Paskaelämä päättyy itsariin...

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Kaikki loppuu aikanaan...
Mun paskaelämä päättyy vielä tän yön aikana. Onneks siit ei kukaan tiiä ni eivät voi mihkään ilmottaa ni ei kerkee mitkää poliisit ym "auttajia" paikalle tulla. Koska jos ne tulis paikalle ne veis päivystykseen ja siellä käynnit on maailman turhimpia.

Kaikki on kokeiltu ja eläminen liian vaativaksi todettu. Ei tää tästä koskaan paremmaks muutu joten miksi jatkaa enää yhtään pidempään..?
 
vierailija
Kaikki loppuu aikanaan...
Mun paskaelämä päättyy vielä tän yön aikana. Onneks siit ei kukaan tiiä ni eivät voi mihkään ilmottaa ni ei kerkee mitkää poliisit ym "auttajia" paikalle tulla. Koska jos ne tulis paikalle ne veis päivystykseen ja siellä käynnit on maailman turhimpia.

Kaikki on kokeiltu ja eläminen liian vaativaksi todettu. Ei tää tästä koskaan paremmaks muutu joten miksi jatkaa enää yhtään pidempään..?
 
vierailija
Jos et haluaisi apua et olisi tehnyt tätä keskustelua. Aina on syy elää! Itsemurha tuottaa surua niin monelle ihmiselle esim.perheellesi,kavereille jne. Kyllä aika korjaa,kun on aika mennä!
 
alkuper
Jos et haluaisi apua et olisi tehnyt tätä keskustelua. Aina on syy elää! Itsemurha tuottaa surua niin monelle ihmiselle esim.perheellesi,kavereille jne. Kyllä aika korjaa,kun on aika mennä!
Eipä mistään apua saa.. Kukaan ei ymmärrä ahistuksen syytä enkä jaksa enää esittää että kaikki olis hyvin. En jaksa enää tehdä mitään, makaan vaan sängyssä pimeessä huoneessa kellon ympäri.

Terapeutti ei oo tällä viikolla töissä eikä sen paikan numerosta vastata vaik on olevinaan 24/7 joku vastaamassa.

Ehkä mä en välttämättä halua kuolla vaan tästä olosta eroon. En vaan tiedä että miten hitossa se onnistuu...
 
vierailija
vierailija
Lopeta kaikki lääkitykset kokonaan jos niitä on, osta monivitamiineja. Lakkaa välittämästä paskaakaan mistään (välivaihe) ja älä enää suostu olemaan ahdistunut.
 
vierailija
Ja varsinkaan mitään masennuslääkkeitä ei missään nimessä kannata napsia. Jos oot sitä mieltä että kukaan ei osaa auttaa, saatat olla hyvinkin oikeassa, mutta aina voit auttaa itse itseäsi.
 
vierailija
paska fiilis itse kullakin et oo yksin, olotilaan ei kuole..
oon ite käyttänyt masennuslääkkeitä mutta lopettanut oon sitä mieltä että voisin alottaa uudelleen ku olo käy sietämättömäks vaikka sillon ei kummoselta vaikuttanut, tsemppiä sinne!
elämän lopettaminen vasta harmia tuottaakin
 
vierailija
DMutta kun paljon pahaa tapahtuu nopeassa ajassa,voi elämä kääntyä myös hyväksi nopeassa ajassa. Ei kannata lopettaa..nyt mietit mikä on kiva muisto elämässä ja ajattelet sitä.lue jotain kirjaa ja kun aamu alkaa päätät että nyt otat elämäsi omaan hanskaan ja alat suunnitella jotain mitä olet aina halunnut tehdä .jotain hauskaa ja mahtavaa:) hymyä huuleen.maailma voi olla myös super kiva paikka kun antaa sille mahdollisuuden.valitse elämä:):) ja koita saada vähän nukuttua.
 
vierailija
Ja hei kuule..ite olin super masentunu ja ahdistunu sit yksi nainen ehdotti että otan b12 vitamiini kuurin ja luulenpa että se nainen pelasti mut..nyt on synkeys häipyny ja vaikka välillä elämä potkii jaksan töniä takas :)
 
no varmasti päättyy elämä jos on keinot hyvät. mutta jos olisin vastaavaa tekemässä niin en huutelis asiasta mihinkään suuntaan. en edes nimettömänä minnekkään nettisivuille.
 
vierailija
Onhan se tutkimuksissakin todettu, että ne, jotka kertovat itsariaikeistaan, eivät yleensä sitä tee, tai eivät varmista onnistumistaan, ja ne, jotka eivät mitään kenellekään kerro, onnistuvat siinä tehokkaimmin. Eli se, että asiasta kertoo, on jo omalla tavallaan osoitus siitä, ettei itsaria oikeasti halua tehdä. Itsarista puhuminen on kuitenkin aina otettava vakavasti.

AP, soita 112 ja kerro asiasta ja sano, että tarvitset apua nyt heti, niin kyllä ne lähettävät sinulle apua. Ei itsetuhoista ihmistä jätetä yksin.
 
alkuper
Onhan se tutkimuksissakin todettu, että ne, jotka kertovat itsariaikeistaan, eivät yleensä sitä tee, tai eivät varmista onnistumistaan, ja ne, jotka eivät mitään kenellekään kerro, onnistuvat siinä tehokkaimmin. Eli se, että asiasta kertoo, on jo omalla tavallaan osoitus siitä, ettei itsaria oikeasti halua tehdä. Itsarista puhuminen on kuitenkin aina otettava vakavasti.

AP, soita 112 ja kerro asiasta ja sano, että tarvitset apua nyt heti, niin kyllä ne lähettävät sinulle apua. Ei itsetuhoista ihmistä jätetä yksin.
Jos soittaa 112, tulee ambulanssi joka kuskaa päivystykseen, mä en näe siitä olevan minkäänlaista hyötyä. Joka kerta sinne mennessä meen ns.lukkoon enkä pysty kertoo lääkärille totuutta olosta. Ei vain pysty. Jos kirjottais kaiken paperille ni lopulta se paperi päätyy taskuun eikä sille lääkärille.

Ei tää voi näin enää jatkua että mietin itsaria joka päivä lähes kokoajan! Mä haluun tähän jotain muutosta eikä se ole itsari.

Monta vuotta sitten tapahtuneet asiat nousee mieleen, niiden tapahtumien ns.vuosipäivät on ihan tässä parin viikon sisällä ja sekös ahistaa aivan järjettömästi. Koskaan ei oo voinu käsitellä niitä asioita missään...
 
vierailija
Sanoit, ettei ole mitään lääkitystä käytössä. Ei edes rauhoittavaa tarvittaessa? Itse kärsin aikoinaan ahdistuneisuudesta, oli ihan kauheeta elämä silloin. Eli tiedän mistä puhut. Kävin yksityisellä psykiatrilla, sain reseptin rauhoittavia lääkkeitä. Kuulostaa rajulta, mutta lyhyehkön kuurin niitä otin ja sitten joskus tarvittaessa. Ai että sitä tunnetta kun ei ahdistanutkaan vaan sain elämän syrjästä kiinni! Nyt en niitä enää tarvitse. Ei rauhoittavat oikein käytettynä ole huono asia! Kokeile!
 

Yhteistyössä