äiti ja melukylän lapset - Banneri
Tänään oli edessä sokerirasitus johon jouduin nyt ensimmäistä kertaa ikinä. Paasto sujui muuten hyvin, mutta illalla ja aamulla oli aivan kamala jano. Venytin heräämistä sen verran pitkään että en kerkeisi edes ajatella nälkää kun hopulla katsoisin tavarat kasaan ja lähtisin. Tämä sujuikin hyvin ja nälkä ei iskenyt.

Terveyskeskuksessa pääsin ajallani labraan, mutta koneella ei näkynyt lähetettä sokerirasitukseen ja labrantädit sitten hommasi sen mulle. Sen takia rasitus venähti melkein puolella tunnilla eteenpäin. Odottelun jälkeen tuli vihdoin lähete ja labrat voitiin ottaa. Koska olen Rh- minulta otettiin samalla vasta-aine verikoe, samalla otettiin myös putki verta josta selvitetään vauvan Rh, sitten otettiin vielä laaja verenkuva ja sitten vielä koe rasitusta varten. Pelkäsin että pitkän paaston jälkeen kun otetaan tuo määrä verta ja pitää juoda se litku niin olo on aivan kamala, mutta olin väärässä.

Kamalinta koko hommassa oli sen kaameen mukamas sitruunanmakuisen litkun juominen. Päätin heti alussa että se vedetään kerralla alas ja mahdollisimman nopeesti niin ei kerkeä paljon maisteleen. Tämä toimi hyvin, sillä sitä litkua ei olisi voinut pahemmin jäädä suussa pyöritteleen. Nousee iho ihan kananlihalle kun aatteleekin sitä makua..yök. Sitten vain käytävälle odottelemaan tunniksi uuden kokeen ottoa.
Aika kului yllättävän nopeasti. Lueskelin kotoa mukaan ottamaani vauvaa, juttelin neuvolantädin kanssa joka sattui juuri silloin tulla pyörähtämään tk:n puolella ja kuuntelin kun mummut ja papat kertoi aina uudelleen ja uudelleen samat vaivansa kun paikalle ilmaantui jokin tuttu. Lisäksi sain kuulla moneen kertaan kuinka palvelu haukuttiin hitaaksi ja kuinka osa päivitteli kuinka kukaan varmaan noista työntekijöistä ei edes tiedä minne on menossa. Itse taas ihmettelin että minne sen ikäsellä (70-80v) voi olla jatkuvasti niin kova kiire? 😀

Eka tunti meni nopeeta ja ainoastaan päänsärky ja hieman hömelö olo tuli. Uusi näyte otettiin samasta kädestä kuin ensimmäisetkin. Sitten taas odottelemaan. Moneen kertaan mulle tarjottiin sänkypaikkaa, mutta musta oli kiva istuskella siinä missä ympärillä oli hieman hälinää ja samalla pääsi katsomaan välillä telkkaria ja kuulemaan lisää uusia tarinoita. 🙂 Sain lehdenkin luetuksi kannesta kanteen vain muutama minuutti ennen kuin nimeäni huudettiin ja oli viimeisen näytteenoton vuoro. Päätin että otetaan nyt sekin vielä samasta kädestä kun siitä tulee verta sen verran hyvin.

Sokerirasitus sujui siis omalla kohdalla kivuttomasti ja hyvin. Mini mylläsi masussa melkein koko pari tuntia. Oletin että voisin pahoin ja rasitus olisi ihan kaamee mutta onneksi olin väärässä. Rasituksen tulokset saisin jo heti huomenna, mutta puhuttiin terkan kanssa että katsotaan kaikki kokeiden tulokset sitten kerralla ensi viikon neuvolassa. Kotiin päästyä söin muutaman leivän ja join teetä ja silloin vasta iski huonompi olo.

Nyt toivotaan puhtaita tuloksia rasituksesta ja sitä että vauvakin olisi Rh- niin vältyn siltä inhottavalta piikiltä.

Kommentit (30)

Mä en oo kummassakaan raskaudessa ollu siinä, mutta oon kans kuvitellu että siinä tulis huono olo ja se olis ihan kamalaa sitten ootella siellä jajajaja vaikka mitä 😀 Mutta hyvä kun sulla oli onnistunut kokemus 🙂

Mulle varmaan isoin tuska olisi nuo verikokeet näin piikkikammoisena… hui. 😀 Ehkäpä mullakin on vielä joskus toi kuitenkin edessä… 😮 Toivottavasti on puhtaat tulokset!:)

Joo piikkikammoiselle toi ei varmastikkaan ole kiva. :/ Mulle toi verikokeiden otto ei tunnu missään ja pyysin ottaan kaikki näytteet vielä samasta kädestä. Oli todella hyvä pistäjä niin ei oo edes käsi kipee. 🙂
Toivotaan että saan puhtaat paperit.

Toivotaan, että tulokset oli toivottavat! Tuo sokerirasitus on kyllä kamala. Itse melkein pyörryin siellä raskauaikana käydessäni ja pääsinkin odotusajaksi makoilemaan.

Joo ei oo kyllä mikään kiva kokemus mutta toivotaan että tulokset olis hyvät. 🙂
Ai sulle tuli niin kaamee olo. :/ Mullekkin tarjottiin petipaikkaa, mutta mielelläni istuskelin ja lueskelin siinä aulassa. 🙂

Toivotaan, että tulokset on mieluisat! 🙂 Itekin jouduin rasitukseen ja mulle todettiin raskausajandiabetes. Toisaalta ihan hyvä, kun loppu herkuttelu siihen paikkaan ja raskauskilot pysyi ihan minimissä 😀

Toivottavasti, sillä tälle sokerirotalle olis iso kolaus jos nyt pitäis herkuttelusta luopua, mutta tottakai jos se todetaan niin mitä vain tekee Minin puolesta.♥

Toivotaan, että saat puhtaat paperit! Valittavat vanhukset tuntuu olevan vakiojuttu oli paikkakunta mikä hyvänsä. 😀 Useammin niillä tuntuu olevan kiire ja asiakaspalvelu huonoa kuin esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla. Tuleekohan meistäkin sitten aikanaan samanlaisia? 😉

Toivotaan että rasituksen tulokset olis hyvät. 🙂
Hih, toivon mukaan ei itse oo vanhana samanlainen. 😀

Mä oon joutunut rasitukseen ainoastaan tältä nuorimmaiselta, ja onneksi niin :O
Ihan kamalan makuista, viimeisellä kulauksella tuli yökkäys 🙂
Mä kans kuuntelin kaikkien mummojen vaivat siellä 😀 ja luin kokonaisen kirjan!
Mullekin tuli huono olo vasta kotona, mutta kun hetken lepäili niin sit helpotti..

Toivotaan että rasitus-tulos ois hyvä, tsemppiä!

Hih, joo kyllä se lukeminen nopeutuu huomattavasti kun voi keskittyä vain siihen. 😉

Kirja oli aika ohut pokkari ja minä nopea lukemaan 😀 toki plussaa oli se että keskeyttää ei tarvinut viiden minuutin välein niinku täällä kotona ;D

Hih, meillä on mennyt sitten samalla tavalla. 🙂 Mulla ei onneks tullut muuta kun iso irvistys, niin pahaa se kyllä oli.
Hih, oli ihan hauskakin kuunnella niiden vanhusten juttuja ja kuinka kertoivat aina saman asian uudestaan seuraavalle. 🙂
En oo muuten aikoihin saanut lukea lehteä ihan rauhassa, oli aika luksusta. Hyvin oot saanut säkin luettua kun koko kirjan kerkesit. 😀

Naureskelin kotona että nytkö se kaamee olo sitten vasta iskee..ei toi noin pitkä paastoominen tee kauheen hyvää.

Kiitos tsempeistä.♥ Toivon tosiaan että tulos on hyvä. 🙂

Mulla oli ensimmäisen lapsen kanssa sokerirasitus koe ja se litku oli ihan jäätävän makuista. Mulla oli virolainen täti sitä tarjoamassa ja suuttu kun en yhdellä kertaa saannu sitä alas. Vaikka hirvee jano olikin 😀 tytön odotuksessa sitä testiä ei sitten jostain syystä tarvinnu tehdä. Luojan kiitos!

Se ei oo kyllä mitään hyvän makuista. Ei sitten ollut varmaan se täti sitä koskaan itse maistanut kun tollain käyttäytyi. :/ Mä koitin vaan juoda sen niin nopeeta alas kuin suinkin ja kyllä aika irvistys pääsi kun koko määrä oli juotu.
Munkaan ei oo tarvinnu muista mennä, mutta nyt piti..enää ei voinu siitä livistää. 😀

Tuo litku tuntuu vaihtelevan tosi paljon paikkakunnittain. Meillä se oli sellaista läpinäkyvää, hajutonta ja mautonta. Siis vesikin maistuu mun mielestä enemmän 😀 ei siis mitään ongelmia juoda jättimäistä mukia, vaikka pelkäsinkin ennen rasitusta juuri tuota juomaa. Miksiköhän niitä on niin erilaisia?

Joo mäkin oon kuullut ainakin kolmesta erilaisesta. Jos olisi ollut kaikkia ja olisi saanut valita niin varmaan olisin ottanut sen vadelman makuisen, mutta sain onneks tuon sitruunankin alas. 🙂

Hyvä, että kaikki meni hyvin 🙂 Mä en onneksi itse joutunut taaskaan sokerirasitukseen 😀 Kuullut kaikkia juttuja siitä niin en uskalla mennä edes 😀

Joo muuten olis voinut tehdä paastoaminen tiukkaa. 🙂

No hyvä, että oli sentään aamulla 🙂

Joo se vadelmanmakuinen on kuulemma ihan ok. 🙂 Harmi ettei sitä ollut täällä. Joo nopeasti siitäkin tulee huono olo kun on kauan syömättä, mutta onneks aika oli heti aamusta niin se 12h sujui aika kivutta. 🙂

Meillä on täällä vissiin jotain vadelman makusta litkua, ainakin kaverit on sanonu ettei oo pahaa. Tosin mulle tulis huono olo jo ennen sitä jos en vois syödä moneen tuntiin mitään ja sit perään sellasta sokerilitkua 😀

Jep, toivotaan 🙂

Mulla tää oli nyt eka kerta ja ei se ollut niin paha juttu mitä kuvittelin ja huono olokaan ei päässyt iskemään. Pahinta oli sen hitsin litkun alas saaminen..yök. Toivotaan vielä että saan puhtaat paperit. 🙂

Kuulostaa leppoisalta parituntiselta, hyvä ettei tullut huonoa oloa 🙂 Meilläpäin se karsee litku maistuu mukamas vadelmalta.. 😀 Esikoisen kohdalla mulle tuli järkyttävä olo rasituksesta (ja rd todettiinkin) mutta kuopuksen rasituksessa olo oli tosi hyvä ja rd:ltäkin vältyttiin 🙂 Täällä päin tosin kaikki ohjataan ymmärtääkseni automaattisesti rasitukseen.

Aika äkkiä tuo parituntia meni. 🙂 Eipä nuo litkut ikinää hyviä oo mut oon kuullut että se vadelma on niistä sellaista joka maistuu ihan mehutiivisteeltä. 🙂
Mun piti nyt mennä ekaa kertaa kun ikää oli se päälle 30. Tosin yleensä meidänkin kunnassa ohjataan tuonne automaattisesti kaikki yli 25v odottajat.

Hyvä, että rasitus meni hyvin. 🙂 Täällä se litku oli vadelmanmakuista, eikä musta mitenkään kamalaa vaikken toki jäänyt sitä sen enempää maistelemaan.

Mä en kanssa tajua, miten vanhuksilla tuntuu aina olevan niin kova kiire. 😀 Tai ehkä he vaan tykkäävät valittaa, sitäkin näkee. Toivottavasti sitä itse osaa vanhempana sitten ottaa vähän rennommin, vaikka hetken joutuisikin esim tk:ssa odottamaan. 🙂

Oon jotenkin ymmärtänyt että se vadelmanmakuinen on ihan hyvääkin. Toi oli ainakin ihan kaameen makusta ja siks joinkin sen pika vauhtia pois. 😀
Aikamoinen jupina kyllä kävi ja hermot tuntui olevan välillä aika kireänä. Toivon tosiaan etten sitten itse vanhempana noin pienestä mutise..varsinkin kun mukana ei silloin ole sinne tänne sinkoilevia tai sairaita lapsia. 🙂

Minä olen käynyt tuon sokerirasituksen kahdesti ja on ollut helppo homma molemmilla kerroilla. 🙂 päänsärky tosin minullakin tuli. Ja on muuten kumma miten eläkeläisillä onkin aina se kovin kiire! 😀 naapurin 80v mummokin kun käy kahvilla en ehdi itse edes teetä juoda loppuun kun hän on jo lähdössä. 😀

Hienoa että siellä on sujunut myös helpolla. Onneks se päänsärkykin pysyi aika lievänä. 🙂
Hih, joo tuntuu kyllä olevan mahdoton kiire ja kaikki pitäis tapahtua ihan heti.
No sielllä on kiireinen mummo. 😀

Mäkin tosiaan luulin että tulee ihan kaamee olo, mutta pääsin kyllä helpolla. 🙂 Se kaameempi olo tuli sit siinä kun tulin kotiin ja söin.

Vastaa käyttäjälle Salla K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X