vieläkö iltatähti

vaikka tunnenkin itseni kovin vanhaksi täällä mutta tänne eksyin nyt 9 vuoden tauon jälkeen. Etsimään joskos kohtalo tovereita löytyisi.

Olen pian 34 vuotias ja minulla on edellisestä liitosta lapset 15v, 12v ja pian 9v... ja nyt sitten on kovasti mietinnässä yksi pikkuinen vielä. Mietittää kuitenkin miten kroppa palautuu tällä iällä, ja miten sitä jaksaa yövalvomiset ja muuta. Kovasti kaipaisin vertaistukea.

 

Et ole vielä edes vanha. Rohkeasti vaan.

 

Sinä vanha?!?! Eläpä hupata!! Itse 38v ja esikko 10v ja nyt pamahti plussa testiin. Siitä en siis vielä tiedä jaksaako tai palautuuko tai mitä muutakaan, mutta jos minä tässä iässä ja tällä elämän"kokemuksella" ja historiallani uskallan tähän touhuun niin ehdottomasti uskallat sinäkin!

 

Itse täytän 35 tänä vuonna ja itsellä kolme lasta (15, 14 & 4), kahden eri miehen kanssa. Nyt uusi rakkaus ja avoliitto miehen kanssa kenellä ei ole lapsia, mutta haluaisi niitä kanssani. Mietin myöskin,että uskaltaako vielä yrittää yhden saada? Juurikin ikäni vuoksi ja myöskin siksi,että suunnitelmissa muutto ulkomaille hänen kotimaahansa n.10 vuoden kuluttua

 

Höpöhöpö vai että vanha!!
Mie oon kanssa 34vee ja seitsemän lapsen äiti, lapset 14v, 13v, 11v, 8v, 4v, 3v, 4kk ja vielä koitetaan vähitellen alotella tekemään kaheksaa ja en oo lesta.. sitä yleensä ekana kysytää.
Hyvin mie ainakii oon jaksanu kaikkien lasten kanssa päivääkään en vaihtasEiku vaan anna mennä vaan ja iltatähteä tekemään

 

meillä ei oel vielä yritys alkanut, joten jää vähtäväksi.

 

Sattuipas sopivasti.. Vuosiin en ole tällä sivustolla vieraillut, ja heti kun kurkkasin, niin oli "kohtalotovereita" Täällä myöskin mietinnässä siis täysin samat asiat. Itsellä pamahtaa loppuvuodesta 32 ikävuotta mittariin, edellisestä liitosta v, -03, -05 ja -08 syntyneet tytöt, ja nyt uuden miehen kanssa ollut puhetta, että josko vielä yksi lapsi. Mies olisi valmis vaikka saman tien viskaamaan ehkäisyt nurkkaan, mutta mulla joku (järjen?!) ääni päässä koittaa huudella vastaan Kertoilehan Nachsal, ja muutkin, miten homma teillä etenee..

meillä ei oel vielä yritys alkanut, joten jää vähtäväksi.

 

Täällä myös iltatähden teossa, ihanaa kun kun kohtalotoverit painii samojen ajatusten kanssa
Itsellä ikää pian 35, lapset 12 ja 17. Mies 42, ei lapsia. 7kk yritystä takana, jännityksellä odotellaan tärppääkö vai eikö..

 

Meillä nyt varattu aika klinikalle jossa me lasta yritetään. 17.5. On aika ja alkaa jännittää. Ensi kierrosta kai nyt alkaa yritys.

 

Nachsal: Miten klinikkareissu sujui?
Ja mitäs muille ketjun immeisille kuuluu?

Meillä se tilanne, että ehkäisyt jää nyt tästä päivästä sitten pois Vähän on sellanen epätodellinen ja jännittävä olo, mutta kaiken tämän puntaroinnin keskellä olen tullut siihen tulokseen, että vielä yhden vauvantuoksuisen ajan eläissäni haluaisin kokea, ja nyt kun elämä tarjoaa siihen mahdollisuutta niin miksi en tarttuisi. Silti on pakko myöntää, että paljon enemmän asioita olen pohtinut ja mielessäni vatvonut, mitä silloin kun tyttöjä "tehtiin".

Hauskaa alkukesää kanssasisarille

 

Ensi tiistaina se klinikkareissu on. Oma kroppa tosin vähän sekaisin kun luovutin munasoluja just. Mutta ensi kierrosta olis tarkoitus lähteä. Inseminaatio menis kai tuohon touko-kesäkuun vaihteeseen johtuen miten kierto myt alkaa.

Onnea teillekkin yritykseen. Jännittävää tämä on ja ihan eri asioit stressaa ja miettii mut kyllä tätä odotetaan.

 

Täällä vielä ehkäisy käytössä...mies meillä aktiivisempi osapuoli siis lapsen yrittämiseen. Ja ymmärränhän minä sen, koska hänellä ei vielä ole lapsia.
Sen verran olemme puhuneet, että jos saamme lapsen niin saa isänsä sukunimen eli kyllä tässä itsekkin alkaa jo yritystä miettimään aikaisemmassa vaiheessa, kuin alunperin kuvittelin

 

Niinhän se mies oli meilläkin se aktiivisempi puolisko ensi alkuun.. Kummasti vain hän sai sen minun orastavan vauvakuumeeni roihahtamaan Mitenkään yrittämällä ei täälläkään yritetä, lähinnä "tjot"- meiningillä ajateltiin..

 

Tukensa vielä tähänkin ketjuun mukaan..

Itse siis 34v, ja mulla edellisestä liitosta lapset 13v, 11v ja 8v.
Itellä ollut vauvakuumettani pitkään, mutta nyt myös nykyinen mies on lämmennyt aatokselle ja huomenna lähtee kierukka.

Moni asia pelottaa, askarruttaa ja hirvittää..
Mutta kyllä yhteinen lapsi on se puuttuva palanen ja olen valmis voittamaan asiat, mitkä vähän mietityttää vielä tässä kohtaa.
Toivon kovasti, että yritys jossakin kohtaa palkitaan.

 

Itsellä varmaan mietityttää eniten se, että kun minulla on jo kolme lasta (kahden eri miehen kanssa), että olisi sitten kolmen miehen kaknssa lapsia Tyhmä aatos...itselleni ainakin on ihan sama kuinka monta lasta kenelläkin on ja kuinka monen eri ihmisen kanssa...Ja tosiaan niinkuin Ikuinen laihduttaja sanoi, että puuttuva palanen yhteinen lapsi olisi

 

Ikuinen laihduttaja : Tekstisi oli kuin omaa kirjoitustani olisin lueskellut! Lohdullista huomata, että myös muut painivat samojen ajatusten kanssa. Loppupeleissä yksinkertaisesta asiasta paisuu omissa ajatuksissa valtavan sekasotkuinen ajatuspallo Meillä taitaa nuo lapsosetkin olla aika lailla saman ikäisiä?
Aivotar : Ymmärrän ajatuksesi, vaikkei itsellä samanlainen tilanne olekaan. Itse olen turhan paljon suonut ajatuksia sille että "mitähän muutkin ihmiset aattelevat", lähinnä kai siksi että tuossa pari vuotta sitten sinkkuna julistin vielä isoon ääneen, että lapsiluku on täynnä Mutta so what?! Elämässä tapahtuu asioita, joita ei voi etukäteen suunnitella tai tietää, ja sen mukaan sitten eletään. Itse kannan, hoidan ja kasvatan lapseni, oli niitä sitten 3 tai 6 kappaletta, ja kuinka monen miehen kanssa tahansa! Kuten aiemminkin olette todenneet, se yhteinen rakkauden hedelmä täydentäisi kaiken tämän onnen

 

Nyt on kierukka poissa ja samalla pistettiin myös jäykkäkouristus ajantasalle, kun oli jo vuosi sitten vanhentunut.
Nyt sitten alkaa jännät ajat. Ovulaatioon on tosin vielä aikaa, että eipä hötkyillä.
Mäkin aikani mietin, mitä muut ajattelee. Pieni paikkakunta, nykyinen mies 8v nuorempi mua, mulla jo 3 lasta, jne
Sitten heräsin. Ihan sama! Tää on mun elämä! Älkää tekään turhaa miettikö moista!

Meillä jännitystä yritykseen lisää se et mulla on vaan toinen munasarja enää pelissä mukana. Toinen on ollut 20v poistettuna. Aikanaan peloteltiin, et raskautuminen ois vaikeaa. Mutta nopsaan nuo on kaikki alkunsa saanut silti. Onneksi. Tietty nyt hirvittää, miten paljon ikä vaikuttaa asiaan. Mutta turha sitäkään on liikaa murehtia.

 

Ikuinen laihduttaja nyt sitten eletään jännitykssä

Äippä84; en yleensä itsekkään mieti mitä muut ajattelee...nyt vain myös itsekkin toitotin sinkkuna että lapsiluku täynnä ja hupsista!! Ei olekkaan

 

Mä olen miettinyt kans just noit mitä muut ajattelee. Nuo isommat kun on niin isoja ja kun mun äiti varmasti on heti tosi negatiivinen asiaan et hän ei kyllä yhtään enenmpää halua hoitaa lapsia. No eihän hän hoida nytkään kun kerran vuodessa. Niin itse olen kyllä hoitanut. HUoh.

ja muu suku sitten, vaikea sanoa. En mä jotenkin ulkopuolisten mielipiteitä mieti mutta juuri nämä lähimmät. onneksi sisko on mukana ja tietää ja yrittää itsekin lasta joka heille kolmas.

Meillä ensi käynti takana ja nyt odotetaan uutta kiertoa joka pitäisi ehkä alkaa jo tällä viikolla tai sitten ensi viikolla. Varmuutta ei ole kun luovutin munasoluja tästäkierrosta niin se sekoittaa kierron. mutta seuraavasta nyt sitten jos vaan ovulaatio tulee niin aloitellaan. heinäkuu joudutaan pitää taukoa kun klinikka kiinni.

 

Tsemppiä nyt kaikille jotka on antaneet "luvan" vauvalle tulla
Tuo lastenhoitoapu onkin yksi sellainen asia, joka eniten mietityttää.. Meillä ei nimittäin ole vanhempia/ sukulaisia, jotka lastenhoidossa voisivat auttaa Isommat lapset toki ovat isällään joka toinen vkloppu, mutta tätä mahdollista joskus tulevaa vauvaa ei ole mahdollisuutta laittaa mihinkään hoitoon.. ellei sitten jollekkin ystävälle joskus.. Mutta, sitten se on vaan niin, ja itse hoidellaan! Siltikin olen valmis vauvailemaan

 

Nachal wau! Hieno homma luovuttaa munasoluja

Meillä kans ei olisi kauhiasti lastenhoitoapuja täällä...minun suku kaukana ja miehen vielä kauempana mutta näillä mentäis!

 

Kp1, tästä se lähtee, iik! Greippimehu maistuu pahalle mutta sitä nyt juodaan myös päivittäin vitamiinien lisäksi, josko niistä apua. Kyllä alkaa jänskättää. Luin vanhoja raskauspäiväkirjoja ja se jännää nyt katsella meneekö samalla tavalla kuin niissä.

 

Heh, on vanhoja ja "vanhoja" iltatähden kaipaajia ... Minä sain ekan lapsen, kun olin 31v., ja toisen 33 veenä, täytin samana vuonna 34... Ja nyt ootan kolmatta ja apua - oon 42, kun vauva syntyy

 

Nacshal mä join greippimehua kuopusta yrittäes! En muista merkkiä, mutta oli harmahtava tönikkä joka maistu parhaalle

 

Onnea elotar74 odotukseen!

Täällä ollaan vähän ihmeissään.
Kuparikierukka poistettiin omien laskelmien mukaan ovulaatioon jälkeen, joten raskaana en kai voi olla, mutta menkat on 3 pv myöhässä nyt. Mitähän tää on? Ei kai Kuparikierukka pitäisi kiertoa sotkee??