äiti ja melukylän lapset - Banneri
Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Jokainen tsemppikommentti oli kullan arvoinen.♥ Päätin vielä jatkaa aiheesta sen verran, että kuinka äkkiä tilanne voikaan tämän sairauden kanssa muuttua. Vaikka olenkin tästä jo aiemmin kirjoitellut, on tämä taas pakko purkaa ulos mielestä.

Silloin kun isolla S:llä todettiin lastenreuma oli tytöllä ikää 1v11kk, tätä ennen hän huusi öisin yli puolen vuoden ajan, heräten yön aikana kymmenen kertaa ja koskea ei saanut. Syytä huudoille ei selvinnyt, kunnes ihan yhtäkkiä tytön toinen polvi oli valtavan kokoinen ja kävely ontuvaa. Tästä vain muutamien päivien päästä olimmekin jo reumapolilla ja siitä seuraavana päivänä jo ekassa punktiossa.


Nyt lääkkeet olivat ekaa kertaa katkolla, joka kesti kolme kuukautta. Siitä ensimmäisen kuukauden ajan lääke vaikutti vielä elimistössä, joten oikeastaan oltiin ilman lääkkeitä se pari kuukautta. Noin kaksiviikkoa sitten S alkoi olla todella kiukkuinen. Tiuski kaikille, oli herkkä itkemään ja halusi olla paljon yksin. Mitään turvotuksia ei näkynyt, joten ajattelin ensin tämän olevan vain uhmaa tai hampaista johtuvaa. Kuitenkin pian näin että liikeradat eivät olleet symmetrisiä, mutta edelleenkään turvotusta ei näkynyt. Ennen kuin eilisellä polikäynnillä nilkassa näkyi selvästi turvotusta. 
Mutta kuinka tilanne voi vielä pahentua näin nopeasti? Tänään iso S kulki isosiskonsa ja tämän kaverin perässä yläkertaan ja sieltä alas (aika monta kertaa), pian huomasin että tyttö arastaa jalkaansa nyt todella paljon ja nappasin hänet sohvalle istumaan. Vasen nilkka oli turvonnut todella paljon, se on paljon isompi kuin oli vielä eilen. 🙁 Kielsin tyttöä menemästä enää rappusiin ja käskin istua sohvalla ja lepuuttaa jalkaa. Kylmäpussit heitin pakastimeen viilentymään ja tapahtui se että iso S pyysi kipulääkettä kun jalkaa särkee niin. 🙁 Ajattelin laittaa tähän nyt kuvaa miltä tilanne näytti tänään päivällä.
Jalka on todella turvonnut ja on paljon isompi kuin toinen. Lisäksi nesteen tuntee hyvin käteen asti ja jalka on siitä kohdalta paljon lämpöisempi. Ja lisäksi liikkuminen on ollut tänään enemmän ontuvaa kuin eilen. Tässä taitaa käydä samalla tavalla kuin ensimmäiselläkin kerralla että turvotukset tulee ihan yhtäkkiä. 🙁 Toivotaan nyt ettei turvotukset tuosta kamalasti enää pahene, kurjaa kun tänään näki selvästi kuinka kipeä S oli. 🙁 Yötä vasten annoin vielä kipulääkettä, toivotaan että saa nukutuksi.

Mutta kaikesta huolimatta mukavaa itsenäisyyspäivän tai paremminkin illan jatkoa.

Kommentit (20)

No voi kurjuus. :/ Onneksi saatte helpotettua lapsen oloa. Onhan tuo rankkaa varmaan koko perheelle. Tsempit täältäkin!

Voi pientä! 🙁 Äitille tsemppiä kans, ei mitään niin ikävää kuin huoli omasta lapsesta tai jos lapseen koskee.

Kyllä se pahaa tekee kun toinen tulee pyytämään lääkettä ja sanoo jalan olevan kipeä. Onneksi kipulääke puree ihan hyvin ja kylmähoito auttaa. Kiitos tsempeistä.♥

Todella ikävää, että saitte huonoja uutisia! 🙁 Olisi ollut niin hienoa jos lääkitystä ei olisi enää tarvittu, mutta ehkä sekin päivä koittaa vielä ja aika piankin?

Isot tsemppihalit!

Kiitos Minna.♥
En usko että uusi lääkkeen purku olisi ihan lähitulevaisuudessa. Viimeksikin purkua alettiin koittaa vasta mun tulehduksia ei ollut missään raajassa kahteen vuoteen.

Voi että, kyllä tosiaan nähtävästi tilanne muutuu hetkessä :(( tosi kurjaa kun pienillä on kipuja, toivottavasti kipulääke auttaa 🙂

Äkkiä S:lle nää turvotukset ilmaantuu.. 🙁 Kipulääke on toistaiseksi autanut vielä hyvin ja kylmähoito tekee kuulemma hyvää jalalle. 🙂

Voi kurja 🙁 Minkä nimiset lääkkeet nyt siis käyttöön?

Onneksi tuo Trexan otetaan kuitenkin vain kerran viikossa. Kumpa vain pahoinvointi ei olisi kamalan voimakasta.

Muistan itsekin tuosta Trexanista, että tuli huono olo. Vielä pitkään lääkkeen lopettamisen jälkeenkin keltainen väri (lääke on siis keltainen) teki pahaa..

Reumalääkkeenä toimii nyt Trexan 10mg kerran viikossa, samana päivänä otetaan foolihappo ja kipulääkkeenä toimii aamuin illoin pronaxen 250mg. Tarvittaessa on otettu myös pahoinvointilääkettä, mutta sen ei ole oikein todettu auttavan.. Pari päivää lääkkeenoton jälkeen S aina huonovointinen, muttei onneksi oksentele.

Apua olipa hurjan näköinen toi eka kuva!!! Voi pientä <3

Se on hurja. Ja aikoinaan lääkäri minulle väitti kun jalka oli tuon näköinen että tyttö on ihan kunnossa.. parin päivän päästä lastentautien erikoislääkärille joka heti arveli sen olevan lastenreumaa..onneksi siitä käynnistä päästiin jo nopeasti hoitoihin.

Höh. Mä en tunne lastenreumaa kyllä yhtään. Mutta toivottavasti tasapaino löytyy lääkkeiden kanssa. Tsemppiä ❤

Kiitos, sitä täälläkin toivotaan.♥
Isolla S:llä tulee niveliin tulehduksia ja sitten tehdään punktioita jossa poistetaan kertynyt neste ja laitetaan tilalle kortisonia. Lisäksi tulehdusten aikana saa yleensä joitakin liikuntarajoitteita.

Voi ei. 🙁 Varmasti tekee kipeää. Toivottavasti tasapaino lääkkeille löytyisi, ilmeisesti siis lääkitys täytyy taas aloittaa? Ei tarvitsisi lasten kyllä tällaisista sairauksista kärsiä.. 🙁

Juu lääkitys aloitetaan ja punktioonkin aika varattu, lisäksi alkaa fysioterapia, kylmähoidot, silmäpoli käynnit tiheytyy, pohjalliset teetetään kenkiin yms.
Ei haittaa vaikkei lääkkeistä päästäisikään eroon, kunhan tulehdukset pysyisi poissa. :/

Voi kurjuus millasten asioiden kanssa joutuu pieni ihminen kamppailla! 🙁 Onneksi on hyvät vanhemmat tukena <3

Kyllä tää niin väärin on että pieni joutuu sairastamaan.. Varsinkin nämä ajat kun on tulehduksia on aika rankkoja kaikille. :/

Kiitos tsempeistä.♥
Onneksi tosiaan jollain saa vähän kipua pois. Tyttö on myös itse nyt jonkin verran rajoittanut liikkumistaan säryn takia.

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X