vierailija
Onko tässä Suomen erikoisin sieni: kuin verta itkevä kakku? ”Sienimaailman kovinta tavaraa”
Karvasorakas näyttää aivan muffinssilta. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
Julkaistu: 29.8. 15:33
Inkoolainen Tarja Mielikäinen löysi mökkipihalta harvinaisen komean karvasorakkaan.
Inkoolainen perheenäiti Tarja Mielikäinen oli viikko sitten lomailemassa vuokramökissä Lohjanjärven rannalla ja huomasi mökkipihalla jotakin erikoista.
– En ollut uskoa silmiäni. Herranjestas, mikä tuo on, hän muistelee ajatelleensa.
Sienihän se siellä oli, joskaan ei mikä tahansa sieni. Mielikäinen kertoo turvautuneensa Googlen apuun, jolloin selvisi, että kyseessä on nuori karvasorakas.
Puhtaanvalkoinen sieni, joka näyttää aivan verta itkevältä kakulta.
Karvasorakas – kuin verta itkevä kuppikakku. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
Mielikäinen laittoi kuvan sienestä myös Suomen sieniseuran Facebook-sivuille, jossa kuva keräsi pitkän liudan ihastuneita kommentteja.
– Suurin osa ihmisistä ei ole tätä luonnossa nähnyt. Moni ajatteli, että tämähän näyttää ihan kakulta, Mielikäinen kertoo.
Kuvattuaan sientä innokkaasti Mielikäinen jätti sen paikalleen kasvamaan.
– Teki kyllä mieli kokeilla ja maistaa, vaikka sieni ei olekaan syötävä.
Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo vahvistaa, ettei karvasorakkaan maistaminen kannata.
Häneen mukaansa erittäin karvaan ja kitkerän makuinen sieni on ”sienimaailman kovinta tavaraa”.
Karvasorakkaan puolukanpunainen pisarointi on mahdollista vain, jos kelit ovat pysyneet tarpeeksi kosteina. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
– Se on niin sitkeä, ettei siihen pysty kuin puukko, eikä oikein sekään. Kirveellä pitää paloja ottaa. Se on kuin purukumia jauhaisi, ei siitä saa mitään irti, Salo sanoo.
Tutkija kertookin, että karvasorakas – Hydnellum peckii – kuuluu nahkaorakkaisiin, ja kuten nimikin kertoo, nahka on sitkeää.
Salon mukaan karvasorakas ei maistu edes eläimille. Se onkin yleensä toukaton ja kaikin puolin puhdas sieni.
Parhaiten sen tunnistaa juurikin puolukanpunaisista ”veripisaroistaan”.
– Pisarointi on kyseisen sienen veteen liuenneita väriaineita. Pisarointi ei ole mahdollista kovin kuivilla keleillä, Salo sanoo.
Yök, en syö, toteaisi hirvi karvasorakkaasta. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
Sienilaji on suomessa melko yleinen. Se kasvaa varsinkin kuivilla paikoilla. Vanhemmiten sen ulkonäkö kuitenkin muuttuu radikaalisti.
– Se tummenee, eikä enää pisaroi. Lakin alaosaan kasvaa erittäin voimakkaat piikit. Nämä ovat mahdottoman nuoria yksilöitä, koska keskeisistä tuntomerkeistä ainoastaan veripisarointi on näkyvissä. Mahdottoman hyvät kuvat.
Karvasorakas näyttää aivan muffinssilta. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
Julkaistu: 29.8. 15:33
Inkoolainen Tarja Mielikäinen löysi mökkipihalta harvinaisen komean karvasorakkaan.
Inkoolainen perheenäiti Tarja Mielikäinen oli viikko sitten lomailemassa vuokramökissä Lohjanjärven rannalla ja huomasi mökkipihalla jotakin erikoista.
– En ollut uskoa silmiäni. Herranjestas, mikä tuo on, hän muistelee ajatelleensa.
Sienihän se siellä oli, joskaan ei mikä tahansa sieni. Mielikäinen kertoo turvautuneensa Googlen apuun, jolloin selvisi, että kyseessä on nuori karvasorakas.
Puhtaanvalkoinen sieni, joka näyttää aivan verta itkevältä kakulta.
Karvasorakas – kuin verta itkevä kuppikakku. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
Mielikäinen laittoi kuvan sienestä myös Suomen sieniseuran Facebook-sivuille, jossa kuva keräsi pitkän liudan ihastuneita kommentteja.
– Suurin osa ihmisistä ei ole tätä luonnossa nähnyt. Moni ajatteli, että tämähän näyttää ihan kakulta, Mielikäinen kertoo.
Kuvattuaan sientä innokkaasti Mielikäinen jätti sen paikalleen kasvamaan.
– Teki kyllä mieli kokeilla ja maistaa, vaikka sieni ei olekaan syötävä.
Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo vahvistaa, ettei karvasorakkaan maistaminen kannata.
Häneen mukaansa erittäin karvaan ja kitkerän makuinen sieni on ”sienimaailman kovinta tavaraa”.
Karvasorakkaan puolukanpunainen pisarointi on mahdollista vain, jos kelit ovat pysyneet tarpeeksi kosteina. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
– Se on niin sitkeä, ettei siihen pysty kuin puukko, eikä oikein sekään. Kirveellä pitää paloja ottaa. Se on kuin purukumia jauhaisi, ei siitä saa mitään irti, Salo sanoo.
Tutkija kertookin, että karvasorakas – Hydnellum peckii – kuuluu nahkaorakkaisiin, ja kuten nimikin kertoo, nahka on sitkeää.
Salon mukaan karvasorakas ei maistu edes eläimille. Se onkin yleensä toukaton ja kaikin puolin puhdas sieni.
Parhaiten sen tunnistaa juurikin puolukanpunaisista ”veripisaroistaan”.
– Pisarointi on kyseisen sienen veteen liuenneita väriaineita. Pisarointi ei ole mahdollista kovin kuivilla keleillä, Salo sanoo.
Yök, en syö, toteaisi hirvi karvasorakkaasta. (KUVA: Tarja Mielikäinen)
Sienilaji on suomessa melko yleinen. Se kasvaa varsinkin kuivilla paikoilla. Vanhemmiten sen ulkonäkö kuitenkin muuttuu radikaalisti.
– Se tummenee, eikä enää pisaroi. Lakin alaosaan kasvaa erittäin voimakkaat piikit. Nämä ovat mahdottoman nuoria yksilöitä, koska keskeisistä tuntomerkeistä ainoastaan veripisarointi on näkyvissä. Mahdottoman hyvät kuvat.