoa minkä jälkeen lisät 12viikkoa kepeillä kevyesti varaten. nyt leikattu 6kertaa. (odotellen 7 leikkausta) 2 vuoden yhtäjaksonen sairasloma. ja tällähetkelläkin kepeillä mennään. onneksi oli vakuutus mikä korvaa hoidot yksityisellä. kirurgi kertoi että alhainen d vitamiini taso ei vaikuta luutumiseen(minulla oli alhainen) D vitamiinitaso nostettu normaaliksi ja ei edistä yhtään luutumista

 

Joo multa meni 4 luuta poikki jalkapöydästä.Leikata piti ja 6kk saikkua et hipheij!

 

Astelin yläkerrasta alas ja hupsista alimmainen rappu jäi väliin. Kaaduin ja kakkosen metatarsaalin tyvimurtuma todettiin TT kuvissa. Saapaskipsi 3viikkoo ja viikko saikkua. Että näin mutta töihinhän en pysty kipsin kans ees meneen enkä hoitaan työtäni sauvoilla kulkien. Kuormittaa vaan lääkäreitä ja Kelataksia nuo viikon saikkujen haut ku ilmiselvää että ainaki se kipsiaika on pois oltava. Naurettavaa touhua mielestäni.

 

Astelin yläkerrasta alas ja hupsista alimmainen rappu jäi väliin. Kaaduin ja kakkosen metatarsaalin tyvimurtuma todettiin TT kuvissa. Saapaskipsi 3viikkoo ja viikko saikkua. Että näin mutta töihinhän en pysty kipsin kans ees meneen enkä hoitaan työtäni sauvoilla kulkien. Kuormittaa vaan lääkäreitä ja Kelataksia nuo viikon saikkujen haut ku ilmiselvää että ainaki se kipsiaika on pois oltava. Naurettavaa touhua mielestäni.

QUTE

 

Onko parantunut murtuma ? Minulla sattui 9-viikkoa samanlainen 5-jalkapöydän murtuma.

 

Jalkapöydästäni murtui kolme luuta (isovarpaan luu ja kaksi viereistä) kymmenen viikkoa sitten, ja se on parantunut loistavasti. Murtumat oli pahoja, luut monessa osassa ja nivelsiteet irtoilleet niin, että olivat irrotelleet paloja luista, mutta luut olivat kuitenkin pysyneet paikoillaan. Kuusi viikkoa täysi varauskielto ja saapaskipsi jalassa ja sinä aikana kolme kertaa seurattiin paranemista röntgenkuvilla.

Kuuden viikon jälkeen kipsi pois (kuvissa ei enää näkynyt murtumia) ja jatkoin matkaa sairaalasta jäykkäpohjaisilla vaelluskengillä ja kepeillä ja totuttelin reilussa viikossa varaamaan koko painon jalalle. Koskaan jalka ei ollut kipeä, söin särkylääkettä kolme päivää tapaturman jälkeen ja vaikka lääkäri varoitteli jalan kipeytyvän, kun lähden kävelemään, niin ei ole kipeytynyt lainkaan. Vain ensimmäisillä ilman keppejä otetuilla askelilla oli melkoinen paineen tunne jalassa, mutta ei kipua.

Kävelen edelleen jäykkäpohjaisilla kengillä (vaelluskenkien lisäksi ostin puupohjaiset sandaalit), kun lääkärin ohjeen mukaan näin pitää mennä kolme kuukautta vammasta. Jäykkien pohjien lisäksi myös holvikaari on tuettava, koska se oli vaarassa romahtaa vamman vuoksi. Uskon, että jalka parani näin hyvin osaltaan nuoren ikäni (30-v) vuoksi, mutta myös siksi että d-vitamiinitasoni on hyvä, hakeuduin heti hoitoon ja lisäksi olen hoitanut vammaa tasan ohjeiden mukaan. En varannut grammaakaan kipsi jalassa ja en ole kulkenut metriäkään nyt kipsin poiston jälkeen ilman holvitukea. Kipsi oli avattava, niin auttoi myös paljon että sain joka päivä jumpata nilkkaa eikä se jäykistynyt.

Parin viikon päästä näkee, miten jalka kestää ilman tukea, mutta en usko että siitä tulee ongelmaa. Olen varjellut jalkaa niin huolella ja se on saanut rauhassa parantua, joten sen pitäisi kyllä kestää ilman tukea. Ainakin jäykkäpohjaisista kengistä voin luopua, helppohan se on vielä vähän pidempään käyttää holvikaaren tukea jos nyt siltä tuntuisi.

Tsemppiä kaikille tämän ikävän vamman saaneille, vaikka paljon lukee kurjia kertomuksia huonosta parantumisesta, niin kyllä se voi parantua täysin ongelmitta ja yleensä parantuukin. He eivät vain tule näille palstoille kirjoittelemaan, mutta siksi jaoin tämän kokemukseni siitä, kun kaikki menee hyvin. Oma vammakin oli kuitenkin niin paha, että leikkaus oli enemmän kuin lähellä, mutta siihen ei onneksi jouduttu ja jalka parani täysin.

 

Jalkapöydästäni murtui kolme luuta (isovarpaan luu ja kaksi viereistä) kymmenen viikkoa sitten, ja se on parantunut loistavasti. Murtumat oli pahoja, luut monessa osassa ja nivelsiteet irtoilleet niin, että olivat irrotelleet paloja luista, mutta luut olivat kuitenkin pysyneet paikoillaan. Kuusi viikkoa täysi varauskielto ja saapaskipsi jalassa ja sinä aikana kolme kertaa seurattiin paranemista röntgenkuvilla.

Kuuden viikon jälkeen kipsi pois (kuvissa ei enää näkynyt murtumia) ja jatkoin matkaa sairaalasta jäykkäpohjaisilla vaelluskengillä ja kepeillä ja totuttelin reilussa viikossa varaamaan koko painon jalalle. Koskaan jalka ei ollut kipeä, söin särkylääkettä kolme päivää tapaturman jälkeen ja vaikka lääkäri varoitteli jalan kipeytyvän, kun lähden kävelemään, niin ei ole kipeytynyt lainkaan. Vain ensimmäisillä ilman keppejä otetuilla askelilla oli melkoinen paineen tunne jalassa, mutta ei kipua.

Kävelen edelleen jäykkäpohjaisilla kengillä (vaelluskenkien lisäksi ostin puupohjaiset sandaalit), kun lääkärin ohjeen mukaan näin pitää mennä kolme kuukautta vammasta. Jäykkien pohjien lisäksi myös holvikaari on tuettava, koska se oli vaarassa romahtaa vamman vuoksi. Uskon, että jalka parani näin hyvin osaltaan nuoren ikäni (30-v) vuoksi, mutta myös siksi että d-vitamiinitasoni on hyvä, hakeuduin heti hoitoon ja lisäksi olen hoitanut vammaa tasan ohjeiden mukaan. En varannut grammaakaan kipsi jalassa ja en ole kulkenut metriäkään nyt kipsin poiston jälkeen ilman holvitukea. Kipsi oli avattava, niin auttoi myös paljon että sain joka päivä jumpata nilkkaa eikä se jäykistynyt.

Parin viikon päästä näkee, miten jalka kestää ilman tukea, mutta en usko että siitä tulee ongelmaa. Olen varjellut jalkaa niin huolella ja se on saanut rauhassa parantua, joten sen pitäisi kyllä kestää ilman tukea. Ainakin jäykkäpohjaisista kengistä voin luopua, helppohan se on vielä vähän pidempään käyttää holvikaaren tukea jos nyt siltä tuntuisi.

Tsemppiä kaikille tämän ikävän vamman saaneille, vaikka paljon lukee kurjia kertomuksia huonosta parantumisesta, niin kyllä se voi parantua täysin ongelmitta ja yleensä parantuukin. He eivät vain tule näille palstoille kirjoittelemaan, mutta siksi jaoin tämän kokemukseni siitä, kun kaikki menee hyvin. Oma vammakin oli kuitenkin niin paha, että leikkaus oli enemmän kuin lähellä, mutta siihen ei onneksi jouduttu ja jalka parani täysin.

Kiitos, kun jaoit tällaisen hyvän tarinan. Helpottaa huolestuneen mieltä.

 

Kiitos, kun jaoit tällaisen hyvän tarinan. Helpottaa huolestuneen mieltä.

Kappas, tuli vielä vastaan tämä keskustelu nyt kun olen parannellut jalkaa puoli vuotta. Jalka parani lopulta juuri kuten pitikin, pääsin 3kk vamman jälkeen eroon jäykkäpohjaisista kengistä ja holvituesta, eikä jalka oikeastaan kipuillut missään vaiheessa, paitsi painetta lisätessä aina vähän jomotti (osavaraus, täysi varaus, osavaraus pelkille varpaille jne). Toki siitä oli voima kadonnut ja tuntui ihan mahdottomalta pystyä ikinä enää nousemaan varpaille yhdellä jalalla. Tai edes molemmilla niin että ponnistan tasaisesti molemmilla jaloilla. En myöskään pystynyt juoksemaan ainakaan kuukauteen vielä sen jälkeen kun sain lenkkarit jalkaan, mutta kuitenkin aika nopeasti voimat palautuivat kun vain sinnikkäästi treenasin. Meno oli kyllä alkuun tosi ontuvaa, enemmän ehkä siksi että arkailin jalkaa kuin siksi, että siihen olisi sattunut. Piti pitkään keskittyä kävelemään tasaisesti ennen kuin opittu ontuminen unohtui. Juoksu itse asiassa auttoi paljon, kun siinä ei ehtinyt ontua

Nyt jalka on jo lähes täysin ennallaan, vaikka hieman se vielä väsyy nopeammin kuin terve jalka pidemmillä lenkeillä. Mutta hyvä jalka siitä tuli, kun tarkasti ohjeiden mukaan hoidin paranemisaikana ja sen jälkeen vielä kuntoutin aktiivisesti