vierailija
Ei osaa herätä itse kouluun, vaikka on kännykät ja herätyskellot soimassa, ei herää kun sille äiti soittaa töistä monta kertaa aamulla. Äidin pitää mennä kesken työn töistä kotiin pojua herättämään. Jos poju nukkuu pommiin, ei mene kouluun koko päivänä. Koulu menee muutenkin päin persiaa, mikään ei kiinosta. Kasin kevään keskiarvo hädin tuskin kuusi. Ei mitään jakoa jatko-opiskelupaikkaan ensi keväänä. Kun kysyy, mitä hän haluaisi tehdä, vastaus on kaikkeen "en mä tiiiä". Kokeisiinkin aletaan lukea, jos yleensä aletaan, klo 12 jälkeen yöllä. Ja sitten ei taas herätä jne. Pojan isän selitys tuohon kaikkeen on, että nyt on sellassii, se on poikaluokka.
Näin sivusta seuraavana olen itsekin lähes lyyhtistyä tuon pojan äidin työtaakan alle; on oma, vaativa vuorotyö, rankka avioero juuri takana ja koirakin hoidettavana. Koiraakaan ei hoideta kuin käskystä, jos silloinkaan. Perheen isä kirjaimellisesti heitti lasten rakkaan lemmikin ulos ovesta erotilanteessa.
Poju on kyllä sillä lailla rauhallinen, ettei luuhaa muualla kuin huoneessaan ja koulussa, jotain palloilua onneksi kyllä harrastaa. Ystävällinen, kiva ja on, ottaa muut ihmisetkin huomioon, paitsi äitinsä, jostakuitenkin kovasti pitää. Kundi taitaa olla aika yksinkertainen ja patalaiska, ei ole ikinä aivojaan joutunut käyttämään mihinkään, eikä oikein halua saavuttaa mitään, olla vaan.
Ja nyt sitten tämä maailman veltoin ja saamattomin nuori mies on löytänyt seurustelukumppanin toiselta puolelta Suomea, jonne reissaa joka toinen viikonloppu bussilla. Miten ihmeessä hän osaa matkustaa yksin vaikka ei sängystä pääse ylös ilman äitiä?
Vanhempi lapsi, siis täysi-ikäinen asuu osittain isän luona, osin opiskelupaikassaan, joka on kodin lähellä.On autot ja muut tällekin hankittu, mutta silti usein ruinaa äidiltään kyytiä ties minne. ja ostattaa kaikki ruuat ja kahdensadan lenkkarit ja bensat ja on niin hapan naamaltaan kun äitinsä luona olen ollut yhtä aikaa piiphtamassa etten kovin mielelläni tätä nuorta daamia tapaa. Hän haluaa äidin vain itselleen, äidillä ei saisi olla ystäviä ollenkaan.
En tajua, miten noin helkutin itsekkäitä ja ilkeitä lapsia voi olla olemassa? No, vanhempien vika, kaikki ja vielä enemmänkin on aina eteen annettu, ja sitten 15-vuotiaana ei osata itse herätä (eikä perunoita kuoria).
Näin sivusta seuraavana olen itsekin lähes lyyhtistyä tuon pojan äidin työtaakan alle; on oma, vaativa vuorotyö, rankka avioero juuri takana ja koirakin hoidettavana. Koiraakaan ei hoideta kuin käskystä, jos silloinkaan. Perheen isä kirjaimellisesti heitti lasten rakkaan lemmikin ulos ovesta erotilanteessa.
Poju on kyllä sillä lailla rauhallinen, ettei luuhaa muualla kuin huoneessaan ja koulussa, jotain palloilua onneksi kyllä harrastaa. Ystävällinen, kiva ja on, ottaa muut ihmisetkin huomioon, paitsi äitinsä, jostakuitenkin kovasti pitää. Kundi taitaa olla aika yksinkertainen ja patalaiska, ei ole ikinä aivojaan joutunut käyttämään mihinkään, eikä oikein halua saavuttaa mitään, olla vaan.
Ja nyt sitten tämä maailman veltoin ja saamattomin nuori mies on löytänyt seurustelukumppanin toiselta puolelta Suomea, jonne reissaa joka toinen viikonloppu bussilla. Miten ihmeessä hän osaa matkustaa yksin vaikka ei sängystä pääse ylös ilman äitiä?
Vanhempi lapsi, siis täysi-ikäinen asuu osittain isän luona, osin opiskelupaikassaan, joka on kodin lähellä.On autot ja muut tällekin hankittu, mutta silti usein ruinaa äidiltään kyytiä ties minne. ja ostattaa kaikki ruuat ja kahdensadan lenkkarit ja bensat ja on niin hapan naamaltaan kun äitinsä luona olen ollut yhtä aikaa piiphtamassa etten kovin mielelläni tätä nuorta daamia tapaa. Hän haluaa äidin vain itselleen, äidillä ei saisi olla ystäviä ollenkaan.
En tajua, miten noin helkutin itsekkäitä ja ilkeitä lapsia voi olla olemassa? No, vanhempien vika, kaikki ja vielä enemmänkin on aina eteen annettu, ja sitten 15-vuotiaana ei osata itse herätä (eikä perunoita kuoria).
