Osaisiko joku vasemmistoon kallistunut vastata?

Toivon, että täältä löytyisi joku, joka ajattelee päivänpolitiikasta ja arvoista vasemmalta laidalta.

Viime päivien keskustelu suvaitsevaisuudesta on herättänyt joitakin kysymyksiä. Haluaisin tietää, miten vasemmistoon kallellaan olevat ajattelevat seuraavista asioista. Nämä ovat ihan konkreettisia kysymyksiä, joten ehkä helppoja vastatakin:

1. "taistellaan monikulttuurisen Suomen puolesta": mitä tässä mielestäsi sana taistelu tarkoittaa? Liittyykö siihen koskaan väkivaltaa? Jos vastassa on vaikkapa joku oikeistolainen, niin mikä on "pahinta" mitä mielestäsi vasemmistolainen saisi tehdä? (lyödä, haukkua, tuhota omaisuutta vai vain neuvotella tiukasti, lakkoilla jne)

2. kuvitellaan tilanne että oma lapsi avioituu vaikkapa ghanalaisen tytön kanssa. Tyttö tulee ekalle vierailulle ja laittaa ruokaa keittiössä. Hän keittää riisiä ja tarjoaa raakoja kasviksia. Suomalainen anoppi on aina ollut herkkävatsainen ja tarkka syömisistään. Hän haluaisi ottaa vain riisiä. Onko hän vasemmistolaisen mielestä heti "huonompi" ihminen, jos ei suostu syömään kasviksiakin? Herättääkö siis tietty vanhakantaisuus ja varovaisuus jotain isompia tunnereaktioita, tuleeko anopista "pahis"?

Kiitos vastauksista.

 

http://takku.net/article.php/20150728102245968


http://narkissos-esseet.net/psyko.html



http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199202-mita-immonen-tarkoittaa-monikulttuurisuudella

toi ylempi kysymys vaatii laajempaa tutkimista

mut toi takun kirjotus toi uutta kuvaa ja sitä mistä itsekkin puhunut se poteroiva keskustelu ja vaikka henkilö olisi itse aatu sen ei saisi vaikuttaa normaalissa keskustelussa koska se lisää vain eriytymistä ja älyllinen keskustelu tyrehtyy siihen mielikuvaan mikä toisesta on ja aseenteellistaa keskustelun juurikin siihen että loppujen lopuksi kaikki huutaa vaan omaa juttuansa ymmärtämättä toista kun tärkeempää olisi yrittää rakentavaa keskustelua josta parhaimmissa tapauksissa on hyötyä kaikille voi se toimia liennyttäjänä tällä tavalla viha vain kasvaa joka suuntaansa ? ton henryn kirjotuksen otin esilke kun oli laittanut immosen teesit ja kun aikaa on niin mietiskelen niitä enempi. mulla meni ihan ohi tää immos geissi omia juttui ollu niin paljon päällä. mutta nyt kun aloin katteleen niin löysin samalla oikkosen kirjotuksii jotka on aina opettavaisia

tohon alempaan sen verta että miks ihmeessä ite lähen kyl siitä lähtökohdasta et kaikkee voi maistaa ja jos ei pidä ni jättäkööt syömättä.

 

Toivon, että täältä löytyisi joku, joka ajattelee päivänpolitiikasta ja arvoista vasemmalta laidalta.

Viime päivien keskustelu suvaitsevaisuudesta on herättänyt joitakin kysymyksiä. Haluaisin tietää, miten vasemmistoon kallellaan olevat ajattelevat seuraavista asioista. Nämä ovat ihan konkreettisia kysymyksiä, joten ehkä helppoja vastatakin:

1. "taistellaan monikulttuurisen Suomen puolesta": mitä tässä mielestäsi sana taistelu tarkoittaa? Liittyykö siihen koskaan väkivaltaa? Jos vastassa on vaikkapa joku oikeistolainen, niin mikä on "pahinta" mitä mielestäsi vasemmistolainen saisi tehdä? (lyödä, haukkua, tuhota omaisuutta vai vain neuvotella tiukasti, lakkoilla jne)

2. kuvitellaan tilanne että oma lapsi avioituu vaikkapa ghanalaisen tytön kanssa. Tyttö tulee ekalle vierailulle ja laittaa ruokaa keittiössä. Hän keittää riisiä ja tarjoaa raakoja kasviksia. Suomalainen anoppi on aina ollut herkkävatsainen ja tarkka syömisistään. Hän haluaisi ottaa vain riisiä. Onko hän vasemmistolaisen mielestä heti "huonompi" ihminen, jos ei suostu syömään kasviksiakin? Herättääkö siis tietty vanhakantaisuus ja varovaisuus jotain isompia tunnereaktioita, tuleeko anopista "pahis"?

Kiitos vastauksista.

1. En käyttäisi sanaa "taistella" tuossa yhteydessä, koska se ei edes vastaa todellisuutta. Ei monikulttuurisen yhteiskunnan puolesta käydä mitään taistelua. Pikemminkin sanoisin, että "tehdään työtä" sen eteen. Joku voisi sanoa myös, että "vaalitaan yhteiskunnan monikulttuurisuutta".

2. Jos nyt kyse on vaan kasviksista, niin eihän tuollainen ole mikään paha juttu, mutta kohteliasta selittää, että ei voi terveyssyistä syödä (vrt. allegiat). Ai niin, mutta ethän sä puhunut oikeasti ruuasta, vaan halusit verrata herkkää vatsaa maahanmuuttovastaisuuteen. Vertaus ontuu. Vanhakantaisuus on mielestäni useimmissa asioissa huono asia, mutta sinun esimerkkiisi se sana ei edes sovi. Se, ettei syö omalle vatsalle sopimatonta ruokaa ei ole vanhakantaisuutta. Mutta se, että ei hyväksy sitä, että maailma muuttuu, ja näkee sen uhkana (riippumatta, koskettaako se edes itseä) se on vanhakantaisuutta.

OT: Miksi uusi tyttöystävä muuten tekisi ruokaa ensimmäisellä tapaamisella poikaystävänsä vanhempien kotona?

 

Toivon, että täältä löytyisi joku, joka ajattelee päivänpolitiikasta ja arvoista vasemmalta laidalta.

Viime päivien keskustelu suvaitsevaisuudesta on herättänyt joitakin kysymyksiä. Haluaisin tietää, miten vasemmistoon kallellaan olevat ajattelevat seuraavista asioista. Nämä ovat ihan konkreettisia kysymyksiä, joten ehkä helppoja vastatakin:

1. "taistellaan monikulttuurisen Suomen puolesta": mitä tässä mielestäsi sana taistelu tarkoittaa? Liittyykö siihen koskaan väkivaltaa? Jos vastassa on vaikkapa joku oikeistolainen, niin mikä on "pahinta" mitä mielestäsi vasemmistolainen saisi tehdä? (lyödä, haukkua, tuhota omaisuutta vai vain neuvotella tiukasti, lakkoilla jne)

2. kuvitellaan tilanne että oma lapsi avioituu vaikkapa ghanalaisen tytön kanssa. Tyttö tulee ekalle vierailulle ja laittaa ruokaa keittiössä. Hän keittää riisiä ja tarjoaa raakoja kasviksia. Suomalainen anoppi on aina ollut herkkävatsainen ja tarkka syömisistään. Hän haluaisi ottaa vain riisiä. Onko hän vasemmistolaisen mielestä heti "huonompi" ihminen, jos ei suostu syömään kasviksiakin? Herättääkö siis tietty vanhakantaisuus ja varovaisuus jotain isompia tunnereaktioita, tuleeko anopista "pahis"?

Kiitos vastauksista.

Tuota, vastakysymys. Miten vasemmistolaisuus liittyy tähän kakkoskohtaan???

 

En tiedä millaseksi ap vasemmalle kallistuvan ihmisen kuvittelee.. hehhe..

Jos nyt yrittäisin vastata kakkoseen.
Se ja sama mitä kukakin ihminen pistää suuhunsa. Jos vatsa on herkkä raaoille kasviksille, niin kai se on parempi että niitä ei laita suuhunsa.
Se ois ikävämpi homma jos se vatsa menis sekasin ja henkilö paskois allensa tai oksentaisi.

 

1. En hyväksy mitään väkivaltaa, vain mielenosoitukset yms.
2. Tietenkään mummo ei ole huonompi ihminen, ihan pimeä ajatus! Jokainen syö mitä vatsa kestää. Ja mikä terveydelle hyväksi.

 

Olen oikeistolainen ja avauksesi tuntuu vähintäänkin omituiselta. Täytyykö suvaitsevaisen tai kansainvälisesti ja avarakatseisesti ajattelevan olla vassari????

Olen perin oikeistolainen, enkä oikein ymmärrä kuvaamiasi tilanteita.

 

Olen oikeistolainen ja avauksesi tuntuu vähintäänkin omituiselta. Täytyykö suvaitsevaisen tai kansainvälisesti ja avarakatseisesti ajattelevan olla vassari????

Olen perin oikeistolainen, enkä oikein ymmärrä kuvaamiasi tilanteita.

Tämä on minulle uutta, tosin voihan tuo olla tottakin!

Minä olen ymmärtänyt, että vihervasemmistolaiset ovat pääosin heitä, jotka pitäisivät rajat Suomeen mahdollisimman auki, pitäisivät verotuksen progressiivisena ja haluaisivat esim. maahanmuuttajille tarjota heidän kulttuuriinsa tukea, esim. oman teatterin tai apurahoja. Kun taas oikeistolaiset ovat heitä, jotka haluavat säädellä voimakkaasti ettei Suomeen tule kuin vain korkeasti koulutettuja työintoisia syyrialaisia lääkäreitä ja muutama vainottu sotien keskeltä, ja ainakaan mitään erityistä ei haluta muualta tuleville tarjota.

Tarkoitan avauksellani sitä, että haluaisin tietää millaista vasemmistolaisen ajattelu arjen tasolla on, koska se maailma, samoin kuin selvä oikeistolaisuuskin, on vieras. Olen monesti kahden vaiheilla. Jos vasemmistolainen pitää siitä, että Suomessa on etnistä ruokaa, etnisiä kauppoja, väriä ja menoa, onko vasemmistolaisuus sitä, että

1) sallii tämän vai

2) haluaa itse osallistua siihen mahd. paljon.

Eli, jos nyt olen sellainen ihminen joka haluaa esim. uimahalliin vain silloin kun siellä on mahdollisimman vähän muita uimareita, niin onko taas suurin osa vasemmistolaisista sellaisia, että he nimenomaan haluavat mennä uimaan, kun halli on täynnä mahdollisimman eri maista tulleita? Näkyykö vasemmistolainen mentaliteetti siis arjessa?

Siis, voiko kaltaiseni aika voimakkaasti introvertti ja omaa rauhaa kaipaava olla vasemmistolainen ja suvaitsevainen, vai pitäisikö olla hyvin "kylki kyljessä" viihtyvä ja menoon ja meininkiin kaipaava?

Monesti stereotyyppinen käsityksni vasemmistolaisesta on se, joka rastat päässä polkee fillarilla jonnekin puistoon kuuntelemaan musiikkia ja syömään sormin ruokaa yhteiseltä lautaselta ventovieraiden kanssa, jakaa omat hiusharjansa nepalilaisen pakolaisen kanssa ja ei hätkähdä, vaikka saisi täitä. Ei siinä mitään, mutta olen itse niin erilainen näissä arjen asioissa, että jostain syystä tuntuu että voiko vasemmistolainen ja suvaitsevainen olla myös vaikkei haluaisi jakaa lusikkaansa, vaikka muuten sallii sen hälinän ympärillään.

 

Et taida erottaa suomensisulaista persua kommunistista. Molemmat ovat aivan pihalla näkemyksineen. Oikea maailma, yhteiskunta ja ajattelu pyörii oikealta vasemmalle aivan toisella tavalla. Niin Hitlerin Saksa kuin Stalinin Neuvostoliitto kaatuivat periaatteessa samaan ongelmaan. Ei ymmärretty yhteistyön ja kaikkien hyväksymisen ajatusta. Tästä on myös syntynyt ongelma, kun persut eivät oikein tiedä pitäisikö Putinia rakastaa vai vihata. Ei tiedetä onko hän natsi vai kommunisti. Ainakin hän on reilusti suvaitsematon.

Ei oikeisto tarkoita todellakaan vain persuja. Eikä tällä "työväenpuolueella" ole mitään oikeaa ideologiaa. Ei myöskään vasemmisto ole vain viherpunikkeja.

 

Tämä on minulle uutta, tosin voihan tuo olla tottakin!

Minä olen ymmärtänyt, että vihervasemmistolaiset ovat pääosin heitä, jotka pitäisivät rajat Suomeen mahdollisimman auki, pitäisivät verotuksen progressiivisena ja haluaisivat esim. maahanmuuttajille tarjota heidän kulttuuriinsa tukea, esim. oman teatterin tai apurahoja. Kun taas oikeistolaiset ovat heitä, jotka haluavat säädellä voimakkaasti ettei Suomeen tule kuin vain korkeasti koulutettuja työintoisia syyrialaisia lääkäreitä ja muutama vainottu sotien keskeltä, ja ainakaan mitään erityistä ei haluta muualta tuleville tarjota.

Tarkoitan avauksellani sitä, että haluaisin tietää millaista vasemmistolaisen ajattelu arjen tasolla on, koska se maailma, samoin kuin selvä oikeistolaisuuskin, on vieras. Olen monesti kahden vaiheilla. Jos vasemmistolainen pitää siitä, että Suomessa on etnistä ruokaa, etnisiä kauppoja, väriä ja menoa, onko vasemmistolaisuus sitä, että

1) sallii tämän vai

2) haluaa itse osallistua siihen mahd. paljon.

Eli, jos nyt olen sellainen ihminen joka haluaa esim. uimahalliin vain silloin kun siellä on mahdollisimman vähän muita uimareita, niin onko taas suurin osa vasemmistolaisista sellaisia, että he nimenomaan haluavat mennä uimaan, kun halli on täynnä mahdollisimman eri maista tulleita? Näkyykö vasemmistolainen mentaliteetti siis arjessa?

Siis, voiko kaltaiseni aika voimakkaasti introvertti ja omaa rauhaa kaipaava olla vasemmistolainen ja suvaitsevainen, vai pitäisikö olla hyvin "kylki kyljessä" viihtyvä ja menoon ja meininkiin kaipaava?

Monesti stereotyyppinen käsityksni vasemmistolaisesta on se, joka rastat päässä polkee fillarilla jonnekin puistoon kuuntelemaan musiikkia ja syömään sormin ruokaa yhteiseltä lautaselta ventovieraiden kanssa, jakaa omat hiusharjansa nepalilaisen pakolaisen kanssa ja ei hätkähdä, vaikka saisi täitä. Ei siinä mitään, mutta olen itse niin erilainen näissä arjen asioissa, että jostain syystä tuntuu että voiko vasemmistolainen ja suvaitsevainen olla myös vaikkei haluaisi jakaa lusikkaansa, vaikka muuten sallii sen hälinän ympärillään.

Voi olla, että kannattaisi mennä ulos ja tutustua avoimesti erilaisiin ihmisiin, vaikkapa siellä uimahallissa. Saattaisi jopa käydä niin, että huomaisit stereotypioidesi olevan täysin vääriä. Olisi hyväksi poistua perunakuopasta ja katsella ympärilleen.

 

Armas, poliittisen näkemykset ja yksilöllinen temperamentti on vähän eri asioita. Olen vihervasemmistolainen ja kannatan ihan kaikenlaista ihmisten välistä tasa-arvoa, mutta ei se tarkoita että haluaisin olla uimahallissa kuin sillit suolassa vaikka niitä ympäröiviä ihmisiä arvostaisinkin Eikä siihen vaikuta pätkääkään heidän värinsä, kielensä, synnyinmaansa...

 

Asian vierestä hieman, mutta termi taistella on nimenomaan vasemmistoretoriikassa tyypillinen ilmaisu. Toki sitä käytetään kautta linjan kuvainnollisessa mielessä, ei siis sotilaallisessa kontekstissa. Vasemmisto on kuitenkin se, joka on historian saatossa nimenomaan kuvaillut kaikkea taistelu-termin kautta. On taisteltu työläisten oikeuksista, on taisteltu naisten oikeuksien puolesta ja on taisteltu milloin mitäkin ns. rötösherroja vastaan.

Nyt sitten kun kerrankin yksi oikeistolainen "lainaa" kyseistä termiä, niin se halutaan vasemmistossa väkisin ymmärtää ns. sotilaalliseksi taisteluksi, jossa veri lentää ja ihmisiä tapetaan.

Kovin on merkillinen tämä maailma

 

Eli, jos nyt olen sellainen ihminen joka haluaa esim. uimahalliin vain silloin kun siellä on mahdollisimman vähän muita uimareita, niin onko taas suurin osa vasemmistolaisista sellaisia, että he nimenomaan haluavat mennä uimaan, kun halli on täynnä mahdollisimman eri maista tulleita? Näkyykö vasemmistolainen mentaliteetti siis arjessa?

Siis, voiko kaltaiseni aika voimakkaasti introvertti ja omaa rauhaa kaipaava olla vasemmistolainen ja suvaitsevainen, vai pitäisikö olla hyvin "kylki kyljessä" viihtyvä ja menoon ja meininkiin kaipaava?

Wow, en muuta sano. Jännästi säkin mietit... Intro- ja ekstroverttiys eivät kulje käsi kädessä poliittisen suuntutumisen kanssa, tietenkään. Minä vassari menen mieluiten uimahalliin silloin kun siellä on väljää. Ryysis ja meteli ärsyttävät ihan siitä riippumatta, minkä väristä, kokoista tai ikäistä ihmistä sitä on aiheuttamassa. Hermostun pääni sisällä ihmisille myös liukuportaiden tukkimisesta, lasten vahtimatta jättämisestä ja yleisestä dorkailusta ihan ihmisen alkuperästä riippumatta.

En osaa nyt eritellä, miten vasemmistolaisuuteni näkyisi arjessa. Pyrin suhtautumaan ihmisiin ihmisinä, en tietyn ryhmän edustajina, mutta se nyt mielestäni kuuluu ihan yleissivistykseen eikä poliittiseen suuntautumiseen.

 

Asian vierestä hieman, mutta termi taistella on nimenomaan vasemmistoretoriikassa tyypillinen ilmaisu. Toki sitä käytetään kautta linjan kuvainnollisessa mielessä, ei siis sotilaallisessa kontekstissa. Vasemmisto on kuitenkin se, joka on historian saatossa nimenomaan kuvaillut kaikkea taistelu-termin kautta. On taisteltu työläisten oikeuksista, on taisteltu naisten oikeuksien puolesta ja on taisteltu milloin mitäkin ns. rötösherroja vastaan.

Nyt sitten kun kerrankin yksi oikeistolainen "lainaa" kyseistä termiä, niin se halutaan vasemmistossa väkisin ymmärtää ns. sotilaalliseksi taisteluksi, jossa veri lentää ja ihmisiä tapetaan.

Kovin on merkillinen tämä maailma

Vasemmiston reaktiosta voi päätellä, että he itse taistelulla tarkoittavat sitä kirjaimellisesti, eli veri virtaa ja ihmisiä tapetaan.

 

1. ei tule käytettyä taistelu sanaa, mutta jos tulisi, se tarkottaisi jonkun hyvän asian puolella olemista, ei pyssyleikkejä.


2.Jokainen päättää omasta ruokavaliosta. Olisi se aika kahelia laittaa ihmiset ruokavalion perusteella paremmuusjärjestykseen. Yhtä kahelia kuin ihonvärin perusteella.

 

Olen introvertti ja äänestän vasemmistoa. En kauheasti diggaa väenpaljoudesta tai muusta sellaisesta, eikä mulla ole laajaa tuttavapiiriä johon kuuluisi paljon erilaisia ihmisiä. Mutta mulle on samantekevää onko se väenpaljous Forumissa (pääosin etnisesti suomalaisia) vai Itiksessä (paljon maahanmuuttajia). Ei ahdista kulkea kotini lähellä olevan muslimien rukoushuoneen ohi. Ei ärsytä kuulla vieraita kieliä, ja jos olen jostain asiasta ennakkoluuloinen pyrin suoran tuomitsemisen sijaan kyseenalaistamaan ennakkoluuloni ja vähän kelaamaan asiaa.

Ja vielä:
1. En henkilökohtaisesti käytä taistelu-sanaa, mutta näen sen silti pääosin sellaisena sinnikkyytenä ja lupauksena olla luovuttamatta. Tiedän kyllä että jotkut ovat varmasti valmiita "taistelemaan" vähän eri tavalla, mutta itse en missään nimessä hyväksy väkivaltaa, omaisuuden rikkomista tms.
2. Jos tietää että joku ruoka ei sovi itselle niin tietenkään sitä ei tarvitse syödä. Ei liity mitenkään rasismiin. En mäkään söisi mitään kovin tulista.

 

Tämä on minulle uutta, tosin voihan tuo olla tottakin!

Minä olen ymmärtänyt, että vihervasemmistolaiset ovat pääosin heitä, jotka pitäisivät rajat Suomeen mahdollisimman auki, pitäisivät verotuksen progressiivisena ja haluaisivat esim. maahanmuuttajille tarjota heidän kulttuuriinsa tukea, esim. oman teatterin tai apurahoja. Kun taas oikeistolaiset ovat heitä, jotka haluavat säädellä voimakkaasti ettei Suomeen tule kuin vain korkeasti koulutettuja työintoisia syyrialaisia lääkäreitä ja muutama vainottu sotien keskeltä, ja ainakaan mitään erityistä ei haluta muualta tuleville tarjota.

Ei, vaan oikeistolaiset haluavat mieluiten ahkeria työntekijöitä matalapalkka-aloille.

Tarkoitan avauksellani sitä, että haluaisin tietää millaista vasemmistolaisen ajattelu arjen tasolla on, koska se maailma, samoin kuin selvä oikeistolaisuuskin, on vieras. Olen monesti kahden vaiheilla. Jos vasemmistolainen pitää siitä, että Suomessa on etnistä ruokaa, etnisiä kauppoja, väriä ja menoa, onko vasemmistolaisuus sitä, että

1) sallii tämän vai

2) haluaa itse osallistua siihen mahd. paljon..

Ei kukaan varmaan ajattele, että etniset ruokapaikat ovat täällä nimenomaan maahanmuuttajia varten. Eikä niitä sillä ajatuksella ole perustettukaan. Vaan etnisiä ruokapaikkoja halutaan, koska ihmiset tykkäävät vaihtelusta. Moni on syönyt matkoillaan uusia ja erilaisia ruokia, tykästynyt ja haluaa palata niihin makuihin. Ihmiset haluavat nykyisin syödä muutakin kuin tillilihaa ja lihapullia. Vielä 80-luvulla pitsa oli uutta ja jännää "etnistä" ruokaa, nykyisin se on niin arkipäiväistynyt, ettei kukaan muistakaan sen olleen alunperin eksoottista.

Kaikkien ei tarvitse henkilökohtaisesti tykätä kaikesta ruuasta tai vaikka kulttuuritarjonnasta. Mutta onhan se kiva, että vaihtoehtoja on.

Eli, jos nyt olen sellainen ihminen joka haluaa esim. uimahalliin vain silloin kun siellä on mahdollisimman vähän muita uimareita, niin onko taas suurin osa vasemmistolaisista sellaisia, että he nimenomaan haluavat mennä uimaan, kun halli on täynnä mahdollisimman eri maista tulleita? Näkyykö vasemmistolainen mentaliteetti siis arjessa?

Kaipa se jossain näkyy, mutta ei varmaan näissä tämäntyyppisissä esimerkeissä. Itse olen vasemmistolainen ja menisin uimahalliin mieluiten naistenvuorolla. Monessa uimahallissa ei tosin sellaista ole, siksi suosin Yrjönkadun uimahallia, jossa on vuoropäivin naisten ja miesten vuorot. Kansallisuudella ei ole väliä. Mutta toki hauskinta uida silloin, kun on aika vähän porukkaa, niin ei tarvitse väistellä hitaampia tai toisaalta jäädä nopeampien alle

Siis, voiko kaltaiseni aika voimakkaasti introvertti ja omaa rauhaa kaipaava olla vasemmistolainen ja suvaitsevainen, vai pitäisikö olla hyvin "kylki kyljessä" viihtyvä ja menoon ja meininkiin kaipaava?

Voi olla. Ei tarvitse.

Monesti stereotyyppinen käsityksni vasemmistolaisesta on se, joka rastat päässä polkee fillarilla jonnekin puistoon kuuntelemaan musiikkia ja syömään sormin ruokaa yhteiseltä lautaselta ventovieraiden kanssa, jakaa omat hiusharjansa nepalilaisen pakolaisen kanssa ja ei hätkähdä, vaikka saisi täitä. Ei siinä mitään, mutta olen itse niin erilainen näissä arjen asioissa, että jostain syystä tuntuu että voiko vasemmistolainen ja suvaitsevainen olla myös vaikkei haluaisi jakaa lusikkaansa, vaikka muuten sallii sen hälinän ympärillään.

Stereotypiat eivät useimmiten pidä paikkaansa.

 

Siis, voiko kaltaiseni aika voimakkaasti introvertti ja omaa rauhaa kaipaava olla vasemmistolainen ja suvaitsevainen, vai pitäisikö olla hyvin "kylki kyljessä" viihtyvä ja menoon ja meininkiin kaipaava?

Monesti stereotyyppinen käsityksni vasemmistolaisesta on se, joka rastat päässä polkee fillarilla jonnekin puistoon kuuntelemaan musiikkia ja syömään sormin ruokaa yhteiseltä lautaselta ventovieraiden kanssa, jakaa omat hiusharjansa nepalilaisen pakolaisen kanssa ja ei hätkähdä, vaikka saisi täitä. Ei siinä mitään, mutta olen itse niin erilainen näissä arjen asioissa, että jostain syystä tuntuu että voiko vasemmistolainen ja suvaitsevainen olla myös vaikkei haluaisi jakaa lusikkaansa, vaikka muuten sallii sen hälinän ympärillään.

Monella varmaan sama stereotypia päässä. Joka ei kyllä pidä paikkaansa kuin muutaman osalta.

Kyllä voi todellakin olla introvertti (itsekin olen, mitä suurimmassa määrin). Ei tarvitse pitää ihmisistä. Tai rastoista (yök).
Ei tarvitse olla nuori. Voi olla vaikka vanha kaljamaha.
Tai absolutisti pilotti, mitä ikinä...... rikaskin saa olla, tai vaikka pomo. Ei se sitä katso.
Se on ne tietyt arvot mikä tekee vasurin, ei ulkoiset asiat tai luonteenpiirteet.
"Vasuria" on se, ainakin omasta mielestäni, että ihaillaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja mennään kiusattujen puolelle.
Sellanen että puolustetaan rohkeasti hyvää, ei kuljeta sokeasti massan mukana, vaan ajatellaan itse. Näin sen itse näen.

 

Monellako Hollywood-tähdellä on siviilissä rastat?
Ne on 90% vasureita, kuten taiteilijat yleensä.

Niin, paitsi esim iso arska.