Ruokailu – tuo mukava yhteinen hetki. Tai sitten ihan jotain muuta…
Kaupallinen yhteistyö Ainu
Ajatuksemme Eilan kanssa Ainu-blogista on ollut jakaa kanssanne kokemuksia lapsiperheen elämästä. Meillä isossa perheessä tuntuu edelleen ruokailun ympärillä tapahtuvan paljon erilaista säätöä, mutta toki meno on jo aika paljon rauhallisempaa, kuin lasten ollessa pieniä. Jaankin kanssanne Heidin TOP 3 ruokailumuistot lasten vauvavuosilta😅
Ruoka liittyy vahvasti ravintosuosituksineen jo raskausaikaan, vastasyntyneen ensihetket vietetään usein rinnalla vauvan ensimmäisen ruokailun merkeissä ja siirtyminen maidosta kiinteisiin ruokiin on suuri askel niin vanhemmalle kuin lapsellekin. Jos mietitään vanhempien kokemia vauvaan liittyviä huolenaiheita, niin vauvan syömiset melko varmasti nousevat sinne ihan kärkeen yhdessä nukkumisen kanssa. Ja kun teinien vanhemmat keskustelevat keskenään, niin nämä kaksi superteemaa nousevat kyllä siellä edelleen esiin. Lasten syömiseen liittyy paljon vanhemmille asetettuja (usein tiedostamattomia) paineita: syökö lapsi riittävästi, syökö hän oikeaan aikaan ja onko tarjottu ravinto varmasti riittävän terveellistä. Ruoan ja siitä käytävän keskustelun ympärillä tuntuu pyörivän vahvasti hyvän vanhemmuuden esiintuominen. Vanhempi, jonka lapsi kasvaa vähän hitaasti, nirsoilee uusien makujen kanssa tai mieluummin leikkisi ruokapöydässä kuin söisi, voi saada tästä itselleen melkoisen hermoilun aiheen.
Kuvat Henria Kotamäki @byhenria
Itselläni on iso perhe ja voisi kuvitella, että monet lapsiin liittyvät arjen asiat sujuvat jo melkoisella rutiinilla. Näin voisi siis ajatella, mutta käytännössä jokainen lapsi on kuitenkin oma persoonallisuus, joka tuo syntyessään perheeseen myös pientä haastetta vanhemmilleen 😊
Ruokailumuistojen TOP3 kärki:
⭐️Rintaraivareita saavan kolmikuisen imettäminen hämärässä kylpyhuoneessa suihkun alla (itsekin imetysneuvojana tiesin tämän vinkin ja päätin kokeilla). Vauva kyllä hämääntyi olosuhdemuutoksesta ja imetys onnistui. Samalla totesin, että yksittäisiin kertoihin tämä on ihan jees ratkaisu, mutta pidemmän päälle vesilaskun räjäyttävä ja sosiaalisen elämän kannalta aika haastava tapa ruokkia vauvaa. Onneksi rintaraivarit olivat meilläkin ohi menevä vaihe, vaikka palasivatkin vielä useaan kertaan kyseisen lapsen imetystaipaleen aikana.
⭐️Sormiruokaileva puolivuotias, jonka taidot eivät ihan vielä riitä itsenäiseen syömiseen, mutta tahto tähän on suuri. Lusikan huomaamatonkin ujuttaminen lähelle vauvan suuta saa pienessä aikaan selkä kaarelle vetävän raivarin ja itkun puuskan. Kun vauva saa syödä rauhassa itse haluamallaan tavalla selvitään ilman itkuja. Tällöin äidin hermoja koettelee lähinnä satunnaisesti ruokailua seuraavan isovanhemman kauhistelevat kommentit: ”eikö sitä voisi syöttää”, ”eihän tuosta mene mitään sen suuhun” ja ”järjetöntä sotkemista”. Ruokaa löytyy sormiruokailun jäljiltä vauvan hiuksista ja lattialta, mutta vauvan tyytyväisyydestä päätellen myös täyteen syödystä mahasta.
⭐️Jee, lapsi on täyttänyt vuoden ja hän voi siirtyä muun perheen kanssa syömään samaa ruokaa. Jätetään hänen annoksestaan vain vahvimmat mausteet ja suola vähemmälle. Tai siis näin olin ajatellut. En ottanut huomioon, että koululaisethan kuorruttavat vähän joka ruokansa ketsupilla ja suuri punainen pullo on taaperonkin mielestä varsin mielenkiintoinen. Aikansa kävimme tätä taistelua, lopulta hävisin sen kirkkaasti. Nykyisin sama, jo isommaksi kasvanut tyyppi, osaa hienossakin ravintolassa pyytää itselleen pöytään koko pullon ketsuppia, ravintolan omien kauniiden (=pienten) ketsuppikuppien sijaan. Ja aika lailla riippumatta siitä, mitä ruokaa hänellä on lautasellaan. Kai tästä lapsen oma-aloitteisuudesta voi äiti olla ylpeäkin 😉
Kuvat Henria Kotamäki @byhenria
Turvallisia ruokailutuotteita arjen avuksi
Meillä Ainulla vauvojen ja taaperoiden ruokailua mietitään sekä vauvan ja taaperon turvallisuuden että uusien taitojen opettelun näkökulmista. Pyrimme Ainu-tuotteissa tukemaan rentoja vanhemman ja lapsen yhteisiä ruokailuhetkiä tarjoamalla ruokailuun välineitä, jotka vastaavat lapsen tarpeita ja kunkin ikävaiheen taitoja. Kalliit perintöposliinit voivat odottaa vielä hieman taaperon kasvamista. Lasta itseäänkin ilahduttaa, kun hänellä on hänen käteensä sopiva lusikka, joka myös tuntuu mukavalta vauvan herkässä suussa.
Ainu MAM Spoon & Cover lusikoista lyhyempi sopii loistavasti pienen omaan käteen ja pidemmällä vanhempi voi (lapsen näin suostuessa) avustaa syömistä. Pidemmällä lusikalla syöttäminen onnistuu myös ilman vanhemman omien käsien tahriintumista syvemmistäkin purkeista, mikäli sellainen tilanne sattuisi olemaan, että kattaus jäisi kiireessä hieman puolitiehen 😉 Juomisen opettelu on myös oma operaationsa ja aina ei kannata mennä vaikeimman kautta. Mukin tiivis juomanokka säästää paitsi vanhemman hermoja ja myös alla olevan lattian lammikoilta. Ainu MAM mukeja löytyy eri-ikäisille aina neljän kuukauden ikäisestä yli yksivuotiaille taaperoille ja Ainu Pillimuki on loistava napata mukaan eväsretkelle!
Tällä kertaa haluaisimme kuulla teiltä, millä keinoin olette omassa arjessanne helpottaneet vauvan tai taaperon ruokailuhetkiä? Kommentoi 21.4. mennessä! Arvomme osallistuneiden kesken kolme vauvan ja taaperon ruokailuun liittyvää Ainu tuotepakettia (yhden paketin arvo 30€).
Katso arvonnan säännöt täältä https://kaksplus.fi/yleinen/arvonnan-saannot/
Terveisin Heidi & Eila
P.S Seuraathan meitä jo ig:ssä: @ainuneuvoja
Kommentit
Lapsi saa syödä itse heti kun osoittaa siihen kiinnostusta, sormin tai lusikalla. Rintaruokintaa lisäksi niin pitkälle kuin lapsi sitä kaipaa. Ruokapöydän alle sanomalehtipaperia, ei mattoa! Niin sitten ruoan putoileminen pöydältä ei harmita. Ei vaatimusta ”lautanen tyhjäksi”, eikä myöskään lapselle vastenmielistä ruokaa pidä pakottaa. Jos on terveellistä, niin sitä voi myöhemmin panna tarjolle.
Välillä on luettu kirjaa samalla pöydässä jos on meinannut keskittyminen herpaantua syödessä.
Rento mieli auttaa. Lapsi on kuitenkin aina kasvanut normaalisti ja se on helpottanut, että aina vaan ruoka ei maistu niin hyvin. Turha stressi pois ❤️
Kaikki syö yhtä aikaa ja koko perhe pöydässä. Vauvalla kunnollinen nokkamuki josta ei lennä maitoa vaikka muki lenteleekin.
Täytettävät sosepussit on näppäriä puurolle ja jugurtille. Pillimuki juotaville
Kun itse syö saman pöydän ääressä samaan aikaan, on vauva ruokaillessaan usein rauhallisempi. Hyvää musiikkia taustalle, niin äidin hermokaan ei kiristy niin helposti, vaikka vauvan syöminen ei niin valtava menestys olisikaan.
Annan 7kk vauvan tutkia omaa muovilusikkaa samalla kun syötän hänelle sosetta. Mikäli tätä lusikkaa hänellä ei ole, ottaa hän yleensä kaksi lusikallista ja suu pysyy sen jälkeen visusti kiinni. 😄
Imukuppilautanen, kunnollinen nokkamuki joka pysyy pysyssä, pehmeä lusikka ja Ainun tuotteita kaikki jotka ovat meille se ehdoton juttu taaperomme syömisen kanssa.
Ikätasoon sopivia ruokailuvälineitä ja yksi pelastaja oli ehdottomasti lautasen alle laitettava imukuppi, niin ei heti lentänyt lautanen lattialle 😅 oli myös helppo ottaa mukaan niin säästyi kyläillessäkin muiden lautaset. Myös pestäviä leluja sai pienenä ottaa pöytään.
Nyt täytyykin kaikki hommata uudelleen tulevalle vauvalle, kun edellisestä kiinteiden aloituksesta useampi vuosi ja kaikki annettu eteenpäin.
Meillä on koettu toimiviksi ja tarpeellisiksi erityisesti nämä: silikoninen ruokailualusta sormiruokailua varten. Värikkäät, pieneen käteen sopivan kokoiset aterimet, pillimuki, hihallinen ruokailuessu. 😊
Meillä on koettu toimiviksi ja tarpeellisiksi erityisesti nämä: silikoninen ruokailualusta sormiruokailua varten, pieneen käteen sopivan kokoiset ja värikkäät aterimet, pillimuki, hihallinen ruokailuessu ja pestävät sosepussit😊
Meillä helpotuksen rintaraivareihin toi imetyksen aikana liikkeessä olo. Siinä sitä sitten tallustettiin lapsi rinnalla ympäri kämppää.😆 Toinen on tuo hömäryys/virikkeet pois, kun ei meinaa keskittyä syömiseen, vaan koittaa kääntyä telkkariin päin. Saapa nähdä mitä soseet ja sormiruokailu tuovat tullessaan. Ensi kuun alussa olisi jo lupa maisteluun.
Esikoinen tykkäsi syödä kaupan soseita ja ruokia. Turhaan stressasin itse tehdessäni kaiken maailman kanapötköjä, kun ei ne kelvanneet 😅 Lusikka toiseen käteen ja vihannestikku toiseen, niin hyvin pelas.
Kuopus alkaa olla kohta siinä iässä että kiinteitä aletaan maistelemaan, toistaiseksi vielä on Ainun ensilusikkaa käytetty ikenien hierontaan 😄 Toimii hyvin siihenkin.
Raejuusto oli taaperon lempparia pitkään joten sitä annettiin sekoitettuna soseisiin jotta eri makuihin päästiin tutustumaan.
Meidän viisikuinen on tähän asti antanut syöttää oikein kauniisti ja kaikki ruoka on hänen mielestään herkkua. Eilen hän kuitenkin ilmeisesti päätti, että syöttämiset oli tässä, hän syö itse. Lusikka on pakko saada omaan käteen, muuten mitään ei mene mahaan asti. 😅 Ei se kai auta ku siirtyä sormiruokailun pariin. Lapsi oli nimittäin sen verran mielenkiintoinen näky tänäkin aamuna, kun hän päätti syödä mustikkapuuronsa ihan itse… 🙈
Esikoisen syöttörumban jälkeen kolme seuraavaa aloittivat sormiruokailulla ja tosi nopeasti oppivat myös lusikan käytön. Kuopus vasta 2kk mutta sormiruokailulla hänkin saa aloittaa!
Meillä kans pöytään kiinnitettävä alusta +lautanen, lähti toki tämäkin pojan käsittelyssä irti muttei niin helposti ✌️🥰 ja tosiaan kaikein helpommalla pääs kun anto ite syödä ja söi ite samalla 😁 rikkalapio ja harja paras lakasin 🧹
Täällä vasta aloitellaan kiinteitä, mutta hankinnassa ainakin sopivat aterimet ja silikoniset astiat!
Neidillä 6kk on oma lusikka ja välivesipullo nokkatutilla. Sormiruokailua harjoittelemme lähinnä välipalalla. Makututti on ollut hampaiden tuloon oiva helppi.
Sormiruokailu suoraan syöttötuolin tarjottimelta tai imukuppilautaselta. Appelsiinin antaminen lohkoissa kuorineen (luomu ja kunnolla pesty!).
Sormiruokailuun sopivia ruokia paljon pakkaseen ja sieltä sitten kanapötköjä y.m. esille ja kylkeen keitettyä porkkanaa, herneitä, marjoja y.m. Välillä puuropussi aamuisìn ettei aina ole kaurapuuroa hiuksissa y.m. Isosisko on hyvä motivaattori ja roolimalli josta pikkuinen ottaa mallia ja oppii nopeasti.
Meillä on noussut hitiksi Ainun pitkävartiset lusikat joilla saa lusikoitua ruokaa meidän kahdeksankuisen ninjan suuhun. Parhaiten se onnistuu kun antaa lapselle toisen paketissa olevan lusikan omaan käteen ja kun lapsi vie oman lusikan suuhun niin siinä samassa syöttäjä salamannopeilla liikkeillä vie toisella lusikalla ruokaa suuhun 😅 Hätä keinot keksii!
Pakko vain sietää sotkua ja antaa aikaa pienen syödä. Usein tuntuu, että enemmän menee lattialle tai vain puristellaan nyrkkiin, mutta menee sitä hiljalleen enemmän masuunkin asti!
Sopivia sormiruokia. Uusia makuja. Esikoinen ei oikee inmostunu sormiruokailusta mut kuopus näyttäny mallia🥰 Ja esikoinen pitää huolen pikkusiskostaan hyvin kun tuo ruuat eteen ja maidot😍
Syödään yhdessä samaa ruokaa ja annetaan sopiva ruokailu väline vaikka viekin paljon menee myös käsin ruokaa suuhun mut pääasia että syö. Pehmolelu kaverit saattavat olla vapailla tuoleilla mutta niillä ei leikitä kesken syömisen, tykkää siitä että kaverit katsovat kun syö.
Rauhalliset syöttöhetket ilman häiritseviä ääniä
Mikäli lapseni ei suostu syömään millään ruokaansa niin banaani, avokado ja naksut kelpaavat aina itse syöden. Saapa lapsi edes jotain mahaansa. Ei ole niin vakavaa vaikka oikea ruoka jäisi joskus välistä.
Hankalimpina ruoasta kieltäytymis aikoina lapsi suostui syömään ruokansa vain pussista. Onneksi edes siitä. Nykyäänkin pusseista on ollut paljon apua niinä kertoina kun lasta ei saa syöttää (hänen mielestään). Pussista lapsi osaa imeä jo itse soseensa ja puuronsa.
Ihan parhaimpana vinkkinä oon kokenut kuitenkin sen, ettei kannata stressata liikaa lapsen syömisiä jos niissä ei mitään selvää ongelmaa ole. Terve lapsi pärjää hetken pienemmälläkin ruokamäärällä.
Annan vauvan samalla syödä itse esim leivänpaloja kun syötön soseita.
Pillimukit ovat olleet isoin apu esikoisen kanssa. Niihin laitettuja smoothieita yms. on suostunut syömään usein myös sellaisina päivinä, kun tuntuisi elävän muuten vain auringonvalolla ja halauksilla.
Syödään yhdessä samaan aikaan taaperon ja vauvan kanssa. Taapero osaa onneksi jo syödä itse. Mutta vauvalle oma lusikka käteen syöttäessä/ruokaillessa, tulee näin hänellekkin olo, että hän syö ihan itse. Välillä se ei riitä, taikka äiti ei kelpaa ja silloin olen antanut isomman syöttää pienenmpää ja näin on pienellekkin ruokamaistunut paremmin.
Koko perhe syö yhdessä niin taaperonkin ruokailu menee paljon sujuvammin. Kiinteitä alotellessa oli pitkään käytössä pitkähihainen ruoka-essu, säästi paljon turhaa pyykkiä kun vaatteet pysyi puhtaampina.
Pyritään syömään koko perhe edes kerran päivässä samaan aikaan,jotta saatais yhteinen ruokahetki.Annamme taaperon syödä vieläkin välillä käsin,mutta muistutamme lusikasta ja haarukasta myöskin.Ruoka hetkiä helpottaa kun lapsi saa syödä kaikessa rauhassa,ilman kiirettä mihinkään.Olen niin onnellinen ettei taaperomme ole kranttu millekkään ruoka-aineelle,vaan ainakin maistaa kaikkea mitä hänelle tarjotaan.
Rauhallinen tila ja tunnelma auttavat lasta keskittymään ruokailuun.
Meillä pillimuki oli paras apu, kun opeteltiin juomaan muutakin kuin tissiä. Sormiruokailut aloitettiin varhain ja lapsi oppi nopeasti syömään itse ja suht siististi. Astiat jotka pysyvät pöydässä kiinni ja ruokailualusta olivat myös avuksi.
Meillä vasta maistellaan kiinteitä. Poika täytti nyt 5kk ja monta suosikkimakua ollaa jo löydetty! Helpotusta maisteluun antaa isin syli kun poju ei vielä osaa istua ilman tukea niin yksin on hankala syöttää. Vauva nojaa isin jalkoihin ja äiti syöttää ”namnam”-herkkusosetta 😄
Hyvin nopeasti pieni tajusi mitä lusikan nähdessä tehään!
Meillä ihaillaan ulkona olevaa siili-valaisinta samalla kun syödään. Siilille annetaan ruokaa ja siili katsoo miten hienosti suu aukeaa.😄
Katsellaan ulos samalla kun syödään. Meillä on aina lintuja ja oravia siinä keittiön ikkunan alla olevan lintujen ruokintapaikan luona, joskus aamuisin peurojakin saattaa tulla kun on hiljaista, lapset tykkäävät ja samalla pistelevät sormiruokaa tai puuroa. 1, 8 kk kaksoset.
Pieni vauva syö pelkästään rintamaitoa, mutta helpotan itseäni laittamalla tv:stä sarjan pyörimään, herkkuja ja vesipullo lähelle.
Laskettuaika vasta tulossa ja kyseessä esikoinen🤭 sormiruokailusta täytyy ottaa enemmän selvää mutta ajan kanssa
Annan lapselle omalle pienelle lautaselle syötävää, jota hän syö sormin/lusikalla kun syötän.
Meillä sormiruokailu on aloitettu todella hitaasti ruokatorven haastavuuden vuoksi, mutta pieni neiti on niin onnessaan kaikesta mitä saa koskea ja tunnustella vaikkakin suurin osa ruuasta häviää lattialle 😁
Pöytään tarttuva lautanen, lapselle tarjolle aina jotain pientä minkä tiedät varmasti maistuvan niin sivussa maistelee muutakin, kirjoja voi lukea tarvittaessa samalla, eikä se lapsi pilalle mene jos äärimmäisessä tilanteessa katsoo ohjelmaakin syödessä.
Meillä ollaan syöty kiinteitä vasta pari kk, mutta kyllä lemppariruoat jo löytyy ja silloin keskitytään syömään vaikka hälyä olisi ympärillä. Poika saa tutustua aluksi uusiin makuihin omaan tahtiin, joko sormiruokaillen tai maistelututin avulla. Yhteiset ruokailuhetket perheen kesken ovat antaneet matkimisen kautta hyvää omatoimisuutta syömiseen.
Olen halunnut opettaa alusta asti, että kun syödään niin silloin syödään eikä värkätä mitään muuta samalla. Näin saan lapsen pysymään suurinpiirtein paikallaan. Hän pyörii ja nousee seisomaan jos ei kiellä.
Valmiit puurot ja soseet.
Valmiit vellit ja soseet.
Pieneen käteen sopivat aterimet, taikamuki ja syl itse samaan aikaan.
Koko perhe syö yhdessä pöydän ääressä päivällisen. Pienet aterimet ja imukuppilautanen 1v:lle, saa itsekin syödä lämpöisen aterian. 😌
Kiinteiden maistelut aloitettu juuri (vauva 4kk), hyvä helposti pestävä ruoka liina. Ainun ensilusikka, pehmeä. Soseet teen silikoniseen jääpalamuottiin pakkaseen(jäädyttyä siirrän ne minigrip-pussiin),näin tulee sopivan kokosia maistelu annoksia. Helppo ottaa aina sulamaan annos.
Kaapissa varalla valmiina ruokia ja smoothiepusseja, jotka ovat helppoja ottaa mukaan sekä pelastavat kiireisen päivän.
Syödään yhdessä samassa pöydässä, ja pidetään ruokailuhetket rauhallisina. 😊
Pöytään kiinnitettävä ruokailualusta helpottaa kummasti 😅
Pakkasessa aina valmiina banaanin paloja maistelututtia varten jos hampaiden tulo kiukuttaa.
Vielä ei meillä ole aloitettu ruokailua vauvan kanssa. Reilu kuukausi jäljellä niin saamme aloittaa maistelut. Arjen helpottamiseksi ajattelin tehdä soseet itse ja pakata ne pieniin annoskokoihin joista saa ensialkuun muutaman teelusikallisen. Kätevää, helppoa ja terveellistä. Saa nähdä miten ruokailu tulee sujumaan, mutta eiköhän sitä tekemällä ja kokeilemalla opi 🙂
Meillä nuorimmainen on nyt 9kk ja iso helpotus ruokailuihin tullut jo siinä että pystyy istumaan syöttötuolissa muun perheen kanssa saman pöydän ääressä. Mielenkiinnolla hän tarkkailee muiden syömisiä ja maistelee ruokia myös itse 😊 Helpottavaa kun vauvalle pystyy jo tarjoamaan erilaisia ruokia eikä ole allergioita tai muita rajoitteita.
Täytyy pitää omat hermot kurissa ja olla välittämättä sotkusta ja antaa lapsen harjoitella ite 😅 yks tärkeä meillä on pienillä lapsilla ollut lusikka jossa on riittävän paksu varsi. Lapsi saa siitä tukevamman otteen kuin ohutvartisesta lusikasta. Ja toinen on et lautasen ois hyvä pysyä paikoillaan, siihen oon käyttänyt lautasen alle taiteltua ja kostutettua talouspaperia, estää lautasen luisumisen ja ruokailun lopuksi on kasvojen ja käsien pyyhitään sopiva kosteuspyyhe valmiina lähellä 😀 sit kunnon nokkamuki mistä ei kansi irtoa jos tipahtaa lattialle, ja jossa on sopivan pienet reiät nokkaosassa ettei sotke niin paljon
Meillä nyt viisi lasta vanhin 8v ja nuorin 3kk on saanut improvisoida kyl kauheesti mut ehkä helpotus on ollut kun laittanut Netflixistä naperon tai sanabileet silloin tällöin 😅
Ensin vuoraa lapsen harsolla, niin on sit helppo ruokailun jälkeen napata harso ja pudonneet ruuat kasaan ja alta löytyy taaperon puhtaat vaatteet.
Meillä ruokailu helpottui kun esikoinen (1v 4kk) sai oman haarukan jolla opettelee itse syömään, samalla syötön häntä. Nopeasti uppoaa ruoka🙂
Silikoninen ruokailualusta vähentää pöydän siistimistä sormiruokailun jälkeen.
Tyyli on vapaa, ja syödä saa niinkuin haluaa kunhan ruokaa menee suuhun asti 😂 kunhan taaperot eivät istu pöydässä vierekkäin päästään jo pitkälle!
Meillä on uudelleen täytettävä smoothie pussit ollut pelastus kun useamman kerran tullut syöttämisestä kieltäytymis kausi. Nyt taapero ikäinen lapsi syö mieluiten sormin ja onneksi suurinosa menee ihan suuhun 😆
Meillä on auttanut kun saa joko itselle oman lusikan jolla yritetään syödä tai annetaan oma kuppi jossa on vähän vettä ja lusikka että voi sitä hämmentää samalla kun itse sujauttaa ruokaa suuhun aina sopivan paikan tullen. 😅🙈
Täällä vielä odotellaan esikoista, niin kaikki tulee aika uutena päin kasvoja ”sitten joskus”. Mutta henkistä valmistautumista oon harjotellu lukemalla tämmösiä artikkeleita, ehkä siitäkin päästään yli ja ympäri.
Toisinaan riisutaan ruokailun ajaksi paita ja vaihdetaan ruokailuessu päölle, ei kulu ihan niin montaa paitaa päivässä kuin on ruokilukertoja 😄 ruokalappu ei tahdo auttaa ollenkaan kun sitä ruoka on yhtä paljon lapun alla ja päällä. Se ruokalappu kun näppörästi sopii pieniin käsiin ja vähän pitää maistellakin🙊
Meillä on ollut helpottavana tekijänä imukuppilautanen, ruokaessu sekä pillipullo.
Useampi lusikka ja siivilä pöydässä helpottaa kummasti ruokailua
”Syöntipaita” päälle ja joku kannellinen purkki, jota saa pyöritellä syönnin ohessa.
Sormiruokaa meillä syödään useinkin, kunnollinen nokkamuki ja pehmeä lusikka, siinä tärkeimmät ja tietysti turvallinen ja maukas ruoka.
Meillä on auttanut kun saa joko itselle oman lusikan jolla yritetään syödä tai annetaan oma kuppi jossa on vähän vettä ja lusikka että voi sitä hämmentää samalla kun itse sujauttaa ruokaa suuhun aina sopivan paikan tullen. 😅🙈
Tyyli on vapaa. Ei oteta stressiä syömisistä. Tarjolle terveellistä ja taapero päättää itse minkä verran ja miten syö.
Pojalla on ollu aina hyvä ruokahalu, mutta nyt 2 v täytettyään alkanut temppuilemaan aina ruokaillessa. Olen yrittäny vaikka mitä ja nyt toistaiseksi ainoaksi kelvolliseksi harhautukseksi on käyny ne hesen lastenaterian vesipiirustus vihkot. Anna lapselle siis se maalattavaksi ja syötä samalla nii johan uppoaa. 😁 huom oikeat maalit eivät tähän käy koska sitä vesivärivettä on liian suuri houkutus hörppiä 🙄 onneks meille on nyt hamstrattu niitä vihkosia joksikin aikaa. Tyttö 4 kk on taas niin herkkis et pitää hiljentää tila ennenkun hän voi keskittyä syömiseen ja heittää rätti naamalle kun ympäristö kiinnostaa liikaa
Lupa sotkea, kun kuuluuhan se saada opetella. Meillä syöttötuolin alla Ikean muovinen lattiasuojus joten helpottaa omaa siivousta. Sopivat oikeanlaiset välineet tekee lapsellekin ruokailun helpommaksi ja siistimmäksi.
Ostamalla vuoden ikäiselle pojallemme pöytään hyvin kiinnittyvän ruokailualustan ja lautasen yhdistelmän. Ei ainakaan saa lautasta heitettyä lattialle!
Hyvä kuvaus – rintaraivarit. Meillä on just tämä vaihe. Jos tälläinen vahva omatahto jatkuu, niin varmaan menee samoin kuin tässä blogissa. Huhhuh.
Ollaan katsottu parhaimmaksi mennä näissä asioissa lapsen ehdoilla 😀
Armollisuus
Pussiruuat, meillä kuopus söi näitä lennosta lämmittämättä missä vaan, koska suurperheessä kuskausta yms riittää eikä aina ehdi syömään kotona rauhassa.
Annettu syödä itse ja tutustua ruokaan omalla tahdilla ja tyylillä. Syövät nykyään hyvin monipuolisesti kaikkea ja taitavia ruokailuvälineiden käyttäneitä, ikää nyt 1v 4kk. Paljon myös auttelevat ruuan laitossa 😊
Silikonilusikat ja pillimukit on suosikkeja👶 ja yhdessä syödään
Pillimukit ja smoothiepussit ovat olleet hitti, varsinkin kun liikutaan paljon. Yllättävän näppärä on ollut myös kevyt syöttötuoli, jonka voi nostaa suoraan suihkuun.
Meillä ei nyt ruoka näköjää uppoa, kun äitin syöttämänä. Iskä kelpaa just. Tänään oli pakosta siskolla hoidossa, ruoka ei kelvannut siskon syöttämänä, mut 5v serkun joka on meillä sit päivisin hoidossa, niin kelpasi😅 joten meillä tuttu naama kelpaa😅
Valmisruualla
Mahdollisuuksien mukaan vauva syö samaan aikaan ja samaa ruokaa kuin aikuisetkin niin ruoka maistuu!
Rauhallinen ruokailuhetki yhdessä koko perhe.
Vauvan ruokailuja rauhoitettu laulamalla ios meinaa hermostua.