vierailija
ORC:llä luettu (voi sisältää virheitä).
Menneisyys on jo täällä, teksti Sami Rainisto
SUOMI ON pääsemässä lopultakin eteenpäin apatiasta kohti luovuuden tilaa, hehkutti pääministeri Juha
Sipilä (kesk) viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa. Sipilän viesti oli, että vaikeat päätökset on nyt tehty.
Seuraavaksi pitää mennä eteenpäin ja odottaa tuloksia. Onko se niin? Ennen kuin voidaan mennä eteenpäin, ensin pitäisi saada nykyhetki kiinni. Kalenterin mukaan on vuosi 2016. Monella mittarilla Suomi kulkee kuitenkin ihan eri vuosikymmenellä.
VAIKKA SUOMEN bruttokansantuote onnistui viime vuonna kasvamaan hiukan, se on edelleen samalla tasolla kuin vuonna 2006 ja kaukana vuoden 2008 huipuista. Suomen talous junnaa siis vuosikymmenen takaisella tasolla.
Suomen veroaste eli verojen suhde kansantuotteeseen kohosi viime vuonna 44,5 prosenttiin. Viimeksise on ollut näin korkealla vuonna 2000.
Kun ajat ovat huonot, romantiikka ei kuki. Solmittujen avioliittojen määrä oli 30000 kieppeillä koko iloisen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Nyt liittojen määrä on laskenut vuoden 1999 tasoile, vajaaseen 25000:een.
Kun talous käy tyhjäkäynniilä, se ei vaadi paljon energiaa. Suomen energian kulutus on viimeksi ollut nykytasoa pienempi vuonna 1997. Jotain kertoo suomalaisen teollisuuden tilasta se, että viime vuonna teollisuuden käyttämän energian määrä on vajonnut vuoden 1996 tasolle.
Ainakin ympäristö kiittää. Suomen kasvihuonepäästöt olivat viime vuonna pienimmillään ainakin vuoden 1990 jälkeen.
KUN MENEE näin huonosti, kuka täällä viitsii asua? Entistä useampi nostaa kytkintä ja muuttaa pois. Toissa vuonna Suomesta muutti 15486 henkeä. Viimeksi näin korkealla maastamuutto oli vuonna 1979.
Kai nyt sentään suomalaiset istuvat nyt baarissa upottamassa murheitaan alkoholiin? Eipä juuri. Alkoholin juominen ravintoloissa on laskenut alimmilleen sitten 1960-luvun jälkipuoliskon.
Jonkinlainen saavutus on sekin, että viime vuonna Suomi onnistui halpuuttamaan itsensä deflaatioon, eli kuluttajahinnat laskivat vuositasolla. Viimeksi Suomessa on käynyt näin vuonna 1955.
TÄSSÄ KOHTAA tämä menee vähän synkäksi. Viime vuonna kuoli 52500 suomalaista. Viimeksi näin paljon suomalaisia kuoli jatkosodassa vuonna 1944. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden ero oli vain reilut 5000 henkeä. Viimeksi luku on ollut pienempi talvisodassa vuonna 1940.
Ja sokerina pohjalla: mikä on suurempi osoitus uskosta siihen, että maailmasta tulee vielä parempi paikka, kuin lasten hankkiminen? Suomalaisilla tämä usko on kateissa. Viime vuonna syntyi reilut 55000 vauvaa, mikä on pienin määrä vuoden 1868 jälkeen. Silloin Suomea runteli Länsi-Euroopan laaja nälänhätä, ja kahdeksan prosenttia suomalaisista kuoli.
On tässä siis kirimistä, jos halutaan saada Suomi vuoteen 2016. Jäämme jännityksellä odottamaan, miten päiväkotimaksujen korottaminen ja työajan pidentäminen saavat vauvakuumeen jälleen nousemaan. los eivät saa, luultavasti vauvojenkin hankkiminenvoidaan tavalla tai toisella yhtiöittää.
))
Menneisyys on jo täällä, teksti Sami Rainisto
SUOMI ON pääsemässä lopultakin eteenpäin apatiasta kohti luovuuden tilaa, hehkutti pääministeri Juha
Sipilä (kesk) viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa. Sipilän viesti oli, että vaikeat päätökset on nyt tehty.
Seuraavaksi pitää mennä eteenpäin ja odottaa tuloksia. Onko se niin? Ennen kuin voidaan mennä eteenpäin, ensin pitäisi saada nykyhetki kiinni. Kalenterin mukaan on vuosi 2016. Monella mittarilla Suomi kulkee kuitenkin ihan eri vuosikymmenellä.
VAIKKA SUOMEN bruttokansantuote onnistui viime vuonna kasvamaan hiukan, se on edelleen samalla tasolla kuin vuonna 2006 ja kaukana vuoden 2008 huipuista. Suomen talous junnaa siis vuosikymmenen takaisella tasolla.
Suomen veroaste eli verojen suhde kansantuotteeseen kohosi viime vuonna 44,5 prosenttiin. Viimeksise on ollut näin korkealla vuonna 2000.
Kun ajat ovat huonot, romantiikka ei kuki. Solmittujen avioliittojen määrä oli 30000 kieppeillä koko iloisen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Nyt liittojen määrä on laskenut vuoden 1999 tasoile, vajaaseen 25000:een.
Kun talous käy tyhjäkäynniilä, se ei vaadi paljon energiaa. Suomen energian kulutus on viimeksi ollut nykytasoa pienempi vuonna 1997. Jotain kertoo suomalaisen teollisuuden tilasta se, että viime vuonna teollisuuden käyttämän energian määrä on vajonnut vuoden 1996 tasolle.
Ainakin ympäristö kiittää. Suomen kasvihuonepäästöt olivat viime vuonna pienimmillään ainakin vuoden 1990 jälkeen.
KUN MENEE näin huonosti, kuka täällä viitsii asua? Entistä useampi nostaa kytkintä ja muuttaa pois. Toissa vuonna Suomesta muutti 15486 henkeä. Viimeksi näin korkealla maastamuutto oli vuonna 1979.
Kai nyt sentään suomalaiset istuvat nyt baarissa upottamassa murheitaan alkoholiin? Eipä juuri. Alkoholin juominen ravintoloissa on laskenut alimmilleen sitten 1960-luvun jälkipuoliskon.
Jonkinlainen saavutus on sekin, että viime vuonna Suomi onnistui halpuuttamaan itsensä deflaatioon, eli kuluttajahinnat laskivat vuositasolla. Viimeksi Suomessa on käynyt näin vuonna 1955.
TÄSSÄ KOHTAA tämä menee vähän synkäksi. Viime vuonna kuoli 52500 suomalaista. Viimeksi näin paljon suomalaisia kuoli jatkosodassa vuonna 1944. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden ero oli vain reilut 5000 henkeä. Viimeksi luku on ollut pienempi talvisodassa vuonna 1940.
Ja sokerina pohjalla: mikä on suurempi osoitus uskosta siihen, että maailmasta tulee vielä parempi paikka, kuin lasten hankkiminen? Suomalaisilla tämä usko on kateissa. Viime vuonna syntyi reilut 55000 vauvaa, mikä on pienin määrä vuoden 1868 jälkeen. Silloin Suomea runteli Länsi-Euroopan laaja nälänhätä, ja kahdeksan prosenttia suomalaisista kuoli.
On tässä siis kirimistä, jos halutaan saada Suomi vuoteen 2016. Jäämme jännityksellä odottamaan, miten päiväkotimaksujen korottaminen ja työajan pidentäminen saavat vauvakuumeen jälleen nousemaan. los eivät saa, luultavasti vauvojenkin hankkiminenvoidaan tavalla tai toisella yhtiöittää.
))